{"id":435,"date":"2012-07-04T18:10:12","date_gmt":"2012-07-04T16:10:12","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=435"},"modified":"2013-04-20T21:01:22","modified_gmt":"2013-04-20T19:01:22","slug":"likainen-enkeli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=435","title":{"rendered":"Likainen enkeli"},"content":{"rendered":"


\n\"Likainen_enkeli\"<\/a>’Vaikka p\u00e4\u00e4tin kes\u00e4n alussa lukea vain pikkuisia kirjoja, niin t\u00e4t\u00e4 en voinut ohittaa.\u00a0Henning<\/strong> Mankell<\/strong> on yksi suosikeistani ja nimenomaan h\u00e4nen Afrikka-aiheiset kirjansa. Wallandereita olen lukenut tasan yhden, enk\u00e4 pit\u00e4nyt siit\u00e4. Muutenkaan en pid\u00e4 v\u00e4kivaltaisista dekkareista. Niiss\u00e4 leikitellaan monesti asioilla, jotka eiv\u00e4t ole leikin asioita. Mutta n\u00e4m\u00e4 Afrikasta kertovat ovat jotenkin erilaisia, vaikka eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n pyhakoulujuttuja ole.’<\/em><\/span><\/p>\n

Anna Maria Lundmark syntyi 1800-luvun loppupuolella ja kasvoi ensimm\u00e4iset parikymment\u00e4 vuotta Pohjois-Ruotsissa k\u00f6yhyydess\u00e4 ja syrj\u00e4ss\u00e4 kaikesta. Sitten h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 Elin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 h\u00e4net Sundsvaliin oppiin, jotta h\u00e4nest\u00e4 tulisi jotain. Rikas kauppias ottaa h\u00e4net hoivaansa ja pestauttaa h\u00e4net rahtilaivan kokiksi matkalle Ruotsista Australiaan. Matkan aikana Hanna avioituu per\u00e4mies Lundmarkin kanssa ja p\u00e4\u00e4tyy hyvin pian leskeksi. Tietoisesti h\u00e4n pakenee laivasta Mosambikissa ja majoittuu hotelliin. Todellisuudessa se ei ole mik\u00e4\u00e4n hotelli vaan bordelli. Nopeasti h\u00e4n avioituu uudelleen, nyt laitoksen omistajan kanssa ja j\u00e4\u00e4 pian uudelleen leskeksi. Nyt h\u00e4n on bordellin omistaja ja rikas nainen, jolla on my\u00f6s vaikutusvaltaa. Samalla kun h\u00e4n opettelee el\u00e4m\u00e4\u00e4n rikkaana, h\u00e4n opettelee my\u00f6s tuntemaan mustia, paikallista v\u00e4est\u00f6\u00e4, jolla ei valkoisten komennossa ole mit\u00e4\u00e4n oikeuksia. H\u00e4n huomaa ne puutteet ja ep\u00e4kohdat, jotka vallitsevat valkoisten suhteessa mustaan enemmist\u00f6\u00f6n. H\u00e4n n\u00e4kee v\u00e4\u00e4ryyden ja sorron, mutta on voimaton tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 jokainen h\u00e4nen tekonsa tuomitaan niin valkoisten kuin mustienkin taholta. Samalla h\u00e4n itse koko ajan kyselee, kuka h\u00e4n on ja mik\u00e4 on h\u00e4nen paikkansa, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suunta. Lopulta valkoisen kauppiaan v\u00e4kivaltainen kuolema mustan vaimon veitsest\u00e4 havahduttaa h\u00e4net toimimaan. Musta nainen vangitaan ja lopulta tapetaan, ilman ett\u00e4 Hanna pystyy sit\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Musta ei saa\u00a0 puolustusta, tuskin oikeuttakaan. Hanna myy kaiken omaisuutensa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 muutaa pois, mutta sattumat puuttuvat uudelleen h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Mit\u00e4 h\u00e4nelle tapahtuu, siit\u00e4 ei pieni hotellin v\u00e4lipohjasta l\u00f6ydetty muistikirja kerro. Eik\u00e4 sit\u00e4 kerro kirjailijakaan.<\/p>\n

Mankellin Afrikka-aiheisia romaaneja sitoo yhteen usein mustien ja valkoisten v\u00e4liset konfliktit. Niin t\u00e4ss\u00e4kin. Tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun ja sill\u00e4 on sen verran totuuspohjaa, ett\u00e4 Mosambikin historialliset veroluettelot kertovat noihin aikoihin siell\u00e4 el\u00e4neest\u00e4 ruotsalaisnaisesta, joka oli sen verran rikas, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si verotuetteloon muutaman vuoden ajaksi. Kuka h\u00e4n oli ja mit\u00e4 h\u00e4nelle tapahtui? Siit\u00e4 kertoo t\u00e4m\u00e4 fiktiivinen kuvaus Hanna Lundmarkista.<\/p>\n

Kirja oli mielenkiintoinen, taattua Mankellia. Sen kerronta on sujuvaa, tarina verev\u00e4 ja t\u00e4ynn\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4, outoja sattumuksia, erikoisia henkil\u00f6it\u00e4, el\u00e4imi\u00e4, el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman makua. Tarinan t\u00e4rkein anti ei kuitenkaan ole itse tarinassa, vaan sen ajan el\u00e4m\u00e4n kuvauksessa. Kun lukee apartheidista Etel\u00e4-Afrikassa kertovia kirjoja esim. Brinkin varhaistuotantoa, ajattelee sen olleen vain tuossa valtiossa harjoitettavaa j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 v\u00e4kivaltaa, mutta t\u00e4m\u00e4 kirja kertoo Mosambikista ja siell\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen samanlaista ellei pahempaa, puhumattakaan Kongosta ja belgialaisista. Valkoinen sorti mustaa kaikin tavoi, eik\u00e4 mustalla ollut mink\u00e4\u00e4nlaista ihmisarvoa. Kirjassa puhutaan paljon pelosta, sek\u00e4 mustien ett\u00e4 valkoisten pelosta. Hanna yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 siit\u00e4 selvyyteen, mutta ei p\u00e4\u00e4se. Kaikki pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t ja kaikkea. Tuntuu, ett\u00e4 ainoa, joka kirjassa ei pelk\u00e4\u00e4 on Hanna itse eik\u00e4 h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ole kovin rohkea. Toisaalta juuri rohkeutta h\u00e4n tarvitsi voidakseen taistella mustien oikeuksien puolesta. Se on kuitenkin siihen aikaan toivotonta ja taitaa olla joissain tapauksissa edelleenkin.Toinen peloton saattoi olla simpanssi Carlos, josta tuli oikeastaan Hannan ainut yst\u00e4v\u00e4, ainut joka ei valehdellut h\u00e4nelle.<\/p>\n

Kirjaa lukiessa ei v\u00e4lty ajattelemasta sen historiallista totuutta. Kun puhutaan esim. Suomen lipusta laivan per\u00e4ss\u00e4 silloin kun laivat seilasivat viel\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n lipun alla, her\u00e4\u00e4 ajatus muunkin tekstin totuudellisuudesta. Joka tapauksessa monet asiat kirjassa olivat hieman ep\u00e4uskottavilta. Toisaalta tarina oli kuin prinsessatarina, jossa nainen saa j\u00e4ttiomaisuuden hautaamalla pari miest\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 siit\u00e4kin saisi vaikka rikostarinan. Kuitenkin p\u00e4\u00e4limm\u00e4iseksi t\u00e4st\u00e4 j\u00e4i hyv\u00e4 tarina ja se on p\u00e4\u00e4asia, kun on puhe kirjan lukemisesta. Jos kirja olisi p\u00e4\u00e4ttynyt banaalisti tai ep\u00e4uskottavasti h\u00e4ihin viel\u00e4 kerran, en olisi sit\u00e4 viitsinyt pidemp\u00e4\u00e4n pohtia. Nyt sen loppu h\u00e4ipyi salaper\u00e4iseen myyttisyyteen, joten lukija saa itse ajatella jatkon ja Hannan kohtalon. Kuitenkin sekin on ep\u00e4uskottavaa, hyvinkin ep\u00e4uskottavaa.<\/p>\n

Mankell, Henning: Likainen enkeli. Otava, 2011. Suom. Kari Koski. 510 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Vaikka p\u00e4\u00e4tin kes\u00e4n alussa lukea vain pikkuisia kirjoja, niin t\u00e4t\u00e4 en voinut ohittaa.\u00a0Henning Mankell on yksi suosikeistani ja nimenomaan h\u00e4nen Afrikka-aiheiset kirjansa. Wallandereita olen lukenut tasan yhden, enk\u00e4 pit\u00e4nyt siit\u00e4. Muutenkaan en pid\u00e4 v\u00e4kivaltaisista dekkareista. Niiss\u00e4 leikitellaan monesti asioilla, jotka … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":15,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,208],"class_list":["post-435","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-proosa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/435","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=435"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/435\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1253,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/435\/revisions\/1253"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=435"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=435"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=435"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}