{"id":4625,"date":"2016-02-08T10:56:21","date_gmt":"2016-02-08T08:56:21","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4625"},"modified":"2016-03-08T19:50:20","modified_gmt":"2016-03-08T17:50:20","slug":"kuudes-sukupuutto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4625","title":{"rendered":"Kuudes sukupuutto"},"content":{"rendered":"

\"Kuudes<\/a>’Uunituore kirja, jonka arvio oli Hesarissa viime perjantaina, johdattaa meid\u00e4t lukijat ikuisuuskysymysten \u00e4\u00e4relle. Vaikka asiaan ei sotkisi ollenkaan mukaan uskontoja ja uskomuksia, niin aihe ei j\u00e4t\u00e4 kylm\u00e4ksi tutkijoitakaan. Aina ilmestyy maailmanlopun ennustajia, pelottelijoita, hyssyttelij\u00f6it\u00e4. Nyt on menossa ilmastonmuutos, muutama kymmenen vuotta sitten metsien happamoituminen ja sit\u00e4 ennen hy\u00f6nteismyrkkysota. Hyv\u00e4t asiat n\u00e4ist\u00e4, toivottavasti, on otettu kehitykseen mukaan, huonot saavat j\u00e4\u00e4d\u00e4kin unholaan. Maailmanlaajuisesti tiedet\u00e4\u00e4n ilmaston l\u00e4mpenev\u00e4n, mutta vastahan se j\u00e4\u00e4htyi neogeenikaudella ennen j\u00e4\u00e4kausia ja siit\u00e4 on kulunut todella v\u00e4h\u00e4n aikaa maapallon tai maailmankaikkeuden ik\u00e4\u00e4n verrattuna. Hyv\u00e4 kirja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia!’<\/em><\/span><\/p>\n

Harva asia on nostattanut paineita ja tunteita samalla tavalla kuin el\u00e4m\u00e4n historia. Siihen on ollut tietenkin syyn\u00e4 niin uskomukset kuin todentamisen vaikeuskin. Kun asiat pohjataan fossiileihin ja sedimenttien ajanm\u00e4\u00e4rityksiin, voi tulla tietenkin virheit\u00e4, mutta my\u00f6s onnistumisia. Uuden asian tuominen keskusteluun her\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina my\u00f6s vastustusta. Viel\u00e4 1700-luvulla fossiileista ei tietdetty mit\u00e4\u00e4n, l\u00f6yd\u00f6kset selitettiin muulla tavalla. Tiedemiehet kinasivat asioista, joita t\u00e4n\u00e4\u00e4n pidet\u00e4\u00e4n totuuksina, mutta huomenna voidaan heitt\u00e4\u00e4 romukoppaan. 1980-luvulla kirjoitettu kirja on auttamatta vanhentunut.<\/p>\n

Kun toimittaja tarttuu mielenkiinnosta ja etsimisen halusta aiheeseen, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutkijoissakin erimielisyytt\u00e4, liikutaan pehme\u00e4ll\u00e4 pohjalla. Itse tartun popularisoivaan tiedekirjaan arvellen. Kun kirja on kuitenkin saanut arvostetun amerikkalaisen Pulitzer-palkinnon, ei se voi olla pelkk\u00e4\u00e4 huuhaata. Kuitenkin t\u00e4llaista kirjaa pit\u00e4\u00e4 aina lukea kriittisesti, vaikka kirjan lopussa olisikin kymmenien sivujen liite- ja kirjallisuuskokoelmat.<\/p>\n

Ajanjaksot, joissa el\u00e4m\u00e4n selvittelyss\u00e4 liikutaan, ovat valtavat, k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Tunnettu vertaus on kello, jossa ihminen saapuu vasta viimeisell\u00e4 minuutilla ja kuitenkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan taaperrettu jo parisataatuhatta vuotta. Kun kirja puhuu kuudennesta sukupuutosta, se tarkoittaa massasukupuuttoja, joissa eli\u00f6st\u00f6st\u00e4 valtaosa on tuhoutunut joko \u00e4killisesti tai maailman historian mittakaavassa lyhyen ajan kuluessa. Tunnetuin t\u00e4llainen massasukupuutto tapahtui liitukauden lopulla, kun suuret matelijat h\u00e4visiv\u00e4t maapallolta. Se oli viides sukupuutto. Edelliset tapahtuivat 200 miljoonaa vuotta sitten triaskaudella, 250 miljoonaa vuotta sitten permikaudella, n. 400 miljoonaan vuotta sitten devonikaudella ja 450 miljoonaa vuotta sitten ordoviikkikaudella. Kirjassa pohditaan n\u00e4iden tuhojen syit\u00e4 vain pintapuolisesti ja keskityt\u00e4\u00e4n nykyiseen tuhoon, joka alkoi suurten el\u00e4inten (esim. mammutti)\u00a0h\u00e4vi\u00e4misell\u00e4\u00a0heti viimeisimm\u00e4n j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kiistell\u00e4\u00e4n kovin siit\u00e4, ensinn\u00e4kin onko t\u00e4llainen tuho meneill\u00e4\u00e4n vai ei ja toiseksi jos on niin onko sen aiheuttaja ilmastonmuutos vai ihminen.<\/p>\n

Toimittaja tapaa tutkijoita ja ajattelijoita, vertaa tietojaan jo edesmenneitten tutkijoiden saavutuksiin ja tekee my\u00f6s omia p\u00e4\u00e4telmi\u00e4\u00e4n niin kuin me kaikki teemme. Niill\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tieteellist\u00e4 pohjaa. H\u00e4net her\u00e4tti tutkimaan aihetta sammakkoel\u00e4inten katoaminen ja muuttuminen uhanalaisimmaksi ryhm\u00e4ksi eli\u00f6it\u00e4. Yhdeksi syyksi katoamiseen paljastui siimamainen sieni, jota ihminen kuljetti mukanaa mantereelta toiselle. Etsimisens\u00e4 kautta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi pian tutkimaan kuolevia koralleja, katoavaa sademets\u00e4\u00e4, happanevaa merta, viimeisi\u00e4 suuria el\u00e4imi\u00e4mme, sukupuuttojen historiaa, tulokaslajeja, jotka tappoivat jouduttuaan uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ihmisen levi\u00e4mist\u00e4 ahneesti kaikkialle. N\u00e4m\u00e4 aiheet ovat saaneet kirjassa omat lukunsa ja valottavat sit\u00e4 tosiasiaa, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 varmaan on hypoteesina ollutkin, ett\u00e4 ihminen on kaiken takana. Kadunmies olisi t\u00e4m\u00e4n voinut sanoa suoraankin, tosin tutkimatta ja joku tiedemies\u00a0voisi sanoa kaiken olevan p\u00f6ty\u00e4 tutkittuaan asiaa koko ik\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Kirja on mielenkiintoinen, vaikka suuri osa sen esimerkeist\u00e4 ja tiedoista olivatkin osittain tuttuja. Onhan hauska huomata, ett\u00e4 viel\u00e4 muistaa itsekin jotain. J\u00e4in itse kaipaamaan kambrikauden murrosta ensimm\u00e4isen\u00e4 tiedossa olevana suurena mullistuksena el\u00e4m\u00e4n kehityksess\u00e4, mutta se lienee enemm\u00e4nkin lajeja synnytt\u00e4v\u00e4 prosessi kuin niit\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4, vaikka tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kambrikauden lopulla (yli 500 miljoonaa vuotta sitten) suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kokonaisia p\u00e4\u00e4jaksoja tuhoutui yll\u00e4tt\u00e4en.<\/p>\n

Oman mielenkiintonsa lukemiseen toi vuosi sitten tekem\u00e4ni matka Costa Ricaan. Siell\u00e4 tutustuimme paikallisiin sammakoihin ja saimme kuulla niiden olevan h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Samoin monet kirjassa mainitut lintulajit tulivat tutuiksi matkan aikana. Sademets\u00e4n rakenne ja toiminta t\u00e4ydentyiv\u00e4t my\u00f6s kirjaa lukiessa. Kirjan my\u00f6t\u00e4 her\u00e4si halu p\u00e4\u00e4st\u00e4 uudelleen tutkimaan vaikka Amatsonin sademets\u00e4\u00e4, niin kauan kuin se on viel\u00e4 olemassa. Kirjasta huokui jonkinlainen apatia, vaikka kirjoittaja olikin hieman kyseenalaisin keinoin yritt\u00e4nyt kevent\u00e4\u00e4 kerrontaa. En aina ymm\u00e4rt\u00e4nyt kaikkia vertauksia nykyajan toimijoihin, mutta se suotakoon, vohan niiden yli hyp\u00e4t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin teki kirjasta erilaisen kuin pelkk\u00e4 kuiva tietokirja, toisaalta kevensi my\u00f6s sen totuudellisuutta lukijan mieless\u00e4.<\/p>\n

Jos historiassa jokaisesta asiasta oltiin ensin eri mielt\u00e4 ja niist\u00e4 kiisteltiin, niin kuka sanoo, ett\u00e4 nyt t\u00e4m\u00e4n kirjan asiat ovat oikeita. Jos maailmaa on kohdannut viisi suurta sukupuuttoaaltoa, joista aina\u00a0kourallinen eli\u00f6it\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle jatkamaan kehityst\u00e4, niin onko kuudes sen kummallisempi. Ihminen, jos on syyllinen, tuhoaa todenn\u00e4k\u00f6isesti itsens\u00e4 muiden mukana, mutta jokunen eli\u00f6 j\u00e4\u00e4 jatkamaan, aivan varmasti ja muutaman miljoonan vuoden kuluttua kaivetaan esiin fossiileja, joilla on kummalliset piirteet ja jotka liikkuivat kovin ep\u00e4tasapainoisella tavalla. Mist\u00e4 l\u00e4htisi uusi linja \u2013 hy\u00f6nteisist\u00e4, rotista vai merest\u00e4, niin kuin ennenkin? Kannattaa tutustua.<\/p>\n

Kolbert, Elizabeth: Kuudes sukupuutto, Luonnoton historia. Atena, 2016, suom. Pirkko Vesterinen. 367 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Uunituore kirja, jonka arvio oli Hesarissa viime perjantaina, johdattaa meid\u00e4t lukijat ikuisuuskysymysten \u00e4\u00e4relle. Vaikka asiaan ei sotkisi ollenkaan mukaan uskontoja ja uskomuksia, niin aihe ei j\u00e4t\u00e4 kylm\u00e4ksi tutkijoitakaan. Aina ilmestyy maailmanlopun ennustajia, pelottelijoita, hyssyttelij\u00f6it\u00e4. Nyt on menossa ilmastonmuutos, muutama kymmenen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[484,680,274],"class_list":["post-4625","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-atena","tag-pulitzer","tag-tietokirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4625","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4625"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4625\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4692,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4625\/revisions\/4692"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4625"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4625"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4625"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}