{"id":4490,"date":"2015-11-22T15:14:15","date_gmt":"2015-11-22T13:14:15","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4490"},"modified":"2015-11-27T08:34:30","modified_gmt":"2015-11-27T06:34:30","slug":"ikuisuusvuonon-profeetat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4490","title":{"rendered":"Ikuisuusvuonon profeetat"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Ikuisuusvuonon-profeetat.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-4491\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Ikuisuusvuonon-profeetat-194x300.jpg\" alt=\"Ikuisuusvuonon profeetat\" width=\"194\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Ikuisuusvuonon-profeetat-194x300.jpg 194w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Ikuisuusvuonon-profeetat.jpg 270w\" sizes=\"auto, (max-width: 194px) 100vw, 194px\" \/><\/a>&#8217;Rasismi kuohuttaa\u00a0nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ennen siit\u00e4 ei edes puhuttu, koska se oli kytketty yhteiskuntaan sis\u00e4lle. Olen luullut, ettei Pohjoismailla ole ollut siirtomaavallan kanssa mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4, mutta olen erehtynyt. <strong>Kim<\/strong> <strong>Leinen<\/strong> kirja sijoittuu Gr\u00f6<\/em><\/span><span style=\"color: #008000;\"><em>nlantiin, joka oli Tanskan siirtomaa, tai on edelleen, vaikka sill\u00e4 itsehallinto onkin. Jos mustia pidettiin el\u00e4imin\u00e4 Afrikassa, intiaania Amerikassa, niin my\u00f6s tanskalaiset pitiv\u00e4t inuiitteja villein\u00e4, alkukantaisina, sivistym\u00e4tt\u00f6min\u00e4, el\u00e4imin\u00e4. Samat lait eiv\u00e4t koskeneet heit\u00e4 ja alkuper\u00e4isi\u00e4 asukkaita ja kun profeetat pitiv\u00e4t vuononperukassa maata omanaan, tanskalaiset h\u00e4vittiv\u00e4t heid\u00e4t ruutiasein\u00a0tappamalla. Muutamat viime aikoina lukemani kirjat (<strong>Joseph Conrad<\/strong>: Pimeyden syd\u00e4n, <strong>Chimamanda<\/strong>\u00a0<strong>Ngozi<\/strong>\u00a0<strong>Adichie<\/strong>: Kotiinpalaajat, <strong>Sven<\/strong>\u00a0<strong>Lindquist<\/strong>: Tappakaa ne saatanat) ovat vastenmielist\u00e4 historiaa.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Morten Falck, norjalainen pappi. Kirjan alussa h\u00e4n l\u00e4htee pienest\u00e4 norjalaisesta kyl\u00e4st\u00e4 opiskelemaan papiksi p\u00e4\u00e4kaupunkiin K\u00f6\u00f6penhaminaan. Elet\u00e4\u00e4n vuotta 1872. Itse h\u00e4n olisi halunnut l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi, mutta koulunpit\u00e4j\u00e4 is\u00e4 tahtoi n\u00e4in. Kuitenkin Morten k\u00e4y my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteen luennoilla ja kantaa kalmoja tutkimukseen kaupungin kanavista. El\u00e4m\u00e4\u00e4 h\u00e4n oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kulkemalla sivukaduilla, kapakoissa ja porttiholveissa. Majapaikkansa is\u00e4nn\u00e4n kauniit tytt\u00e4retkin kiinnostavat ja pian h\u00e4n huomaa olevansa kihloissa Abelonen kanssa. Levottomuus kalvaa nuorta miest\u00e4 ja kihlaus purkautuu traagisesti h\u00e4nen valmistuttuaan ja l\u00e4hdetty\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n Tanskan siirtomaahan Gr\u00f6nlantiin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 maailmojen vastakkaisuus ja pahuus iskev\u00e4t vasten kasvoja. Kristityt tanskalaiset ovat kuin villipetoja &#8217;villien&#8217; alkuasukkaiden kimpussa. Uskoa siin\u00e4 ei ole, enemm\u00e4nkin hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja raakuutta. T\u00e4t\u00e4 Morten ei ymm\u00e4rr\u00e4. H\u00e4n tutustuu eskimoihin, heid\u00e4n outoihin tapoihinsa, rakastuu ja el\u00e4\u00e4 heid\u00e4n kanssaan. Mutta sit\u00e4 ei h\u00e4nelle suotaisi. H\u00e4nen on pappina ment\u00e4v\u00e4 vuonon pohjukkaan vangitsemaan v\u00e4\u00e4r\u00e4t profeetat, vaikka h\u00e4n n\u00e4kee siell\u00e4 oikeaa kristillisyytt\u00e4, toisista v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 toisin kuin tanskalaisten keskuudessa. Yhteent\u00f6rm\u00e4ys on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Morten painuu pohjille ihmisyydess\u00e4\u00e4n, nousee ja eroaa papin ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Palattuaan kotiin h\u00e4n ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n saa rauhaa, vaan matkustaa tapaamaan tuttujaan K\u00f6\u00f6penhaminaan. Lopulta h\u00e4nen paikkansa ei ole siell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Rauha l\u00f6ytyy aivan muualta.<\/p>\n<p>Tiiliskivikirja olisi tarvinnut siivoamisen. Tarina on kertomisen arvoinen, mutta sivur\u00f6nsyt eiv\u00e4t. Niist\u00e4 olisi voinut kehitell\u00e4 omat kertomuksensa. Kuitenkin ne liittyv\u00e4t tiiviisti p\u00e4\u00e4tarinaan ja selvent\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 ja Morten Falckin el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kirja on t\u00e4ynn\u00e4 hajuja, kuottavia n\u00e4kyj\u00e4, irstailua, siivottomuutta ja kuitenkin se kaikki liittyy el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, sit\u00e4 ei vain kerrota n\u00e4in suoraan. Ulostaminen, virtsakylvyt, turhien tappaminen, v\u00e4kisinmakaamiset, siki\u00f6nl\u00e4hdett\u00e4miset, hermoheikkous jne. kaikki ne ovat olleet olemassa silloin ja nytkin. Eskimoiden alastomuus ja hurmos eiv\u00e4t olleet mit\u00e4\u00e4n tanskalaisten alistamiseen ja v\u00e4kisinmakaamiseen verrattuna. L\u00e4hetyssihteeri Oxb\u00f8l siitti eskimoille lapsia liukuhihnalta ja Mortenia vastaan k\u00e4velee yhten\u00e4\u00e4n vaaleita pisamaisia olentoja kahdessakin sukupolvessa. T\u00e4llainen on my\u00f6s leski, h\u00e4nen rakastettunsa, joka ei j\u00e4t\u00e4 Mortenia rauhaan kuoltuaankaan.<\/p>\n<p>Kirjan kieli on vaihtelevaa, joustavaa ja mukaansatempaavaa. Se muuntuu\u00a0sen mukaan, miten tiiviist\u00e4 tunnelmasta on kyse. Silloin lause lyhenee, rikkoutuu, muuttuu kuin elokuvak\u00e4sikirjoitukseksi tai n\u00e4ytelm\u00e4n tapahtumaviitteiksi. Siin\u00e4 on hyv\u00e4 edet\u00e4. Toisaalta kirjoilija sortuu hitaammissa kohdin selittelem\u00e4\u00e4n ja kuvaamaan loputtomasti yksityiskohtia, kuten K\u00f6\u00f6penhaminan palossa aivan kirjan lopussa. Enemm\u00e4n olisi voinut kuvata eskimoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tapoja, profeettojen hurmosta ja yhteistalon el\u00e4m\u00e4\u00e4. Se varmaankin on liian vaikeaa, koska nytkin kirjailija lopussa kertoo tarinan olevan t\u00e4ysin fiktiivisen, vaikka mukana on toki tutkittua tietoa ja todellisiakin henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Lukemisen arvoinen, sit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja tietenkin on, vaikka se ei ehk\u00e4 ole ihan sit\u00e4, mit\u00e4 min\u00e4 kirjalta odotan. Sit\u00e4 vain j\u00e4i ihmettelem\u00e4\u00e4n, kuinka paljon ihminen kest\u00e4\u00e4 ja kuinka s\u00e4\u00e4lim\u00e4t\u00f6n ja itsek\u00e4s kristittyn\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4 ihminen voi olla. T\u00e4st\u00e4 oivina esimerkkein\u00e4 ovat kirjassa siirtokunnan kauppias ja l\u00e4hetyssihteeri, joista j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 eskimot kuvaavasti nimittiv\u00e4t Luciferiksi.<\/p>\n<p><em>Leine, Kim: Ikuisuusvuonon profeetat. Tammi, 2014, suom. Katriina Huttunen. 631 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Rasismi kuohuttaa\u00a0nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ennen siit\u00e4 ei edes puhuttu, koska se oli kytketty yhteiskuntaan sis\u00e4lle. Olen luullut, ettei Pohjoismailla ole ollut siirtomaavallan kanssa mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4, mutta olen erehtynyt. Kim Leinen kirja sijoittuu Gr\u00f6nlantiin, joka oli Tanskan siirtomaa, tai on edelleen, vaikka sill\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4490\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,91,652,491],"class_list":["post-4490","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-keltainen-kirjasto","tag-rasismi","tag-tammi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4490","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4490"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4490\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4496,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4490\/revisions\/4496"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4490"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4490"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}