{"id":4595,"date":"2016-01-20T10:24:21","date_gmt":"2016-01-20T08:24:21","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4595"},"modified":"2016-01-22T06:38:57","modified_gmt":"2016-01-22T04:38:57","slug":"intoilija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4595","title":{"rendered":"Intoilija"},"content":{"rendered":"

\"intoilija\"<\/a>’Luonto ja valokuvaus, siin\u00e4 kaksi suosikkiani. Siksi odotin innolla t\u00e4t\u00e4 kirjaa. Ehk\u00e4 minussakin on v\u00e4h\u00e4n, hitusen vain, samaa intoilijaa kuin I. K. Inhassa<\/strong>, valokuvauksen pioneerissa. Panu Rajala<\/strong> on kirjoittanut fiktiivisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertoja muistakin suurmiehist\u00e4mme, esim.\u00a0Mika Waltari, Olavi Paavolainen<\/strong> ja Juhani Aho<\/strong>, joten t\u00e4m\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 sarjaa. Sana fiktiivinen voi kalskahtaa tuomitsevalta, mutta jos tunnetusta henkil\u00f6st\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kaunokirjallinen el\u00e4m\u00e4kerta, on se auttamatta pitk\u00e4lti fiktiivinen. Toista on tietokirja samasta aiheesta, mutta monesti sit\u00e4 ei jaksa lukea muut kuin asian harrastajat ja kirja j\u00e4\u00e4 huomiotta. Hyv\u00e4 n\u00e4in, mutta t\u00e4m\u00e4 on muistettava kirjaa lukiessaan. Se kannattaa toki tehd\u00e4!’<\/em><\/span><\/p>\n

I. K. Inha oli valokuvauksen uranuurtaja Suomessa 1900-luvun vaihteessa, mutta h\u00e4n oli my\u00f6s paljon muuta. Panu Rajalan kirjoittama kirja\u00a0t\u00e4st\u00e4 unohdetusta suurmiehest\u00e4 on siksi paikallaan. Kirjailija kuvaa Inhaa paitsi valokuvaajana, niin my\u00f6s tutkimusmatkailijana, keksij\u00e4n\u00e4, polkupy\u00f6rien maahantuojana, kansanrunouden ker\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4, kirjailijana, k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4, taiteilijana jne. Kuinka yksi mies onkaan voinut olla niin monessa mukana.<\/p>\n

Inha\u00a0kuului sen ajan suurmiesten joukkoon. H\u00e4n oli Sibeliuksen<\/strong> luokkatoveri H\u00e4meenlinnassa, matkasi J\u00e4rnefeltin<\/strong> kanssa Kolilla, eli taiteilijapiireiss\u00e4 Pariisissa Kulta-ajan taiteilijoiden mm. Edefeltin<\/strong> ja Gallen-Kallelan<\/strong> seurassa. H\u00e4n ihaili suuresti yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n Juhani Ahoa<\/strong> ja Eino Leinoa<\/strong> ja kosi nelj\u00e4 kertaa\u00a0Aino Krohnia<\/strong>, joka my\u00f6hemmin tuli kuuluisaksi runoilija-kirjailija Aino Kallaksena.<\/strong> Kerrotaan lis\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4n kulki polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4\u00e4n silloisen Suomen kaikissa kunnissa kuvaamassa maatamme lasilevyille suurta kirjaansa Suomen maisemia<\/i> varten. Rajala kertoo siit\u00e4 innosta, mill\u00e4 Inha, alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Konrad Into Nystr\u00f6m<\/strong>, tarttui kaikkeen uuteen ja mielenkiintoiseen kehitellen sit\u00e4 eteenp\u00e4in. Niinp\u00e4 h\u00e4n tilasi polkupy\u00f6r\u00e4n, sen jossa etupy\u00f6r\u00e4 on suuri ja takapy\u00f6r\u00e4 pienen pieni, ja ajoi sill\u00e4 pitki\u00e4kin matkoja maamme sen aikaisilla surkeilla teill\u00e4. My\u00f6hemmin tavallisenn\u00e4k\u00f6isell\u00e4 py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n matkasi Keski-Euroopassa asti tutustuen vieraiden maiden oloihin ja l\u00e4hetti matkakertomuksia Uusi Suometar-<\/i>lehteen. H\u00e4n siis toimi my\u00f6s lehden toimitajana ja sanomalehtimiehen\u00e4, olipa joidenkin perustajanakin.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 asiassa Inhaa ei onnistanut, rakkaudessa. Rajala keskittyy t\u00e4h\u00e4n aiheeseen ehk\u00e4 liiaksikin, mutta se tuntui olevan Inhalle kova paikka. H\u00e4n kosi koulutoveriaan useasti, mutta sai aina rukkaset, samoin kuin Aino Krohniltakin. H\u00e4n kadehti yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n, jotka olivat naimisissa ja joilla oli lapsia. Inhalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli kuitenkin h\u00e4nen suhteensa perheeseen, veljiin ja siskoihin. Pienen Inha Lucinan kuolema kosketti h\u00e4nt\u00e4 syv\u00e4sti ja niinp\u00e4 h\u00e4n otti taiteilijanimens\u00e4 siskon nimest\u00e4. Veljet pitiv\u00e4t Ihnaa pystyss\u00e4 vaikeina aikoina, lainasivat rahaa, auttoivat kirjojen kustantamisessa, hoitivat sairasta velje\u00e4, kun t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4 romahti ja Inha joutui pitkiksi ajoiksi mielisairaalaan. Kaikesta huolenpidosta huolimatta Ihna kuoli yksin\u00e4isen\u00e4 ja hylj\u00e4ttyn\u00e4 leukemiaan vuonna 1930, 65-vuotiaana.<\/p>\n

Olen aina suhtautunut tietyll\u00e4 varauksella julkisuuden henkil\u00f6st\u00e4 tehtyyn kaunokirjalliseen el\u00e4m\u00e4kertaan. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n kirja ei tee siin\u00e4 poikkeusta. Mik\u00e4 on totta, mik\u00e4 sepitett\u00e4? Rajalaa on syytetty plagioinnista, koska h\u00e4n on l\u00e4hes sellaisenaan kopioinut kirjaan pitki\u00e4 katkelmia niin Inhan muistiinpanoista ja kirjoista kuin my\u00f6s h\u00e4nen aikalaistensa kirjeist\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4kirjoista. T\u00e4m\u00e4nh\u00e4n pit\u00e4isi luoda totuudentuntuista pohjaa tekstille, mutta se onkin saanut syytt\u00e4j\u00e4n sormen pystyyn. Samastahan on syytetty muitakin vastaavan tyylisuunnan edustajia, viimeksi Raija Orasen<\/strong> kohdalla. Tieteellisess\u00e4 tekstiss\u00e4 lainaus merkit\u00e4\u00e4n tarkasti lainausmerkein ja kirjallisuusviitteell\u00e4, mutta kaunokirjallisessa tekstiss\u00e4 n\u00e4in ei tehd\u00e4. Olisiko paikallaan? Toisaalta t\u00e4ss\u00e4 kirjassa monetkin lainaukset sanasta sanaan ovat aika turhia, niit\u00e4 olisi voinut karsia pois, esimerkiksi pitki\u00e4 kuvauksia tutkimusmatkalta Eurooppaan tai Kreikkaan. Itse olisin keskittynyt enemm\u00e4n Inhaan persoonana ja monipuolisena uurastajana. Seh\u00e4n on kuitenkin vaikeampaa kuin selostaa matkoja, varsinkin jos ne otetaan suoraan toisen tekstist\u00e4.<\/p>\n

Intoilija<\/i> oli Finlandia-ehdikkaana. Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n se ei yht\u00e4\u00e4n h\u00e4vennyt t\u00e4m\u00e4nkertaisessa seurassa, olisi voinut jopa voittaa, mutta itse olisin sijoittanut kirjan mieluummin Tieto-Finlandia-kastiin vaikka se fiktiivinen onkin, kun t\u00e4m\u00e4 ei ole oikein kaunokirjallinenkaan, vaan v\u00e4h\u00e4n sielt\u00e4 puoliv\u00e4list\u00e4.<\/p>\n

Olen aina ihaillut Inhan ottamia kuvia ja ihmetellyt, kuinka h\u00e4n sen aikaisilla v\u00e4linelll\u00e4 on pystynyt ne ottamaan. Kirja ei anna siihen juuri mink\u00e4\u00e4nlaista selityst\u00e4 ja se on puute. Ehk\u00e4 siin\u00e4 olisi ollut sit\u00e4 tietopuolista kerrontaa paikallaan. Inhan kuvat eiv\u00e4t h\u00e4pe\u00e4 t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vaikka ne ovat mustavalkoisia ja monet rakeisia. Ne ovat maamme historiaa ja niiden avulla voimme saada siit\u00e4 paljon paremman kuvan kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjojen teksteist\u00e4. Kuva on tuhat sanaa, n\u00e4in ainakin Inhan kohdalla. Kirjaan kannattaa tutustua.<\/p>\n

Panu Rajala: Intoilija, fotografin muistikuvat. WSOY, 2015, 419 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Luonto ja valokuvaus, siin\u00e4 kaksi suosikkiani. Siksi odotin innolla t\u00e4t\u00e4 kirjaa. Ehk\u00e4 minussakin on v\u00e4h\u00e4n, hitusen vain, samaa intoilijaa kuin I. K. Inhassa, valokuvauksen pioneerissa. Panu Rajala on kirjoittanut fiktiivisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertoja muistakin suurmiehist\u00e4mme, esim.\u00a0Mika Waltari, Olavi Paavolainen ja Juhani Aho, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[29,41,456],"class_list":["post-4595","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-elamakerta","tag-finlandia","tag-valokuvaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4595","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4595"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4595\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4602,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4595\/revisions\/4602"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4595"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4595"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4595"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}