{"id":440,"date":"2012-07-13T08:30:43","date_gmt":"2012-07-13T06:30:43","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=440"},"modified":"2013-04-20T20:55:02","modified_gmt":"2013-04-20T18:55:02","slug":"pienia-puikkoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=440","title":{"rendered":"Pieni\u00e4 puikkoja"},"content":{"rendered":"

\"sammalpuikko\"<\/a><\/p>\n

’Eilen sadekuurojen v\u00e4liss\u00e4 l\u00e4hdin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n tutulla lehtopurolla, josta viime vuonna l\u00f6ysin lehmuksen rungolta piirtoj\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 (<\/em>Graphis scriptaa). Se on sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 j\u00e4k\u00e4l\u00e4 aivan kuin vanhan ajan kalligrafiaa. Puro suikertaa syv\u00e4ll\u00e4 kivien v\u00e4liss\u00e4 ja muodostaa onkaloihinsa kylm\u00e4n ja kostean mikroilmaston, jossa viihtyv\u00e4t hyvin sek\u00e4 maksasammalet ett\u00e4 pienet sienet. Lahopuun p\u00e4\u00e4lt\u00e4 silmiini osui kuvan kaltaista nukkaa, jota oli k\u00f6mmitt\u00e4v\u00e4 tutkimaan l\u00e4hemp\u00e4\u00e4. Vasta kun otin sit\u00e4 k\u00e4teeni ja nostin p\u00e4iv\u00e4nvaloon, sain selville, ett\u00e4 se olikin sieni, joka kasvoi sammalesta. Minulle aivan outo otus ennest\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 otin siit\u00e4 kuvan ja l\u00e4hetin eteenp\u00e4in. Lasse Kosonen<\/strong> osasi yst\u00e4v\u00e4llisesti neuvoa: sammalpuikko (<\/em>Eocronartium muscicola).<\/em><\/span><\/p>\n

Sammalpuikko on loissieni. Sen imujuuret ty\u00f6ntyv\u00e4t sammalen solukkoon ja imev\u00e4t veden ja ravinnon sit\u00e4 kautta. Yleens\u00e4h\u00e4n sienet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sienirihmojaan ravinnon ottamiseen karikkeesta tai symbioosissa sienijuuristen kasvien kanssa. T\u00e4m\u00e4 vaalea hyvin hento ja hauras puikkomainen sieni on siis aito parasiitti. Kuvan sammal on jokin suikerosammal, tarkemmin en ole sit\u00e4 viel\u00e4 tutkinut. Kirjatietojen mukaan sieni voi loisia usealla eri sammalella esim. palmusammalella, siipisammalilla ja kamppisammalella suikerosammalten lis\u00e4ksi.<\/p>\n

Sieni ei ole kovin yleinen. Varsinkin aikaisemmin sit\u00e4 pidettiin suurena harvinaisuutena, josta oli Pirkanmaallakin vain muutama l\u00f6yt\u00f6, mutta nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 on kuitenkin l\u00f6ydetty laajemmaltakin. Mik\u00e4\u00e4n tavallinen se ei kuitenkaan ole. Sieni kasvoi siis puronvarsilehdossa. Sen is\u00e4nt\u00e4sammal suikersi lahopuun p\u00e4\u00e4ll\u00e4, jonka lahoamisaste oli jo hyvin pitk\u00e4ll\u00e4, oikeastaan vain kuori piti t\u00e4m\u00e4n lehtipuun en\u00e4\u00e4 kasassa. Niinp\u00e4 en saanut en\u00e4\u00e4 selv\u00e4\u00e4, mihin lajiin laho kuului. Ymp\u00e4rill\u00e4 kasvoi harmaalepp\u00e4\u00e4, tuomea ja lehmusta, siis jokin n\u00e4ist\u00e4. Sient\u00e4 oli noin pari neli\u00f6n alalla runsaasti ja koko puun pinta n\u00e4ytti olevan tuon alle parisenttisen nukkamaisen kasvuston alla. Ensin luulin sit\u00e4 homeeksi, sitten jonkin maksasammalen iti\u00f6pes\u00e4kkeiksi, mutta lopulta sen sienim\u00e4inen pinta vei lajin oikeaan suuntaan.<\/p>\n

T\u00e4llaiset mikroilmastoiset onkalot ovat hyvin mielenkiintoisia paikkoja etsi\u00e4 jotain uutta. Harvinaisten lajien l\u00f6ytymiselle voi tietenkin olla syyn\u00e4 my\u00f6s se, ettei kukaan selv\u00e4j\u00e4rkinen sulloudu purokivien v\u00e4liin tonkimaan jotain mikroskooppisen pient\u00e4 kasvustoa, kun miljoona hyttyst\u00e4 kytt\u00e4\u00e4 ateriaa vieress\u00e4. No, onneksi meit\u00e4 hulluja viel\u00e4 piisaa, saadaan n\u00e4m\u00e4kin kummajaiset p\u00e4iv\u00e4nvaloon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Eilen sadekuurojen v\u00e4liss\u00e4 l\u00e4hdin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n tutulla lehtopurolla, josta viime vuonna l\u00f6ysin lehmuksen rungolta piirtoj\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 (Graphis scriptaa). Se on sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 j\u00e4k\u00e4l\u00e4 aivan kuin vanhan ajan kalligrafiaa. Puro suikertaa syv\u00e4ll\u00e4 kivien v\u00e4liss\u00e4 ja muodostaa onkaloihinsa kylm\u00e4n ja kostean mikroilmaston, jossa viihtyv\u00e4t … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[142,306,650],"class_list":["post-440","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sienet","tag-loinen","tag-metsa","tag-sienet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/440","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=440"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/440\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1248,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/440\/revisions\/1248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=440"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=440"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=440"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}