{"id":457,"date":"2012-08-19T09:33:31","date_gmt":"2012-08-19T07:33:31","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=457"},"modified":"2013-04-20T20:35:18","modified_gmt":"2013-04-20T18:35:18","slug":"rauhanpiippu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=457","title":{"rendered":"Rauhanpiippu"},"content":{"rendered":"


\n\"huovinen-veikko-rauhanpiippu\"<\/a>’Olisi varmaan paljon t\u00e4m\u00e4n hetken kirjallisuuttakin luettavana, mutta my\u00f6s vanhemmasta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pieni\u00e4 helmi\u00e4 tai hauskoja v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4. Veikko Huovinen <\/strong>on tunnettu hauskoista tarinoistaan <\/em>Havukka-ahon ajattelijasta ja useista pohdinnoista el\u00e4m\u00e4n merkillisyyksist\u00e4. Kes\u00e4lukemisena t\u00e4m\u00e4 teos oli hyv\u00e4 v\u00e4lipala. Olen aikojen kuluessa lukenut l\u00e4hes kaikki Huovisen kirjat eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yht\u00e4\u00e4n h\u00e4pe\u00e4 olemassaoloaan niiden rinnalla.’<\/em><\/span><\/p>\n

Huovisen varhaistuotantoa oleva kertomus ottaa voimakkaasti kantaa rauhan puolesta sotaa vastaan. Tarinassa elet\u00e4\u00e4n osittain kuvitteellisessa maailmassa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Suuri Banditon valtakunta hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 pienen Nefortan kimppuun ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 maan. Filosofi Pacpipo on saatava turvaan naapurimaahan Mielkukoon. Teht\u00e4v\u00e4n saa kersantti Milita Forto. Yhdess\u00e4 he aloittavat pakomatkan l\u00e4pi h\u00e4vitetyn maan. Matkalla he kohtaavat monia vastoink\u00e4ymisi\u00e4, mutta selvi\u00e4v\u00e4t lopulta m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4n. Matkalla filosofi pit\u00e4\u00e4 puheita rauhan asiasta ja kersantti messuaa sodan puolesta. Lopulta he joutuvat kiipeliin lentokent\u00e4lle, jossa vihollinen pit\u00e4\u00e4 ohimarssinsa. Kent\u00e4n alla asustaa vanha vuori-insin\u00f6\u00f6ri vaimonsa ja tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa kaikenlaista sotaa paossa. Matkaajat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t insin\u00f6\u00f6rin vieraiksi. Taas pidet\u00e4\u00e4n puheita sodasta ja sen mielett\u00f6myydest\u00e4, mutta todetaan my\u00f6s ihmisen vajavaisuus. Insin\u00f6\u00f6rin tyt\u00e4r mukanaan pakolaiset ylitt\u00e4v\u00e4t rajan. Filosofi ennustaa sodan Banditon ja Mielkukon v\u00e4lille ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sota tekee lopun maiden hyvinvoinnista. N\u00e4in k\u00e4y ja vain vahvimmat selvi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Tarina on kylm\u00e4n sodan ajalta, mutta sen sanoma voisi olla aivan yht\u00e4 hyvin t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sotia k\u00e4yd\u00e4\u00e4n jatkuvasti eri puolilla maailmaa mit\u00e4 kummallisempien syiden nojalla. Huovinen ironisoi asiaa filosofin pitkien puheiden kautta ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sodasta pelkk\u00e4\u00e4 hulluutta. Se, ettei asialle voida tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, tuntuu filosofista naurettavalta, kun sen toteuttaminen olisi niin helppoa.<\/p>\n

Kirjan lopussa kuitenkin asiat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4laelleen. Insin\u00f6\u00f6ri maanalaisessa asunnossaan alkaa pel\u00e4t\u00e4 vieraiden tuomaa muutosta ja p\u00e4\u00e4tyy ajatukseen tuhota heid\u00e4t, yksil\u00f6llinen sota puhkeaisi erilaisuuden uhasta.\u00a0Aivan kirjan lopussa filosofi ja kersantti kohtaavat sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 Nefortassa. Filosofi el\u00e4\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isesti hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 insin\u00f6\u00f6rin tytt\u00e4ren kanssa ja kersantti ryysyiss\u00e4\u00e4n katsoo t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ikkunan takaa. Viha ja kateus iskev\u00e4t eik\u00e4 ajatus kaiken ep\u00e4oikeudenmukaisen tuhoamisesta ole kaukana kersantin mielest\u00e4. Molemmat syit\u00e4, jotka t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saavat riitoja, rikoksia ja sotia aikaan. Filosofin puheet, insin\u00f6\u00f6rin aatemaailma, ne ovat kuin poispyyhityt olosuhteiden muuttuessa. Ehk\u00e4 Huovinen tahtookin t\u00e4ll\u00e4 asioiden vastakkainasettelulla her\u00e4tt\u00e4\u00e4 lukijan huomaamaan, etteiv\u00e4t asiat ole helposti korjattavaissa.<\/p>\n

Vaikka kirja on puoli vuosisataa vanha, niin sen sanoma taitaa olla ikuinen, vaikkakin t\u00e4ss\u00e4 ideologinen ja optimistinen. Vanhantava paatos huokuu kirjan sivuilta, mutta kyll\u00e4 sielt\u00e4 pilkist\u00e4\u00e4 my\u00f6s huovismainen huumori, Havukka-ahon ajattelijasta<\/em> tuttu ihmettely. Ironia on kovin vaikea kirjallisuuden laji enk\u00e4 tied\u00e4, onko t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n onnistuttu. Yritys on ainakin hyv\u00e4 ja lukeminen kannatti, kunhan j\u00e4tti oudot nimet ja henkil\u00f6iden yksinkertaisuuden omaan rauhaansa. Ei ehk\u00e4 maailmankirjallisuutta, mutta hyv\u00e4\u00e4 kotimaista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olisi varmaan paljon t\u00e4m\u00e4n hetken kirjallisuuttakin luettavana, mutta my\u00f6s vanhemmasta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pieni\u00e4 helmi\u00e4 tai hauskoja v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4. Veikko Huovinen on tunnettu hauskoista tarinoistaan Havukka-ahon ajattelijasta ja useista pohdinnoista el\u00e4m\u00e4n merkillisyyksist\u00e4. Kes\u00e4lukemisena t\u00e4m\u00e4 teos oli hyv\u00e4 v\u00e4lipala. Olen aikojen kuluessa lukenut l\u00e4hes … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[39,107,208],"class_list":["post-457","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-filosofia","tag-komedia","tag-proosa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/457","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=457"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/457\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1229,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/457\/revisions\/1229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=457"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=457"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=457"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}