{"id":454,"date":"2012-08-18T06:57:18","date_gmt":"2012-08-18T04:57:18","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=454"},"modified":"2013-04-20T20:36:22","modified_gmt":"2013-04-20T18:36:22","slug":"harmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=454","title":{"rendered":"H\u00e4rm\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"orvokinh\u00e4rm\u00e4\"<\/a><\/p>\n

’Vuosien kuluessa olen aina vain enemm\u00e4n kiinnostunut my\u00f6s kasvien vieraista, taudeista, \u00e4k\u00e4mist\u00e4 ja muodoista. T\u00e4n\u00e4 kosteana kes\u00e4n\u00e4 olisi luullut sienitautien riehuneen kasvustoissa oikein antaumuksella, mutta ainakin Etel\u00e4-H\u00e4meess\u00e4 toisin on k\u00e4ynyt. Ainakaan viel\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n suurempaa invaasiota ole tapahtunut. Itselleni uutena \u00e4kk\u00e4sin kukkaistutuksesta orvokinh\u00e4rm\u00e4n (<\/em>Erysipha ovontii), joka peitti lopulta koko padan, johon kasvi oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 istutettu.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kasvien taudit on melko helppo tunnistaa, kun tuntee kasvilajin. Monet ruosteet, h\u00e4rm\u00e4t, noet yms. ovat erikoistuneet vain yhteen lajiin tai sukuun. Niinp\u00e4 hein\u00e4ll\u00e4 on oma h\u00e4rm\u00e4ns\u00e4, orvokilla omansa. Olen ker\u00e4illyt mikrosieni\u00e4 n\u00e4ytteiksi asti aina kun niit\u00e4 on vastaan tullut ja toimittanut eteenp\u00e4in. Se on loppujen lopuksi aika vaivatonta hommaa. Kun n\u00e4ytteen ottaa, on vain huomioitava, ett\u00e4 ottaa kasvilajia ainakin sen verran mukaan, ett\u00e4 siit\u00e4 pystyy tunnistamaan lajin, siis v\u00e4h\u00e4n kukkaakin mukaan, vaikka sient\u00e4 ei siin\u00e4 osassa kasvia olekaan.<\/p>\n

Mikrosieni on kasvilla loinen ja lopulta se n\u00e4ivett\u00e4\u00e4 tai per\u00e4ti tappaa is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4. Monet sienet ovat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, varsinkin ruosteet. Ne muodostavat kasvin lehdille l\u00e4isk\u00e4m\u00e4isi\u00e4 kasvustoja, joihin kehittyy kotelokoppia iti\u00f6ineen. Ruosteet ovat usein is\u00e4nt\u00e4\u00e4 vaihtavia eli niill\u00e4 on useita kehitysvaiheita eri kasvilajeilla. Esimerkiksi happomarjan-hein\u00e4nruoste (Puccinia graminis<\/em>) el\u00e4\u00e4 osan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 happomarjapensaalla ja levi\u00e4\u00e4 toisessa vaiheessa heiniin. Pensas ei n\u00e4yt\u00e4 siit\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4n, mutta hein\u00e4 n\u00e4ivettyy ja tuhoutuu. Niinp\u00e4 se onkin viljojen paha tuholainen eik\u00e4 happomarjapensaiden istuttamista maaseudulle suositella.<\/p>\n

Mikrosienten tutkimista ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4 vaikeuttaa kirjallisuuden puute. Niist\u00e4 kyll\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n paljon ja asiantuntijat ker\u00e4ilev\u00e4t, kartoittavat ja seuraavat niiden kehityst\u00e4, mutta tavallisille tallaajille tarkoitettuja opaskirjoja ei ole. Vanha Rauhalan kirja taitaa olla 30-luvulta ja se on edelleen l\u00e4hes ainoa m\u00e4\u00e4rityskirja alalta. Ruotsalainen Galler-kirja on hyv\u00e4 my\u00f6s, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4see alkuun, jos muistaa pakkoruotsista tarpeeksi tai omistaa hyv\u00e4n sanakirjan, sill\u00e4 n\u00e4ill\u00e4kin lajeilla on oma erikoissanastonsa. Niinp\u00e4 odotan jonkun tarttuvan h\u00e4rk\u00e4\u00e4 sarvista ja tekev\u00e4n asialle jotain, ett\u00e4 saataisiin mikrosieni\u00e4 valottava suomalainen kirja.<\/p>\n

Kirjaa odotellessa kannattaa pist\u00e4\u00e4 sienet pr\u00e4ssiin ja tavalliseen sammalista ja j\u00e4k\u00e4list\u00e4 tuttuun paperikoteloon odottamaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ainakin itse teen niin edelleen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Vuosien kuluessa olen aina vain enemm\u00e4n kiinnostunut my\u00f6s kasvien vieraista, taudeista, \u00e4k\u00e4mist\u00e4 ja muodoista. T\u00e4n\u00e4 kosteana kes\u00e4n\u00e4 olisi luullut sienitautien riehuneen kasvustoissa oikein antaumuksella, mutta ainakin Etel\u00e4-H\u00e4meess\u00e4 toisin on k\u00e4ynyt. Ainakaan viel\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n suurempaa invaasiota ole tapahtunut. Itselleni uutena … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":9,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[309,311,279],"class_list":["post-454","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sienet","tag-keraily","tag-piensieni","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/454","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=454"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/454\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1231,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/454\/revisions\/1231"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=454"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=454"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=454"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}