{"id":4414,"date":"2015-10-02T17:55:32","date_gmt":"2015-10-02T14:55:32","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4414"},"modified":"2015-10-04T08:07:32","modified_gmt":"2015-10-04T05:07:32","slug":"kalliosammalet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4414","title":{"rendered":"Kalliosammalet"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-4415\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/Arin-kirja-208x300.jpg\" alt=\"Arin kirja\" width=\"208\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/Arin-kirja-208x300.jpg 208w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/Arin-kirja-709x1024.jpg 709w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/Arin-kirja.jpg 2025w\" sizes=\"auto, (max-width: 208px) 100vw, 208px\" \/><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Viikko sitten sain k\u00e4siini ihka uuden sammalkirjan: <\/em>Kissakalliolta Iller\u00f6\u00f6miin<em>. Kirja alaotsikon\u00a0mukaan k\u00e4sittelee Pirkanmaan kalliosammalia. Kirjan tekij\u00f6in\u00e4 ovat <strong>Ari Parnela<\/strong> ja <strong>Harri Arkkio. \u00a0<\/strong>Molemmat ovat pitk\u00e4\u00e4n tutkineet maamme sammalflooraa niin Pirkanmaalla kuin laajemmaltikin. Itsell\u00e4nikin on ollut kunnia olla mukana muutamilla retkill\u00e4 heid\u00e4n kanssaan. Nyt julkaistu teos on usean vuoden uurastuksen tulos. Sellaisenaan se on hatunnoston arvoinen suoritus.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #000000;\">Tutkimusta varten tekij\u00e4t ovat k\u00e4yneet kymmenen vuoden aikana yli tuhannella kalliojyrk\u00e4nteell\u00e4 ja kalliolla tasaisesti ymp\u00e4ri Pirkanmaan. Kallioilta on ker\u00e4tty lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 samman\u00e4ytteit\u00e4, jotka sitten on m\u00e4\u00e4ritetty mikroskoopin \u00e4\u00e4ress\u00e4. N\u00e4in on syntynyt n\u00e4kemys siit\u00e4, millaisia sammalia kallioilla kasvaa ja kuinka paljon. Tutkimuksen aikana kallioilta l\u00f6ytyi 337 sammallajia, 256 lehtisammalta ja 81 maksasammalta. Osa lajeista l\u00f6ytyy muualtakin kuin kivipinnalta, mutta tekij\u00f6iden mukaan 140 (110 + 30) lajia voidaan pit\u00e4\u00e4 aitoina kalliosammalina. Tutkimuksen aikana l\u00f6ytyi yksi Suomelle uusi laji, l\u00e4nnenriippusammal (<em>Neckera pumila<\/em>) Vammalasta ja<em>\u00a0<\/em>P\u00e4lk\u00e4neelt\u00e4 ja per\u00e4ti 27 Pirkanmaalle uutta lajia. Samalla on tiet\u00e4mys Suomen ja Pirkanmaan sammalista lis\u00e4\u00e4ntynyt runsaasti.<\/span><\/p>\n<p>T\u00e4mm\u00f6isen tutkimuksen tekemiseen kuluneita ty\u00f6tunteja on turha laskea, niit\u00e4 kertyisi sen verran paljon. Jo yhden retken tulosten tarkistamisessa ja kirjaamisessa on valtava ty\u00f6. Tietenkin kokemus helpottaa ty\u00f6taakkaa ja toki my\u00f6s innostus. Kaikesta huolimatta ei voi kuin ihailla sinnikkyytt\u00e4 ja tarmoa, mill\u00e4 tutkimus on saatettu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Toisaalta olen Ari Parnelan kanssa kulkenut lukuisilla pirkanmaalaisilla kallioilla tutkimusajan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeenkin ja usein Ari on huokaissut: &#8217;Olisi t\u00e4m\u00e4kin kallio ollut hyv\u00e4 saada mukaan.&#8217;<\/p>\n<p>Kirjassa on laajan yleisen osan lis\u00e4ksi levinneisyyskartta ja lyhyt luonnehdinta jokaisesta l\u00f6ydetyst\u00e4 lajista. Lis\u00e4ksi on huomioitu t\u00e4m\u00e4nhetkiset uhanalaisuudet taulukkomuodossa. Kartoista saa hyv\u00e4n kuvan sammalten levinneisyydest\u00e4 kallioilla. T\u00e4ll\u00f6in pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 monella sammalella on kallioesiintymisen lis\u00e4ksi kasvupaikkoja muissakin biotoopeissa. Niinp\u00e4 esimerkiksi luhtakuirisammal (<em>Calliergon cordifolium<\/em>) on l\u00f6ydetty vain kymmenelt\u00e4 kalliolta, mutta sen p\u00e4\u00e4asialliset kasvupaikat ovatkin kosteikoissa, joita karttoihin ei ole merkitty. Ensin t\u00e4m\u00e4 h\u00e4m\u00e4si, mutta kun muisti kyseess\u00e4 olevan vain kallioesiintym\u00e4t, sai t\u00e4h\u00e4nkin asiaan selvyyden.<\/p>\n<p>Vaikka kirja keskittyy Pirkanmaahan, on sen anti suuri koko maatakin ajatellen. Niinp\u00e4 voin suositella kirjaa kaikkien sammalista kiinnostuneiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vaikka se ei ole mik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritysteos, antaa se hyv\u00e4n kuvan maamme kalliosammalista ja niist\u00e4 paikoista, mist\u00e4 niit\u00e4 kannattaa etsi\u00e4. Kirjaa voi tilata tekij\u00f6ilt\u00e4.<\/p>\n<p><em>Parnela, Ari &amp; Arkkio, Harri: Kissakalliolta Iller\u00f6\u00f6miin, Pirkanmaan kalliosammaltutkimus. 231 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Viikko sitten sain k\u00e4siini ihka uuden sammalkirjan: Kissakalliolta Iller\u00f6\u00f6miin. Kirja alaotsikon\u00a0mukaan k\u00e4sittelee Pirkanmaan kalliosammalia. Kirjan tekij\u00f6in\u00e4 ovat Ari Parnela ja Harri Arkkio. \u00a0Molemmat ovat pitk\u00e4\u00e4n tutkineet maamme sammalflooraa niin Pirkanmaalla kuin laajemmaltikin. Itsell\u00e4nikin on ollut kunnia olla mukana muutamilla retkill\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4414\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":49,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[240,279],"class_list":["post-4414","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-sammalet","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4414","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4414"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4414\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4422,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4414\/revisions\/4422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4414"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4414"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4414"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}