{"id":4736,"date":"2016-04-04T11:56:05","date_gmt":"2016-04-04T09:56:05","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4736"},"modified":"2016-04-04T16:47:25","modified_gmt":"2016-04-04T14:47:25","slug":"tsernobylista-nousee-rukous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4736","title":{"rendered":"T\u0161ernobylista nousee rukous"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/04\/tsernobyl.jpg\" rel=\"attachment wp-att-4737\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-4737\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/04\/tsernobyl-192x300.jpg\" alt=\"tsernobyl\" width=\"192\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/04\/tsernobyl-192x300.jpg 192w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/04\/tsernobyl-656x1024.jpg 656w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/04\/tsernobyl.jpg 680w\" sizes=\"auto, (max-width: 192px) 100vw, 192px\" \/><\/a>&#8217;Nobel-voittajat on aina jollakin tapaa noteerattava, joko lukemalla kirja tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin el\u00e4m\u00e4kerta Wikipediasta. Monesti komitean valinta kohdistuu itselle t\u00e4ysin tuntemattomaan suuruuteen ja ihmettelee valitsijoiden ajatuksenjuoksua. Onhan useita sellaisiakin tapauksia ollut, ett\u00e4 kustantajat joutuvat hiki hatussa k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjaa suomeksi, kun ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole ollut saatavilla. Nyt sent\u00e4\u00e4n yksi on, vaikka\u00a0siit\u00e4kin t\u00e4ytyi ottaa uusinta painos ja hieman laajentaa kerrontaa. Kirja on kuitenkin v\u00e4kev\u00e4 ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4, niinp\u00e4 se kannattaa my\u00f6s lukea.T\u00e4ss\u00e4 joitakin hajakommentteja teoksesta.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Vuonna 2015 Aleksijevit\u0161 sai t\u00e4st\u00e4 kirjastaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon. H\u00e4n on melko tuntematon kirjailijana, mutta\u00a0kirjoittaa edelleen Valko-Veb\u00e4j\u00e4ll\u00e4. H\u00e4n on julkaissut p\u00e4\u00e4asiassa lehtikirjoituksia. Kirjailijana h\u00e4n on ollut kokeellinen ja p\u00e4\u00e4tynyt lopulta kuvaamaan ihmisten vaikeuksia poliittisessa puristuksessa. T\u00e4llainen on my\u00f6s h\u00e4nen p\u00e4\u00e4teoksensa. Kirja on julkaistu suomeksi aikoinaan vuonna 2000, mutta nyt palkinnon my\u00f6t\u00e4 se julkaistiin uudelleen laajennettuna veriona. Muistan kuunnelleeni kirjasta tehdyn kuunnelman jollakin automatkalla ja se teki aika suuren vaikutuksen.<\/p>\n<p>Kirja kertoo reportaasimaisesti ihmisten kokemuksia, muistoja ja k\u00e4sityksi\u00e4 ydinvoimalaonnettomuuden j\u00e4lkeen. T\u0161ernobyliss\u00e4, Ukrainassa, r\u00e4j\u00e4hti ydinreaktori huhtikuun 26. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1986 eli aivan kohta\u00a030 vuotta sitten. Saastelaskeuma vaikutti eniten Valko-Ven\u00e4j\u00e4n puolella, koska tuuli kuljetti saastuneen ilman siihen suuntaan. Kirja antaa hyvin lohduttoman kuvan ihmisist\u00e4, joille ei oltu kerrottu mit\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4nkailtaisesta vaarasta ja kuinka sen j\u00e4lkeen tulisi toimia. Tavalliset ihmiset eiv\u00e4t tienneet s\u00e4teilyn vaarallisuudesta, elintarvikkeiden pilaantumisesta, el\u00e4m\u00e4n mahdottomuudesta saatuneella alueella. Vanhat ihmiset eiv\u00e4t suostuneet muuttamaan pois, nuoremmatkin halusivat lemmikkins\u00e4, tavaransa ja satonsa mukaan tajuamatta niiden s\u00e4teily\u00e4. Monet saavat kirjassa \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluville. Kokonaan toinen asia ovat ne toistasataatuhatta raivaajaa, jotka komennettiin alueelle h\u00e4t\u00e4t\u00f6ihin. Osa\u00a0sai tappavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n s\u00e4teily\u00e4 ja kuoli my\u00f6hemmin erilaisiin sy\u00f6piin.<\/p>\n<p>Kirja antaa lohduttoman kuvan my\u00f6s viranomaisista, jotka eiv\u00e4t olleet varautuneet t\u00e4m\u00e4nkaltaiseen katastrofiin. Miehet komennettiin l\u00e4hes paitahihasillaan sammuttamaan reaktorin bitumikatton tulipaloa, lent\u00e4j\u00e4t veiv\u00e4t elementtej\u00e4, betonia, rakennustarvetta aivan reaktorin viereen ilman suojaa. Vaikka laajoilta alueilta evakuoitiin v\u00e4est\u00f6, niin villiel\u00e4imet ja villiityneet kotiel\u00e4imet j\u00e4iv\u00e4t. Talot haudattiin, kyl\u00e4t haudattiin, ty\u00f6kalut haudattiin, maa kuorittiin pois, haudattiin \u00a0ja uusi tuotiin tilalle. Valtavasti ty\u00f6t\u00e4 ja sekin turhaa, koska uusikin maa saastui, reaktoria ei saatu lopullisesti saateettomaksi. Niinp\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yli kaksi miljoonaa valkoven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 asuu saatuneella alueella ja k\u00e4rsii s\u00e4teilysairauksista, kaipaa l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n, itkee menetetty\u00e4 maataan. Reaktorissa on edelleen ydinpolttoainetta suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t, eik\u00e4 sen suojaksi ole saatu uutta kuorta, vaikka vanha halkeilee ja rapautuu kovaa kyyti\u00e4. Raoista purkautuu s\u00e4teily\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n joka hetki.<\/p>\n<p>En tied\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4 kirja Nobelin arvoinen. Se on hyvin erilainen kuin yleens\u00e4 palkitut teokset. Kirja on enemm\u00e4nkin h\u00e4t\u00e4huuto ihmiskunnan puolesta ja tiedon puolesta. Kuka voisi paremmin kertoa muille vaaroista kuin toimittaja tai kirjailija? Vaikka itsekin olen aika paljon lueskellut voimalaonnettomuuksista ja niiden seurauksista, niin t\u00e4llaista kuvaa en ole saanut. Osa kerronnasta\u00a0voidaan pist\u00e4\u00e4 slaavilaisen luonteenlaadun tiliin ja ajatella, ett\u00e4 he liioittelevat, hysterisoituvat ja ovat sentimantaalisia, itkev\u00e4t ja surevat, mutta kun l\u00e4hes\u00a0nelj\u00e4 sataa sivua on sit\u00e4 samaa vaikerrusta, niin asia on pakko uskoa. Onnettomuus on ollut pahimman luokan katasrofi sen paikan asukkaille ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isilleen, ehk\u00e4 koko Euroopalle. Raivaajista tuhannet kuolivat, vaikka tekiv\u00e4t is\u00e4nmaallista ty\u00f6t\u00e4. Turhaan kirjailija ei verrannut t\u00e4t\u00e4 uurastusta\u00a0toisen maailmansodan taisteluihin, suureen is\u00e4nmaalliseen sotaan. T\u00e4ss\u00e4 vain vihollinen oli n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n ja taistelu sit\u00e4 vastaan h\u00e4vittiin.<\/p>\n<p>Kun puhutaan ydinvoimasta, pit\u00e4isi lukea t\u00e4m\u00e4 kirja, katsoa sit\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 silmiin, mit\u00e4 se voi pahimmillaan aiheuttaa. Jokaisen, joka suhtautuu kylm\u00e4sti t\u00e4h\u00e4n k\u00e4rsimykseen, ei osaa asennoitua toisen asemaan. Meid\u00e4n kaikkien pit\u00e4isi katsoa peiliin ja sanoa itsellemme, ei koskaan en\u00e4\u00e4. Vaan voiko yksityinen ihminen asialle mit\u00e4\u00e4n. Ei ainakaan silloin, jos ei asiasta mit\u00e4\u00e4n tied\u00e4.<\/p>\n<p><em>Aleksijevit\u0161, Svetlana: T\u0161ernobylista nousee rukous. Tammi, 2015 (1997), suom.Marja-Leena Jaakkola. 392 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Nobel-voittajat on aina jollakin tapaa noteerattava, joko lukemalla kirja tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin el\u00e4m\u00e4kerta Wikipediasta. Monesti komitean valinta kohdistuu itselle t\u00e4ysin tuntemattomaan suuruuteen ja ihmettelee valitsijoiden ajatuksenjuoksua. Onhan useita sellaisiakin tapauksia ollut, ett\u00e4 kustantajat joutuvat hiki hatussa k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjaa suomeksi, kun ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4736\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[91,183,491,632],"class_list":["post-4736","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-keltainen-kirjasto","tag-nobel","tag-tammi","tag-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4736"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4740,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4736\/revisions\/4740"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}