{"id":4798,"date":"2016-05-22T06:16:54","date_gmt":"2016-05-22T04:16:54","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4798"},"modified":"2016-05-22T06:16:54","modified_gmt":"2016-05-22T04:16:54","slug":"kulkurit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4798","title":{"rendered":"Kulkurit"},"content":{"rendered":"

\"kulkurit\"<\/a>’Ihmisell\u00e4 on kummallinen halu hallita ja alistaa lajitovereitaan. T\u00e4llaiseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen tulee, kun lukee kirjan totalitaarisesta valtiosta. Se tekee ihmisist\u00e4 auttamatta eriarvoisia; on k\u00f6yhi\u00e4 paarialuokan kansalaisia ja rikkaita ylimysihmisi\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaa. N\u00e4in on ollut kautta historian. Kiinalainen Yiyun Li<\/strong> tuo t\u00e4m\u00e4n asian selke\u00e4sti taas kerran esiin. H\u00e4n ei saarnaa, ei osoittele ep\u00e4kohtia tai ihmisoikeuksien puutteita, h\u00e4n kertoo. Kirja ei ehk\u00e4 ole suurta maailmankirjallisuutta, mutta se puhuttelee. T\u00e4ss\u00e4 muutaman hajamietteit\u00e4 kirjasta.’<\/em><\/span><\/p>\n

En kovin paljon tunne kiinalaista kirjallisuutta. Harva l\u00e4nsimaissa tunnettu kiinalainen kirjailija asuukaan en\u00e4\u00e4 Kiinassa. Kulttuurivallankumous ja valtion pitk\u00e4\u00e4n suljettu asema ovat tehneet teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Yiyun Li asuu Kaliforniassa, vaikka ammentaakin kirjansa aiheet lapsuutensa Kiinasta.<\/p>\n

Kulkurit<\/em> on ahdistava kuvaus totalitaarisesta valtiosta, jossa vain puolue on oikeassa ja sen arvosteleminen on hengenvaarallista. Kirja seuraa nuoren naisen teloittamista mielipiteidens\u00e4 vuoksi ja sit\u00e4, miten ymp\u00e4rist\u00f6 tapahtumaan reagoi. Opettaja Gu menett\u00e4\u00e4 tytt\u00e4rens\u00e4 vastavallankumouksellisena, tyt\u00e4r menett\u00e4\u00e4 vuosikymmenen aikana vankilassa\u00a0terveytens\u00e4, \u00e4\u00e4nihuulensa ja lopuksi ennen teloitusta sis\u00e4elimens\u00e4. H\u00e4nen munuaisiaan\u00a0tarvitsee parempiosainen puoluejohtaja. Rouva Gu ei saa osoittaa suruaan, ei noudattaa perinn\u00e4istapoja, ei puhua kuolleesta tytt\u00e4rest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Radiotoimittaja Kim liikkuu toisinajattelijoiden piireiss\u00e4, vaikka kuuluukiin eliittiin. H\u00e4n osallistuu tytt\u00e4ren maineen palauttamiseen ja ker\u00e4\u00e4 julkisesti nimi\u00e4 vetoomukseen. H\u00e4n saa maksaa teostaan. Nuori mies Bashi kaipaa naista ja rakastuu 12-vuotiaaseen vammautuneeseen tytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4netkin tuomitaan rikollisena. Kerj\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ei puolueen mukaan ole, mutta Ukko Hua ja rouva Hua ovat sellaisia olleet ja tulevat taas sellaisiksi tapahtumien j\u00e4lkeen. He n\u00e4kev\u00e4t m\u00e4d\u00e4nn\u00e4isyyden ja l\u00e4htev\u00e4t kulkureiksi tielle. Keskeiseksi henkil\u00f6ksi nousee nuori Tong, lapsi vasta, joka pelosta kertoo kaiken mit\u00e4 n\u00e4ki, mutta ei sit\u00e4 mit\u00e4 teki. Sen h\u00e4n tekee suojellakseen is\u00e4\u00e4ns\u00e4. Loppu on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4, vain ihminen pystyy t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Viime aikoina olen lukenut useita totalitarismiin liittyv\u00e4\u00e4 kirjaa (mm. Echlin<\/strong>: Kadonneet<\/em>, Demick<\/strong>:\u00a0Suljettu maa<\/a>,\u00a0<\/em>Aleksitjevits:\u00a0<\/strong>Tsernobylista nousee rukous<\/em><\/a>, Petrovskaja<\/strong>: Ehk\u00e4 Esther<\/em><\/a>). Niiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n historiallisia tapahtumia, mutta ne ovat my\u00f6s poliittisesti kantaaottavia. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa ei avoimesti oteta kantaa Kiinan hallintoon kulttuurivallankumouksen j\u00e4lkeen, mutta rivien v\u00e4list\u00e4 lukija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 ihmetell\u00e4 ja h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4. Kun kansa on alistettu vallanpit\u00e4jien mielivallan alle, se ei voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Kun v\u00e4\u00e4r\u00e4 sana voi johtaa kymmeneksi vuodeksi vankilaan tai v\u00e4\u00e4r\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t viev\u00e4t teloitettavaksi, on tulevaisuus yhdentekev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kirjasta huokuu vihamielisyys, jota hallinto kylv\u00e4\u00e4 kansan keskuuteen ja jota kansa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisiaan vastaan. Vihollisia ilmiannetaan, naapureita urkitaan, vihaa pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4 sanoin ja teoin. Mielipiteenvapautta ei ole, muista vapauksista puhumattakaan ja lis\u00e4ksi elet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 ja ep\u00e4tasa-arvossa. Eliitill\u00e4 on etuutensa, jopa k\u00f6yhien sis\u00e4elimiin saakka. He el\u00e4v\u00e4t ylt\u00e4kyll\u00e4isyydess\u00e4, kun kansa n\u00e4kee n\u00e4lk\u00e4\u00e4 h\u00f6kkeleiss\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy niin neuvostomaassa kuin Kiinassa ja Kambodsassakin, josta Echlinin kirja kertoo.<\/p>\n

Tuntuu k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, kuinka kekseli\u00e4s ihminen on sortamaan toista. Jos t\u00e4m\u00e4nkin kirjan tarinasta edes murto-osa on totta, niin sekin on liikaa. Oikeuslaitos on m\u00e4t\u00e4, hallinto on m\u00e4t\u00e4, virkakoneisto on korruptoitunut alusta loppuun. N\u00e4iden mielipiteiden vuoksi itse olisin vankilassa ja minut kidutuksen ja kaikkinaisen v\u00e4kivallan j\u00e4lkeen\u00a0lopulta tuomittaisiin kansanjuhlassa ammuttavaksi vastavallankumouksellisena.<\/p>\n

Kirja sijoittuu 1970-luvun lopulle, mutta uutisista saamme kuulla, ett\u00e4 edelleen maailmassa on vastaavanlaisia valtioita eik\u00e4 niiden toimista tiedet\u00e4 kovinkaan paljon, esim. Pohjois-Korea. Kun uutisista katselee riemuitsevaa ja yhteen \u00e4\u00e4neen kannatustaan karjuvaa massaa, ei voi kuin ihmetell\u00e4. Miss\u00e4 on totuus, miss\u00e4 on inhimillisyys, miss\u00e4 ovat ihmisarvot. Lin kirja on hyvin kirjoitettu, mutta rankka lukukokemus.<\/p>\n

Li, Yiyun: Kulkurit. Tammi, 2013 (2009), suom. Seppo Loponen. 431 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Ihmisell\u00e4 on kummallinen halu hallita ja alistaa lajitovereitaan. T\u00e4llaiseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen tulee, kun lukee kirjan totalitaarisesta valtiosta. Se tekee ihmisist\u00e4 auttamatta eriarvoisia; on k\u00f6yhi\u00e4 paarialuokan kansalaisia ja rikkaita ylimysihmisi\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaa. N\u00e4in on ollut kautta historian. Kiinalainen Yiyun Li tuo … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":1,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,91,491],"class_list":["post-4798","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-keltainen-kirjasto","tag-tammi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4798","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4798"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4798\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4813,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4798\/revisions\/4813"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4798"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4798"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4798"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}