{"id":4791,"date":"2016-05-16T07:52:06","date_gmt":"2016-05-16T05:52:06","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4791"},"modified":"2016-05-16T07:56:14","modified_gmt":"2016-05-16T05:56:14","slug":"kohtaaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4791","title":{"rendered":"Kohtaaminen"},"content":{"rendered":"

\"OLYMPUS<\/a><\/p>\n

’Kohtaaminen tapahtui pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten. Aamulenkki keskeytyi r\u00e4h\u00e4hdykseen, jossa toinen sihisi kuin k\u00e4\u00e4rme ja toinen haukkui vimmatusti. Saavuttuani paikalla olivat molemmat j\u00e4hmettyneet paikoilleen odottaen toisen reaktiota. Itse sotkin kuvion komentamalla koiran pois. Silloin supi otti lyhyet jalat alleen ja luikahti piiloon. Koira vimmastui ’saaliin’ katoamisesta ja painui per\u00e4\u00e4n. Tapasimme vasta kotona, jossa koira hieman h\u00e4peiss\u00e4\u00e4n nuoli tassujaan. <\/em><\/span><\/p>\n

Supikoira on tulokas Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 pient\u00e4 it\u00e4aasialaista koirael\u00e4int\u00e4\u00a0istutettiin Uralin Euroopan puolelle viime vuosisadan alkupuolella ja sielt\u00e4 se levisi nopeasti laajalle. Suomesta se tavattiin ensi kerran 1949 Keuruulta. Nyt se on levinnyt Napapiirille saakka ja yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t liikkuvat sadoissa tuhansissa. Supi lienee yleisin autojen alle j\u00e4\u00e4nyt nis\u00e4k\u00e4s. Laskin kerran aamulla moottoritielt\u00e4 Toijalan ja H\u00e4neenlinnan v\u00e4lilt\u00e4 18 kuollutta supia ja siell\u00e4h\u00e4n ovat riista-aidat molemmin puolin tiet\u00e4. <\/em><\/span><\/p>\n

Muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten oli Hesarissa arviointi uudesta kirjasta<\/a>, jossa pohdittiin viraslajiasiaa. Kirjassa (The New Wild. Why Invasive Species Will Be Nature’s Salvation) englantilainen Fred Pearce<\/strong> kyseenalaistaa taistelun vieraslajeja vastaan. H\u00e4n jopa pit\u00e4\u00e4 niiden levi\u00e4mist\u00e4\u00a0hyv\u00e4n\u00e4 asiana ja ennustaa vieraslajien\u00a0pelastavan luonnon monimuotoisuuden. Aika rohkea v\u00e4ite. <\/em><\/span><\/p>\n

Itseasiassa\u00a0esimerkiksi meill\u00e4 l\u00e4hes kaikki lajit ovat periaatteessa vieraslajeja. J\u00e4\u00e4kausi h\u00e4vitti aikoinaan kaiken ja j\u00e4\u00e4n sulamisen j\u00e4lkeen t\u00e4nne saapuivat uudet lajit tulokkaina ja sama jatkuu. Kuusi alkoi levit\u00e4 maahamme vasta pari tuhatta vuotta sitten ja on nyt\u00a0saavuttanut Norjan rannikon. Kyse kuitenkin on luontaisesta levi\u00e4misest\u00e4 eik\u00e4 ihmisen tuomista lajeista. Vieraslajit miellet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 t\u00e4llaisiksi.<\/em><\/span><\/p>\n

Kun k\u00e4ymme toivotonta taistelua\u00a0j\u00e4ttipalsamia<\/a> vastaan, voisimme mietti\u00e4, miksi se levi\u00e4\u00e4 niin agressiivisesti. Samaa miettiv\u00e4t etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 keltamajavankaalin (kuva alla) kitkij\u00e4t tai japanintatarpusikoiden<\/a> raivaajat, puhumattakaan tuoksuinkiv\u00e4\u00e4rist\u00e4, joka tuhoaa endeemist\u00e4 kasvillisuutta merten saarilla. N\u00e4m\u00e4 vain muutamia kasvien maailmasta noukittuja esimerkkej\u00e4. El\u00e4inkunnassa ovat omat lajinsa, tuhohy\u00f6nteiset, supi, kanadanmajava ja vaikkapa rapurutto.<\/em><\/span><\/p>\n

Mielenkiintoisen tuntuinen kirja, johon kannattanee tutustua. Vieraslajien torjuntaan on\u00a0s\u00e4\u00e4detty lakeja meill\u00e4kin ja vuosittain siihen budjetoidaan enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja. Kirjan esittelyn mukaan esim. vieraslajien\u00a0torjuntaan Britanniassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vuosittain n. 200 milj. euroa. Aika suuri summa menee hukkaan, jos uskoo Pearcen v\u00e4itt\u00e4miin. Ehk\u00e4 kirja onkin keskustelun avaukseksi tarkoitettu.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"Aalto\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kohtaaminen tapahtui pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten. Aamulenkki keskeytyi r\u00e4h\u00e4hdykseen, jossa toinen sihisi kuin k\u00e4\u00e4rme ja toinen haukkui vimmatusti. Saavuttuani paikalla olivat molemmat j\u00e4hmettyneet paikoilleen odottaen toisen reaktiota. Itse sotkin kuvion komentamalla koiran pois. Silloin supi otti lyhyet jalat alleen ja luikahti … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":0,"footnotes":""},"categories":[631],"tags":[274,315],"class_list":["post-4791","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ymparisto","tag-tietokirja","tag-vieraslaji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4791","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4791"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4791\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4797,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4791\/revisions\/4797"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4791"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4791"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4791"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}