{"id":4359,"date":"2015-09-10T09:03:18","date_gmt":"2015-09-10T06:03:18","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4359"},"modified":"2015-09-10T09:57:10","modified_gmt":"2015-09-10T06:57:10","slug":"saalis-syvyydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4359","title":{"rendered":"Saalis syvyydest\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"ahdinsammal2\"<\/a>’Sammaltutkijat lastautuivat veneeseen viime viikonloppuna Konnevedell\u00e4. P\u00e4\u00e4sin mukaan koluamaan koskia ja soutamaan selk\u00e4vesi\u00e4. Runsas vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 ja virran voimakkuus estiv\u00e4t kahlailun ainakin kovin syviss\u00e4 vesiss\u00e4. Niinp\u00e4 siirryttiin venekyytiin. Se kannatti. Vaikka pohjasta saatiinkin vain niukalti sammalia, l\u00f6ytyi kuitenkin jotain. <\/em><\/span><\/p>\n

Viereinen kuva esitt\u00e4\u00e4 sammalta, joka nousi naaran mukana yli kolmen metrin syvyydest\u00e4. Kooltaan muutaman sentin mittainen sammal m\u00e4\u00e4ritettiin veneess\u00e4 ahdinsammaleksi (Platyhypnidium riparioides). Mieless\u00e4 oli kuitenkin tieto siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rvist\u00e4 ker\u00e4tyt ahdinsammalet eiv\u00e4t olisikaan t\u00e4t\u00e4 lajia. Niinp\u00e4 otettiin n\u00e4yte talteen jatkok\u00e4sittely\u00e4 varten.<\/em><\/span><\/p>\n

Ahdinsammal on mielenkiintoinen sammal siin\u00e4, ett\u00e4 useat n\u00e4ytteet on ker\u00e4tty talvella, kun pilkin mukana pohjasta nouseekin kalan asemasta sammalta. Laji kasvaa syv\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hes valottomassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja sen el\u00e4m\u00e4ntavat\u00a0on siksi huonosti tunnettuja. Lajin\u00a0l\u00f6ytyminen on ollut usein sattuman varassa. Ehk\u00e4p\u00e4 siksi sammal onkin harvinainen.\"ahdinsammal1\"<\/a> <\/em><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 sitten ep\u00e4ilyt paljastuivat todeksi. Kyseess\u00e4 ei ollutkaan ahdinsammal, vaan nokkasammaliin kuuluva laji <\/em>Oxyrrhynchium speciosum, joka on liitetty maamme sammalluetteloihin vasta hiljattain. Liek\u00f6 lajilla edes suomalaista nime\u00e4 viel\u00e4? Tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 Suomen j\u00e4rvist\u00e4 ahdinsammaleksi nimettyjen n\u00e4ytteiden joukossa on juuri t\u00e4t\u00e4 lajia. Sammalta on tavattu my\u00f6s Ruotsista ja Tanskasta sek\u00e4 laajalti\u00a0muualta Euroopasta, Pohjois-Amerikasta sek\u00e4 Kaakkois-Aasiasta. Suomen osalta sammalen levinneisyydest\u00e4 ei tiedet\u00e4 viel\u00e4 kovinkaan paljoa. <\/em><\/span><\/p>\n

N\u00e4iden kahden lajin erottaminen toisistaan ei ole helppoa. Itse en olisi niit\u00e4 erottanut toisistaan. Onneksi on tarkkan\u00e4k\u00f6isempi\u00e4. Erot ovat mitallisia ja mikroskooppisia. Kun kasvupaikatkin ovat samanlaiset, ei ole ihme, ett\u00e4 ne on sekoitettu toisiinsa. Nyt vain pilkkij\u00e4t ensi talvena sammaljahtiin ja n\u00e4ytteet tutkijoiden syyn\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi. Tieto lis\u00e4\u00e4ntyy ja pilkkiminenkin saa aivan uutta merkityst\u00e4.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Sammaltutkijat lastautuivat veneeseen viime viikonloppuna Konnevedell\u00e4. P\u00e4\u00e4sin mukaan koluamaan koskia ja soutamaan selk\u00e4vesi\u00e4. Runsas vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 ja virran voimakkuus estiv\u00e4t kahlailun ainakin kovin syviss\u00e4 vesiss\u00e4. Niinp\u00e4 siirryttiin venekyytiin. Se kannatti. Vaikka pohjasta saatiinkin vain niukalti sammalia, l\u00f6ytyi kuitenkin jotain. Viereinen kuva … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[655,321,654],"class_list":["post-4359","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-harvinaisuus","tag-lehtisammalet","tag-vesisammal"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4359","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4359"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4359\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4365,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4359\/revisions\/4365"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4359"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4359"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4359"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}