{"id":470,"date":"2012-09-20T11:20:23","date_gmt":"2012-09-20T09:20:23","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=470"},"modified":"2013-04-20T20:26:41","modified_gmt":"2013-04-20T18:26:41","slug":"paanusammal","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=470","title":{"rendered":"Paanusammal"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/09\/paanusammal.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1216 aligncenter\" alt=\"paanusammal\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/09\/paanusammal-300x168.jpg\" width=\"300\" height=\"168\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/09\/paanusammal-300x168.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/09\/paanusammal-500x281.jpg 500w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/09\/paanusammal.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Syyskuu on lopuillaan ja blogia on tullut p\u00e4ivitetty\u00e4 todella harvakseltaan. N\u00e4in syksyll\u00e4 tahtoo kaikki kaatua p\u00e4\u00e4lle ja aika on kuitenkin rajattua. T\u00e4n\u00e4 vuonna omenia tulee enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 ja kun edellist\u00e4kin sosetta on viel\u00e4 pakkasessa, tuntuu tyhm\u00e4lt\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 lis\u00e4\u00e4, mutta ker\u00e4ilij\u00e4luonne ei anna periksi. Niinp\u00e4 olen kuivannut omenansiivuja oikein urakalla. Puolukka on toinen hyv\u00e4k\u00e4s. Onneksi se s\u00e4ilyy survottuna tiinussa. Puolukoita on tullut haettua sankokaupalla ja edelleen m\u00e4tt\u00e4\u00e4t houkuttavat punaisuudellaan. Kasvistus ja luonnontarkkailu on j\u00e4\u00e4nyt t\u00e4ll\u00e4 kertaa sivuraiteille. Yksi l\u00f6yt\u00f6 oli kuitenkin ylitse muiden: kantopaanusammal (<\/em>Calypogeia suecica).&#8217;<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Kantopaanusammal on Vu-laji eli valtakunnallisesti vaarantunut. Sen l\u00f6yt\u00f6paikkoja on rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4, alle sata, eik\u00e4 se miss\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ole ollut kovin runsas eik\u00e4 ainakaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4. Sammal on ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n mit\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6min, tuskin sentink\u00e4\u00e4n mittainen rihmamainen suikertaja. Se kasvaa vanhoissa korpimaisissa metsiss\u00e4, joissa on paljon lahopuuta. Sammal tuskin tekee iti\u00f6it\u00e4 Suomessa, joten sen el\u00e4m\u00e4 on lahopuujatkumon varassa eli se siirtyy kasvullisesti paikasta toiseen. Niinp\u00e4 sammalen kasvupaikat ovatkin k\u00e4yneet v\u00e4hiin talousmets\u00e4valtaisessa maassamme. T\u00e4t\u00e4 sammalta tavataan p\u00e4\u00e4asiassa Etel\u00e4-Suomesta, mutta joitakin l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on tehty aina Per\u00e4-Pohjolaa my\u00f6ten. Miss\u00e4\u00e4n se ei siis ole ollut runsas, vaan esiintyy hyvin pienin\u00e4 kasvustoina. Toisaalta sen havaitseminenkin on vaikeaa, samoin erottaminen monien muiden pienten maksasammalten seasta.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Paanusammalet on helppo tunnistaa ryhm\u00e4n\u00e4 limitt\u00e4isest\u00e4 paanumaisesta kasvutavastaan. Luopioisista on l\u00f6ydetty t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 nelj\u00e4 muutakin paanusammalta: korpip. (<em>C. integristipula<\/em>), loukkop. (<em>C. mulleriana<\/em>), kalvasp. (<em>C. neesiana<\/em>) ja rahkap. (<em>C. sphagnicola<\/em>). Kolmesta ensimm\u00e4isest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lajin erottaa kokonsa puolesta ja rahkapaanusammalesta kasvupaikan avulla. Kaikilla on lis\u00e4ksi kullekin lajille tyypilliset vatsalehdet, jotka tosin n\u00e4kee vain hyv\u00e4ll\u00e4 suurennuksella. Lajien kuviin voi tutustua <a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/sammalet\/sammalet1.html\" target=\"_blank\">sammalsivuiltani<\/a>. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s kantopaanusammalen tarkempi esittely, vaikka en viel\u00e4 olekaan k\u00e4ynyt ottamassa kuvaa sammalen kasvupaikalta. Yll\u00e4 oleva kuvahan on otettu mikroskoopin l\u00e4pi\u00a0n\u00e4ytteest\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Kantopaanusammal l\u00f6ytyi oikeastaan vahingossa, niin kuin niin moni muukin pieni sammal on l\u00f6ytynyt. Tein kasvikartoitusta Laipanmaan etel\u00e4osissa Nuorioisvuoren l\u00e4heisyydess\u00e4 ja osuin l\u00e4hteiseen korpeen, joka kuin ihmeen kaupalla oli s\u00e4\u00e4stynyt l\u00e4hes luonnontilaisena. Merkitess\u00e4ni muistiin siemenkasveja koukin my\u00f6s mukaani joitain sammalia. Pienen kannon pinnalla n\u00e4kyi ohutta harsomaista kasvustoa, jota pidin saksipihtisammalena (<em>Cephalozia bicuspidata<\/em>). Sit\u00e4h\u00e4n se suurelta osin olikin, mutta Ari-yst\u00e4v\u00e4ni l\u00f6ysi n\u00e4ytteest\u00e4 my\u00f6s kantopaanusammalta, tosin vain muutaman verson. N\u00e4in Laipanmaa antoi taas uuden hienouden <a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/sammalet\/rakkosammal.html\" target=\"_blank\">rakkosammalen<\/a> (<em>Nowellia curvifolia<\/em>) lis\u00e4ksi.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Luopioisissa on v\u00e4h\u00e4n luonnontilaisia korpil\u00e4hteik\u00f6it\u00e4 ja siksikin Laipanmaan arvo on alueen lajistolle suuri. Toivoa vain sopii, ett\u00e4 t\u00e4llaiset luonnontilaiset alueet s\u00e4ilyisiv\u00e4t jatkossakin luonnontilaisina. Hakkuu ja suuret koneet tuhoaisivat t\u00e4m\u00e4nkin sammalen kasvupaikan hyvin nopeasti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Syyskuu on lopuillaan ja blogia on tullut p\u00e4ivitetty\u00e4 todella harvakseltaan. N\u00e4in syksyll\u00e4 tahtoo kaikki kaatua p\u00e4\u00e4lle ja aika on kuitenkin rajattua. T\u00e4n\u00e4 vuonna omenia tulee enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 ja kun edellist\u00e4kin sosetta on viel\u00e4 pakkasessa, tuntuu tyhm\u00e4lt\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 lis\u00e4\u00e4, mutta ker\u00e4ilij\u00e4luonne ei &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=470\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":8,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[123,310,155,280],"class_list":["post-470","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-lahde","tag-laippa","tag-maksasammal","tag-uhanalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/470","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=470"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1217,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/470\/revisions\/1217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}