{"id":4650,"date":"2016-02-21T10:44:26","date_gmt":"2016-02-21T08:44:26","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4650"},"modified":"2016-02-21T11:14:01","modified_gmt":"2016-02-21T09:14:01","slug":"ehka-esther","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4650","title":{"rendered":"Ehk\u00e4 Esther"},"content":{"rendered":"

\"ehk\u00e4_esther\"<\/a>’Sota ja sen j\u00e4lkeinen aika on luonut suuren joukon kertomuksia ja dokumentteja, joilla yritet\u00e4\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 ihmisen toimia. Juutalaisten joukkomurha toisen maailmansodan aikoihin on nostanut aina uudelleen esiin kirjoittajia, jotka haluavat saada selvyyden totuudesta. Katja Petrovskajan<\/strong> teos <\/em>Ehk\u00e4 Esther on yksi n\u00e4ist\u00e4. Se on saanut sek\u00e4 tunnustusta ett\u00e4 pohdintaa osakseen. Koska kirjailija ei itse ole osallinen tapahtumissa, h\u00e4n on etsinyt ja taas etsinyt asioiden totuutta oman sukunsa kautta. T\u00e4llaisena kirja on oikeutettu ja lukemisen arvoinen.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirjalla on hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat. Kirjailija on itse juutalainen ja h\u00e4nen sukulaisia on kuollut holokaustissa. H\u00e4n\u00a0on ollut neuvostokansalainen ja h\u00e4nell\u00e4\u00a0on sek\u00e4 tutkijan ett\u00e4 kirjailijan ote aiheeseensa. Kirja kertoo h\u00e4nen sukunsa tarinaa 1900-luvulta. Ven\u00e4l\u00e4iseen tyyliin kirjassa on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joilla ei aina ole sama nimi kaikissa kohtauksissa eik\u00e4 siksi sukulaisuudet asetu kohdalleen. On isois\u00e4\u00e4 ja baabuskaa, enoa ja set\u00e4\u00e4, sukulaisia pitk\u00e4nkin matkan takaa sek\u00e4 omilla ett\u00e4 lempinimill\u00e4. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on usein ongelmana muillakin ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 kertojilla. Lukijalta vaatii sinnikkyytt\u00e4 pysy\u00e4 per\u00e4ss\u00e4, mutta toisaalta hyv\u00e4ss\u00e4 tarinassa sill\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n

Tarina on surullinen, sen arvaa luettuaan takaliepeen. Suuri osa sukulaisista joutuu k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n tai jopa tuhoutumaan sotajoukkojen vy\u00f6ryess\u00e4 asuinalueiden yli. Kirjailijan suku on per\u00e4isin Keski-Euroopasta It\u00e4vallan ja Puolan alueelta, mutta osa siirtyy jo ennen sotaa Ven\u00e4j\u00e4lle nykyisen Ukrainan alueelle, Kiovaan, kirjailijan kotikaupunkiin. H\u00e4n\u00a0on lapsuudessaan harras neuvostokansalainen, suhtautuu silloiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4en ja arvostaen, mutta siirtyy kuitenkin ensin Puolaan ja sitten Saksaan tutkimaan sukuaan, vihollisten maaper\u00e4lle. Etsiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Traagista on, ett\u00e4 kirja on kirjoitettu alunperin saksaksi, vaikka kirjailijan \u00e4idinkieli onkin ven\u00e4j\u00e4. Ihmisen halu tiet\u00e4\u00e4 on loppumaton.<\/p>\n

Nykymenetelmill\u00e4 Googlen ja Facebookin avulla h\u00e4n etsiytyy oikeille tapahtumapaikoille kyselem\u00e4\u00e4n ja tutkimaan. Paljon todisteita l\u00f6ytyy, paljon j\u00e4\u00e4 l\u00f6ytym\u00e4tt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin kirjassa k\u00e4y selv\u00e4ksi my\u00f6s paikallisen v\u00e4est\u00f6n osuus. Kirjailija oikeutetusti kysyy, eik\u00e4 kukaan n\u00e4hnyt, kukaan tehnyt mit\u00e4\u00e4n. Saksa organisoi h\u00e4vityksen, paikalliset pistiv\u00e4t sen toimeen. Siksi tuntuu aina vain kummallisemmalta, ett\u00e4 vain Saksa ja saksalaiset syyllistet\u00e4\u00e4n kansanmurhaan. Niin Puolassa kuin Ukrainassakin osallisia olivat muutkin. T\u00e4m\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s muista Saksan valloittamista kansoista. T\u00e4st\u00e4 on aivan tuorettakin tutkimusta\u00a0Timothy Snyderin<\/strong> kirjassa\u00a0Musta maa<\/a>\u00a0<\/em>(Siltala, 2016).<\/p>\n

Esther esiintyy kirjassa muutamassa kohtaa. H\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n ei varmuudella tiedet\u00e4 eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4nelle tapahtui. Ehk\u00e4 h\u00e4n\u00a0sai surmansa puhdistuksissa, mutta miten? Sen kirjailija kertoo traagisesti, surullisesti, ja kertomus\u00a0nousee kirjan keski\u00f6\u00f6n. Samanlaisia tapauksia on varmaan paljon, Esthereit\u00e4 kuoli puhdistuksissa miljoonia. T\u00e4ss\u00e4 yksi nousee edustamaan monia.<\/p>\n

Luin kirjan varmaankin huolimattomasti ja siksi siit\u00e4 j\u00e4i sekava, hieman chagallmainen kuva. Tapahtumat vy\u00f6ryiv\u00e4t p\u00e4\u00e4lle, ne leijuivat tahdottomasti ilmassa, muutamassa kohdassa kirjailija itsekin kertoo t\u00e4llaisesta kokemuksesta. Sodanaikainen kaaos kuvautuu hyvin tapahtumien ep\u00e4varmuuden kautta. Onneksi kuitenkin sitke\u00e4 kansa kesti ja j\u00e4ljelle j\u00e4i henkil\u00f6it\u00e4, jotka ovat valmiit edelleen kertomaan oman tarinansa ja sukunsa tarinan. Sellaisenaan kirja on arvokas dokumentti, osin fiktiivisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta, nykyajalle ja nykyihmisille. Meill\u00e4 asiat ovat hyvin, kun niit\u00e4 vertaa tuohon aikaan, nyt ei pit\u00e4isi olla tarvetta valittamiseen. Sit\u00e4h\u00e4n kuitenkin tuntuu kaikkina aikoina olevan, ihminen ei opi historiasta.<\/p>\n

Pakolaiset vy\u00f6ryv\u00e4t yli rajojen paikoista, jotka el\u00e4v\u00e4t samanlaista aikaa kuin Eurooppa Saksan miehityksen tapahtuessa. Miten otamme asian vastaan? Menemmek\u00f6 mukaan kuin puolalaiset, kuin liettualaiset, menemmek\u00f6 mukaan kuin ne harvat, jotka k\u00e4tkiv\u00e4t juutalaisia, rommaneja, vammaisia ja s\u00e4ikkyj\u00e4, yritt\u00e4\u00e4kseen pelastaa edes yhden Estherin.<\/p>\n

Petrovskaja, Katja: Ehk\u00e4 Esther. Tammi 2015, suom. Ilona Nykyri. 277 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Sota ja sen j\u00e4lkeinen aika on luonut suuren joukon kertomuksia ja dokumentteja, joilla yritet\u00e4\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 ihmisen toimia. Juutalaisten joukkomurha toisen maailmansodan aikoihin on nostanut aina uudelleen esiin kirjoittajia, jotka haluavat saada selvyyden totuudesta. Katja Petrovskajan teos Ehk\u00e4 Esther on yksi … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":7,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[602,53,684,91,491],"class_list":["post-4650","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-dokumentti","tag-historia","tag-juutalainen","tag-keltainen-kirjasto","tag-tammi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4650","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4650"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4650\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4658,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4650\/revisions\/4658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4650"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4650"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4650"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}