{"id":4557,"date":"2015-12-28T17:47:56","date_gmt":"2015-12-28T15:47:56","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4557"},"modified":"2016-01-02T17:51:01","modified_gmt":"2016-01-02T15:51:01","slug":"oneiron","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4557","title":{"rendered":"Oneiron"},"content":{"rendered":"

\"Oneiron\"<\/a>’Oneiron on syksyn puhutuimpia kirjoja. Joulunaikaan on tapanani paneutua johonkin nautittavaan ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n kirjaan, kun kerran on lupa vain olla ja lev\u00e4t\u00e4, niin kuin el\u00e4kel\u00e4isell\u00e4 ei muuten olisi. Joka tapauksessa luin tai kahlasin l\u00e4pi t\u00e4m\u00e4n voittajakirjan. Harvoin olen kirjassa hyppinyt sivulta sivulle ja huokaillut. Siksi voivat n\u00e4m\u00e4 kommentit kirjasta olla puuttellisia. N\u00e4in sen kuitenkin koin, vaikka yritin olla puolueeton ja neutraali.’
\n<\/em><\/span><\/p>\n

Kirja on t\u00e4m\u00e4n vuoden Finlandia-voittaja ja se on siksi\u00a0jollakin tavalla noteerattava. Aikoinaan en pit\u00e4nyt Laura Lindstedtin<\/strong> esikoiskirjasta\u00a0Sakset.<\/em>\u00a0Siit\u00e4\u00a0j\u00e4i muistiinpanojeni mukaan mieleen pettymys, koukeroinen kieli ja tarinan arvattavuus. T\u00e4m\u00e4 kirja ei j\u00e4tt\u00e4nyt samoja tuntemuksia, muttei kovin positiivisiakaan. Kun kirja alkaa naisten tekem\u00e4ll\u00e4 joukkoraiskauksella ja muutenkin pitkin matkaa k\u00e4sittelee naisen intiimej\u00e4 paikkoja ja seksuaalisuutta, niin koen miehen\u00e4 kiusaantuneisuutta ja jopa h\u00e4pe\u00e4\u00e4. En v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 halua lukea tuollaista. Vaikka teos luonnehditaan fantasiaksi, niin tuolla alueella se ei sit\u00e4 mielest\u00e4ni ainakaan ollut. Kun lis\u00e4ksi tarina tapahtuu ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 kuolemanj\u00e4lkeisess\u00e4 v\u00e4litilassa, tulee lukijalle levoton olo, joka ei h\u00e4vi\u00e4 kirjan loputtuakaan. Uskonnot ovat kautta aikojen yritt\u00e4neet selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 ne sivuutetaan.<\/p>\n

Kuolema pursuaa kirjassa joka puolelta samalla, kun kirjan\u00a0seitsem\u00e4n naista kuolevat kukin \u2013 kahteen kertaan. Yhdess\u00e4kin olisi kest\u00e4mist\u00e4. Jokaisen naisen el\u00e4m\u00e4 on tarinan arvoinen, t\u00e4ss\u00e4\u00a0keski\u00f6\u00f6n nousee anorektinen juutalaisnainen, jonka el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja toimintaa yksityiskohtaisesti vy\u00f6rytet\u00e4\u00e4n lukijan p\u00e4\u00e4lle kuin Wikipediasta noukittuna. Googlasin muuten joitain asioita ja totesin, ettei sellaisia henkil\u00f6it\u00e4 ole el\u00e4nyt, mutta yht\u00e4l\u00e4isi\u00e4\u00a0tapahtumia varmaankin riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kirjan alku oli kaaos. Kuvasiko se sitten kuoleman kaoottisuutta vai kirjailijan vaikeutta p\u00e4\u00e4st\u00e4 alkuun, mutta ensimm\u00e4isten kymmenien sivujen aikana olin moneen kertaan jo heitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kirjaa nurkkaan. Perfektionistina en sit\u00e4 tehnyt, vaan kahlasin kirjan loppuun. Kun lukemisen imuun p\u00e4\u00e4si, alkoi kirjakin tuntua paremmalta, siihen tuli j\u00e4ntevyytt\u00e4 ja varsinkin tiedolliset sivut olivat mielenkiintoisia. Draaman kaarta en siihen silti saanut sovitettua, sill\u00e4 alusta l\u00e4htien juoni oli selv\u00e4 eik\u00e4 monet koukeroiset sivupolut pystyneet sit\u00e4 h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lopun kuolemistarinat olivat onneksi kesken\u00e4\u00e4n\u00a0erilaisia.<\/p>\n

En siis valitettavasti pit\u00e4nyt kirjasta. Olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt lukemistani kirja-arvioista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja on jakanut lukijansa kahteen lokeroon, eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sukupuolen mukaan. Ymm\u00e4rr\u00e4n asian. Jos jotain hyv\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 sanoisi, niin olihan kirja\u00a0omintakeinen. Vanha ja outo Swedenborgin<\/strong> filosofia, josta Antti Tuurin<\/strong> Alkemistikin<\/em> kertoo, luo kuolleelle jonkinlaisen v\u00e4litilan ennen helvettiin tai taivaaseen menoa. T\u00e4m\u00e4 on pohjana t\u00e4ss\u00e4kin kirjassa. Erikoista on, ett\u00e4 siell\u00e4 on seitsem\u00e4n feministi\u00e4 eri puolilta maailmaa, joista jokainen on joutunut el\u00e4ess\u00e4\u00e4n miehen v\u00e4kivallan kohteeksi, ja joista kukaan ei usko tuonpuoleiseen eik\u00e4 Jumalaan. Melko yksipuolinen valikoima, joka ei minusta ole mink\u00e4\u00e4nlainen otos ihmiskunnasta vaan tarkoitushakuinen otanta. Ep\u00e4ilenp\u00e4, ettei t\u00e4llainen asetelma vie aatetta eik\u00e4 yhten\u00e4isyytt\u00e4 yhteiskunnassa eteenp\u00e4in. Ehk\u00e4 siin\u00e4 on samaa kuin v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan sijoitetussa palopuheessa, tilannetajun puutetta.<\/p>\n

Kirjan nimi ei minulle my\u00f6sk\u00e4\u00e4n auennut. Oneironit ovat antiikin mytologian unenjumalia, Hypnoksen poikia. T\u00e4ss\u00e4 tarinassa ei kait ollut kyse unesta tai en ainakaan min\u00e4 miell\u00e4 kuolemaa uneksi. Yksi naisista hokee sanaa Oneiron ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n uuteen vaiheeseen kerronnassa, mutta ei siin\u00e4k\u00e4\u00e4n kyse ole unesta. Ehk\u00e4 koko tarina on unenomainen vuodatus.<\/p>\n

Kirjaa kuvataan fantasiaksi kuolemanj\u00e4lkeisist\u00e4 sekunneista. Luin\u00a0juuri \u00e4sken\u00a0ylistetyn amerikkalaisen Jeff<\/strong> Vandermeerin<\/strong>\u00a0teoksen H\u00e4vitys<\/a><\/em> ja katsoin\u00a0Lucasin<\/strong> T\u00e4htien sodan <\/em>nelj\u00e4nnen osan, joissa my\u00f6s liikutaan fantasiassa, tyystin erilaisessa. Lindstedtin fantasiasta en pit\u00e4nyt. Kirja on kokeileva ja vy\u00f6rytt\u00e4\u00e4 lukijan silmille tarinoita, dokumentteja, \u00e4lyllist\u00e4 pohdintaa, joka kaikesta r\u00f6nsyilyst\u00e4\u00e4n huolimatta pysyy joltisellakin tavalla kasassa. Sakset-<\/em>kirja\u00a0l\u00f6ytyi muistiinpanoistani, olipa vain j\u00e4\u00e4nyt unohduksiin eik\u00e4 se kovin noussut mieleen nytk\u00e4\u00e4n lukiessani siit\u00e4 kirjoittamani esittelyn. Onneksi moni asia unohtuu.<\/p>\n

Lindstedt, Laura: Oneiron. Teos, 2015. 440 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Oneiron on syksyn puhutuimpia kirjoja. Joulunaikaan on tapanani paneutua johonkin nautittavaan ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n kirjaan, kun kerran on lupa vain olla ja lev\u00e4t\u00e4, niin kuin el\u00e4kel\u00e4isell\u00e4 ei muuten olisi. Joka tapauksessa luin tai kahlasin l\u00e4pi t\u00e4m\u00e4n voittajakirjan. Harvoin olen kirjassa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":12,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[37,41],"class_list":["post-4557","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-fantasia","tag-finlandia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4557","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4557"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4557\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4577,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4557\/revisions\/4577"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4557"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4557"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}