{"id":4376,"date":"2015-09-18T13:16:31","date_gmt":"2015-09-18T10:16:31","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4376"},"modified":"2015-09-18T13:16:31","modified_gmt":"2015-09-18T10:16:31","slug":"luostarin-varjot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4376","title":{"rendered":"Luostarin varjot"},"content":{"rendered":"

\"Luostarin_varjot\"<\/a>’Olen aina pit\u00e4nyt historiallisista romaaneista. Niiss\u00e4 on kaksi hyv\u00e4\u00e4 puolta: entisajan el\u00e4m\u00e4n seuraaminen ja totuuden etsiminen niin sielt\u00e4 kuin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 nykyajastakin. Monestihan sanotaan, ettemme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nykyaikaa, ellemme tunne historiaa. Niinp\u00e4 usein tartun historiallisiin kirjoihin. C.J. Sansom<\/strong> on suosittu englantilainen kirjailija. <\/em>Luostarin varjot on historiallisen trilogian ensimm\u00e4inen osa. Muut osat ovat <\/em>Musta tuli (2012) ja <\/em>Itsevaltias (2015). Ehk\u00e4p\u00e4 jossain v\u00e4liss\u00e4 luen n\u00e4m\u00e4 jatkoteoksetkin. Kirjasta on ainakin suunniteltu elokuvaa tai TV-sarjaa juuri meill\u00e4kin n\u00e4hdyn Diana Gabaldoni<\/strong>n <\/em>Outlanderin tapaan. En tied\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4\u00a0toteutunut.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Englantiin syrj\u00e4iseen Scarnsean luostariin. Elet\u00e4\u00e4n uskonpuhdistuksen aikaa ja vallanpit\u00e4j\u00e4t Thomas<\/strong>\u00a0Cromwellin<\/strong> johdolla k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hajaannusta t\u00f6rke\u00e4sti hyv\u00e4kseen kasvattaakseen omaa valtaansa. Kuninkaana huseeraa Henrik VIII<\/strong>. Lakimies Matthew Shardlake l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n luostariin tutkimaan murhaa. Samalla Cromwell vaatii hankkimaan luostarin apotilta suostumuksen luostarin lakkauttamiseen ja sen omaisuuden siirt\u00e4miseen valtiolle. Teht\u00e4v\u00e4 ei siis ole helppo, varsinkin kun\u00a0murhattu oli ollut toimittamassa juuri samaa asiaa. Lakimiehell\u00e4 on apunaan ja suojeluksessaan is\u00e4ns\u00e4 yst\u00e4v\u00e4n poika Mark Poer, joka on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, koska Shardlake on ollut lapsuudestaan saakka kyttyr\u00e4selk\u00e4inen ja heikkovoimainen.<\/p>\n

Saavuttuaan luostariin tutkijat saavat pian vaivoikseen toisenkin ruumiin, myrkytetyn noviisin ja sitten viel\u00e4 kolmannen, palvelustyt\u00f6n, joka on kuitenkin kohdannut loppunsa jo muutama vuosi aiemmin. Sensijaan yksi munkeista kuolee kirkossa pudonneen patsaan alle. Mahdollisia syyllisi\u00e4 ei ole montaa: apotti, taloudenhoitaja, priori ja sairastuvan hoitaja. Shardlake uskoo vakaasti murhaajan tulleen luostarin sis\u00e4lt\u00e4 eik\u00e4 ulkopuolelta, niin kuin munkit v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t pelastaakseen luostarin. Lis\u00e4ksi sairastuvalla avustaa nuori nainen Alice, kaupungista tullut palvelustytt\u00f6, joka v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 lakimiehen ett\u00e4 avustajan tunteet. Talven kylmyys ja lumituiskut tuovat oman lis\u00e4ns\u00e4 muutenkin vaarallisiin ja ankeisiin olosuhteisiin. Lopulta kaikki kuitenkin ratkeaa, kuten hyviss\u00e4 dekkareissa on tapana. Kuka oli murhaaja ja miksi?<\/p>\n

Kirjaa on verrattu Umberto Eco<\/strong>n Ruusun nimeen<\/em>. Sen veroinen se ei kuitenkaan ole. Aihepiiri on sama, murhamysteeri samoin, tunnelma on eri ja aikakausi on eri. Lis\u00e4ksi Eco on johdatellut kirjansa juonta tyylikk\u00e4\u00e4mmin kuin Sansom. Se ei kuitenkaan tee t\u00e4st\u00e4 kirjasta huonoa. Dekkarin tapaan j\u00e4nnitys s\u00e4ilyy loppuun saakka ja ainakin minulle lukijana loppuratkaisu oli yll\u00e4tys. Taaksep\u00e4in ajateltuna se olisi pit\u00e4nyt arvata, sill\u00e4 pitkin matkaa siit\u00e4 annettiin viitteit\u00e4. Kuitenkin ajatus ei tullut p\u00e4\u00e4h\u00e4n asti.<\/p>\n

Historiallisesti kirja sijoittuu murroskohtaan ja sen historialliset p\u00e4\u00e4kohdat ovat oikeita. Henrik VIII murhautti vaimonsa (Anne Boley<\/strong>), nai toisen ja siirtyi reformoituun uskoon saadakseen toimia rauhassa. Cromwell oli h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6n ja niinp\u00e4 syytt\u00f6m\u00e4t saivat k\u00e4rsi\u00e4. Luostarilaitos lakkautettiin Englannista silloin kokonaan ja luostarit reivittiin maan tasalle. Ehk\u00e4 juonta t\u00e4rke\u00e4mpi asia kirjassa on kuvaus sen ajan tapahtumista ja ihmisen raadollisuudesta. Uskon asioiden olevan kohdallaan t\u00e4ss\u00e4kin suhteessa, koska kirjailija on paitsi lakimies niin my\u00f6s historian tohtori. Jotkin kohdat kirjassa olivat aika lailla nykyaikaisen tuntuisia, mutta enp\u00e4 osaa sanoa, olisiko sellainen toiminta ollut mahdollista tuolloinkin. Historiasta kiinnostuneille t\u00e4m\u00e4 kirja on antoisa lis\u00e4 Englannin historian tuntemukseen. Siit\u00e4h\u00e4n pit\u00e4v\u00e4t huolen my\u00f6s monet laadukkaat TV-sarjat.<\/p>\n

Sansom, C.J.: Luostarin varjot (Dissolution). Otava 2011, suom. Katariina Kaila. 459 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen aina pit\u00e4nyt historiallisista romaaneista. Niiss\u00e4 on kaksi hyv\u00e4\u00e4 puolta: entisajan el\u00e4m\u00e4n seuraaminen ja totuuden etsiminen niin sielt\u00e4 kuin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 nykyajastakin. Monestihan sanotaan, ettemme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nykyaikaa, ellemme tunne historiaa. Niinp\u00e4 usein tartun historiallisiin kirjoihin. C.J. Sansom on suosittu englantilainen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[23,485,53],"class_list":["post-4376","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-dekkari","tag-englanti","tag-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4376","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4376"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4376\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4380,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4376\/revisions\/4380"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}