{"id":4704,"date":"2016-03-18T13:17:58","date_gmt":"2016-03-18T11:17:58","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4704"},"modified":"2016-03-18T15:01:22","modified_gmt":"2016-03-18T13:01:22","slug":"maailmanloppu-ja-ihmemaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4704","title":{"rendered":"Maailmanloppu ja ihmemaa"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/maailmanloppu-ja-ihmemaa.jpg\" rel=\"attachment wp-att-4705\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-4705\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/maailmanloppu-ja-ihmemaa-194x300.jpg\" alt=\"maailmanloppu-ja-ihmemaa\" width=\"194\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/maailmanloppu-ja-ihmemaa-194x300.jpg 194w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/maailmanloppu-ja-ihmemaa.jpg 219w\" sizes=\"auto, (max-width: 194px) 100vw, 194px\" \/><\/a>&#8217;Olen j\u00e4\u00e4nyt loukkuun, fantasiaan. Moni hylk\u00e4\u00e4 kirjan satuna pienemm\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4, fantasia lienee mahdottomuus. <strong>Haruki Murakami<\/strong> on t\u00e4m\u00e4n hetken fantasian mestari. H\u00e4nen teoksensa ovat yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, mahdottomia, mutta pohtivia, uusia suuntia avaavia ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 viime vuonna suomeksi\u00a0\u00a0ilmestynyt kirja on kirjoitettu jo kolmekymment\u00e4 vuotta sitten ja on yksi h\u00e4nen p\u00e4\u00e4teoksistaan. Se on sukua 1Q84-tarinalle. Tapahtumat on sijoitettu Japaniin kirjoittamisajankohtaan, mutta se onkin sitten kaikki siit\u00e4 maailmasta. 1Q84:ss\u00e4 taivaalla loisti kaksi kuuta, t\u00e4ss\u00e4 liikutaan sek\u00e4 suljetussa kaupungissa\u00a0ett\u00e4 maanalaisissa pelottavissa luolissa. Mielenkiintoista!&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Fantasia nykymaailmassa, joka ei kuitenkaan ole nykymaailma. Kirja etenee kahdella tasolla. Vuoroluvuin seurataan j\u00e4nnitysn\u00e4ytelmi\u00e4, jotka vasta kirjan lopussa punoutuvat toisiinsa. Maailmanloppu on muurien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 suljettu kaupunki, jossa ihmiset ovat kuolemattomia, mutta ilman sielua ja varjoaan, joka on kuollut. Kaupungin kaduilla kulkee yksisarvisia, joiden teht\u00e4v\u00e4 on ime\u00e4 sielut itseens\u00e4 ja kuolla sitten talvella. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntyy taas uusi sukupolvi samaan ty\u00f6h\u00f6n. Yksin\u00e4inen mies saapuu kaupunkiin, luovuttaa varjonsa Portinvartijalle ja alkaa kirjastossa lukea unia yksisarvisten p\u00e4\u00e4kalloista. Siis t\u00e4ytt\u00e4 fantasiaa.<\/p>\n<p>Ihmemaa muistuttaa Tokiota ja meid\u00e4n aikaamme. T\u00e4\u00e4ll\u00e4kin hieman erikoinen mies joutuu outoon seikkailuun. H\u00e4n on ammatiltaan Laskija, joka pystyy tietokonettakin suurempiin saavutuksiin ihmisen mielen k\u00e4sittelyss\u00e4. Vanha tohtori ja h\u00e4nen vaaleanpunainen lapsenlapsensa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 hyv\u00e4kseen p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riins\u00e4. H\u00e4nelle luodaan aivoihin kolmas virtapiiri, joka v\u00e4hitellen sieppaa h\u00e4net kokonaan. T\u00e4ss\u00e4 maailmassa h\u00e4n luo tapahtumat itse ja j\u00e4\u00e4 lopulta sen vangiksi. Fantasiaa siis t\u00e4m\u00e4kin.<\/p>\n<p>Suosikkikirjailijani Murakami on luonut n\u00e4m\u00e4 maailmat jo 1985. Kuitenkaan kirja ei ole milt\u00e4\u00e4n osin vanhahtava. Liek\u00f6 suomentajan suoraan japanin kielest\u00e4 tehdyn loistavan k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n ansiota. Mielenkiintoista lukukokemuksessa oli se, kuinka tarina\u00a0nivoutuu juuri lukemaani\u00a0<strong>Jeff VanderMeerin<\/strong> teoksen juonirakenteeseen ja kerrontaan samankaltaisuudellaan. Voisi kuvitella, ett\u00e4 VanderMeer on lukenut Murakamin teoksen ja saanut siit\u00e4 hyvin voimakkaita vaikutteita omaan teokseensa.<\/p>\n<p>Vaikka kirja on puhdasta fantasiaa, niin sen sis\u00e4\u00e4n kytkeytyy paljon el\u00e4m\u00e4n hallintaan, ihmissuhteisiin, tietoisuuteen ja identiteettiin liittyv\u00e4\u00e4 pohdintaa. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 miettii sielun olemusta Maailmanlopun kirjastossa; onko h\u00e4n valmis luopumaan siit\u00e4 vai hankkimaan rakastamalleen tyt\u00f6llekin sielun. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 pohtii Ihmemaassa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa v\u00e4kivalta rehottaa ja kaunis vaikkakin tukeva tytt\u00f6 vie h\u00e4nt\u00e4 kuin p\u00e4ssi\u00e4 narussa. Kuka h\u00e4n on, kuka tytt\u00f6 on, mihin tohtori lopulta t\u00e4ht\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p>Murakamin kertomistyyli on mukaansatempaavaa. Vaikka mit\u00e4 tahansa voi sattua ja monet asiat ovat aivan p\u00e4hk\u00e4hulluja tai mahdottomia, niin tarinan imu vie menness\u00e4\u00e4n. Kirjaa ei voi laskea k\u00e4dest\u00e4\u00e4n. Seuraavalla sivullahan voi sattua jotain viel\u00e4kin kummallisempaa.<\/p>\n<p><em>Murakami, Haruki: Maailmanloppu ja ihmemaa. Tammi 2015 (1985), suom. Raisa Porrasmaa. 546 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Olen j\u00e4\u00e4nyt loukkuun, fantasiaan. Moni hylk\u00e4\u00e4 kirjan satuna pienemm\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4, fantasia lienee mahdottomuus. Haruki Murakami on t\u00e4m\u00e4n hetken fantasian mestari. H\u00e4nen teoksensa ovat yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, mahdottomia, mutta pohtivia, uusia suuntia avaavia ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 viime vuonna suomeksi\u00a0\u00a0ilmestynyt kirja on kirjoitettu &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4704\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[37,91,491],"class_list":["post-4704","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-fantasia","tag-keltainen-kirjasto","tag-tammi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4704","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4704"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4704\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4709,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4704\/revisions\/4709"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4704"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4704"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4704"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}