{"id":464,"date":"2012-09-03T08:41:12","date_gmt":"2012-09-03T06:41:12","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=464"},"modified":"2013-04-20T20:30:58","modified_gmt":"2013-04-20T18:30:58","slug":"rakkosammal","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=464","title":{"rendered":"Rakkosammal"},"content":{"rendered":"

\"?\"<\/a><\/p>\n

’Alkavat kes\u00e4n kukkaset jo kuihtua ja kasvikartoitus muuttua lottoarvonnaksi ilman mahdollisuutta palkintoon. Viikonvaihteessa tein viel\u00e4 kartoituksia, mutta ainakin silm\u00e4ruohot, maitikat ja monet sarat alkoivat olla vetonsa menett\u00e4neet ja painua talvilepoon. Niinp\u00e4 j\u00e4i mets\u00e4retkell\u00e4 aikaa katsella sammalmaailmaa tarkemmin. Kostea s\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ne vetrein\u00e4 ja tunnistettavina aina lumen tuloon saakka. Viel\u00e4 eiv\u00e4t edes tippuvat lehdet peit\u00e4 niit\u00e4 alleen. Maksasammalten ihmeellinen maailma on meille useimmille ollut salattua, kun niiden pieni ja vaatimaton ulkon\u00e4k\u00f6 ei ole houkutellut ihastelemaan. Itsekin olen niit\u00e4 penkonut vasta muutaman vuoden ajan ja aina l\u00f6ytyy uutta ja erikoista katsottavaa. Tuntemusta pit\u00e4\u00e4 vain lis\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 monien tuntomerkit ovat kovin pieni\u00e4, usein vain mikroskoopilla l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 olen t\u00f6rm\u00e4nnyt rakkosammaleeseen<\/a> (<\/em>Nowellia curvifolia) kolme kertaa ja niinp\u00e4 se on alkanut tulla tutuksi ja sen tuntomerkit n\u00e4kyviksi.’<\/em><\/span><\/p>\n

Rakkosammal on pieni yleens\u00e4 kuvassa n\u00e4kyv\u00e4n p\u00f6tk\u00f6n kaltainen verso, jonka pituus on noin sentin luokkaa eik\u00e4 paksuuttakaan yleens\u00e4 ole milli\u00e4 enemp\u00e4\u00e4. Tyypillist\u00e4 sille on kasvaa juuri kuvan kaltaisella tavalla lahopuun pinnalla suon laiteissa ja korpijuoteissa. Sammalen todellinen ulkon\u00e4k\u00f6 paljastuu vasta mikroskoopilla ja toisessa kuvassa olenkin paljastanut sen nimen salaisuuden. Lehdet muodostavat pussimaisen aivan kuin otelomaisen vesirakon varren ja lehtien v\u00e4liin. Oikeastaan mill\u00e4\u00e4n muulla meik\u00e4l\u00e4isell\u00e4 sammalella ei ole vastaavaa rakennetta. Siksi se onkin helppo tuntea, varsinkin jos sen saa viel\u00e4 mikroskoopin alle.<\/p>\n

Rakkosammal ei ole yleinen. Vanhan m\u00e4\u00e4ritysoppaan mukaan sit\u00e4 on Suomesta tavattu vain Ahvenenmaalta, etel\u00e4rannikolta ja Etel\u00e4-Savosta. Itse olen t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 ennen t\u00e4t\u00e4 l\u00f6yt\u00f6\u00e4ni n\u00e4hnyt sit\u00e4 Hangossa ja Viron Saarenmaalla. Laji onkin yleinen etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 aina tropiikkia my\u00f6ten. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 se on \u00e4\u00e4rirajoillaan. Liek\u00f6 ilmastonmuutoksen syyt\u00e4, ett\u00e4 viime aikoina sit\u00e4 on alkanut l\u00f6yty\u00e4 aina vain pohjoisempaa: yksi l\u00f6yt\u00f6 Orivedelt\u00e4 ja viimeisin tieto aina vanhan Korpilahden Vaarunvuorelta saakka. Nyt l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni kasvusto levitt\u00e4ytyi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti suohon kaatuneen m\u00e4nnyn lahonneella rungolla Luopioisten Laipanmaan etel\u00e4osissa Hillosuolla.<\/p>\n

\n\"rakkosammal1\"<\/a>Jos hieman pohtii tarkemmin n\u00e4it\u00e4 uusia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4, niin syit\u00e4 lajin l\u00f6ytymiseen saattaa olla useitakin. Ensinn\u00e4kin sammal on pieni ja etsij\u00f6it\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, ei ole osattu pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4, vaikka se juuri silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 laji (NT) onkin. Toisaalta sen luontaiset paikat ovat juuri Hillosuon kaltaiset luonnontilaiset suot ja niill\u00e4 olevat pitk\u00e4lle lahonneet havupuun kannot ja rungot. Eih\u00e4n n\u00e4it\u00e4 en\u00e4\u00e4 juurikaan ole. Suot on raivattu ojikoiksi ja lahopuut poistettu. Nyt vaaditaan kaikkia tuulenkaatoja pois metsist\u00e4 kuoriaisvaaran vuoksi, joten elintilaa j\u00e4\u00e4 entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Ei siihen mitk\u00e4\u00e4n risut riit\u00e4. Spekulaatiota voisi jatkaa jo alussa mainitsemaani ilmastonmuutokseenkin. L\u00e4mpenev\u00e4 ilmasto antaa mahdollisuuden etel\u00e4isille lajeille levitt\u00e4yty\u00e4 pohjoiseen. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on havaittu jo ainakin perhosten kohdalla, miksei siis sammaltenkin. Olisiko t\u00e4llainen pieni rakkosammal, trooppinen laji, tulossa pohjoisemmaksi juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4? Mahdoton sanoa, mutta ei mahdoton ajatella!<\/p>\n

N\u00e4in taas tuli todistettua, ett\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 kannattaa kulkea nen\u00e4 maassa kiinni ja penkoa sellaisiakin paikkoja, joita ei heti miksik\u00e4\u00e4n noteeraa. Aina voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotain mielenkiintoista, jota sohvalla makaamalla ei edes osaa ajatella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Alkavat kes\u00e4n kukkaset jo kuihtua ja kasvikartoitus muuttua lottoarvonnaksi ilman mahdollisuutta palkintoon. Viikonvaihteessa tein viel\u00e4 kartoituksia, mutta ainakin silm\u00e4ruohot, maitikat ja monet sarat alkoivat olla vetonsa menett\u00e4neet ja painua talvilepoon. Niinp\u00e4 j\u00e4i mets\u00e4retkell\u00e4 aikaa katsella sammalmaailmaa tarkemmin. Kostea s\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[155,256,287],"class_list":["post-464","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-maksasammal","tag-suo","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/464","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=464"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/464\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1221,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/464\/revisions\/1221"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=464"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=464"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=464"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}