{"id":4804,"date":"2016-05-19T09:42:38","date_gmt":"2016-05-19T07:42:38","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4804"},"modified":"2016-05-19T09:42:38","modified_gmt":"2016-05-19T07:42:38","slug":"pienta-tunnistettavaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4804","title":{"rendered":"Pient\u00e4 tunnistettavaa"},"content":{"rendered":"

\"OLYMPUS<\/a><\/p>\n

’N\u00e4in kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 on haasteellista liikkua mets\u00e4ss\u00e4. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 tunnistamattomia sirkkataimia ja pieni\u00e4 kasvinalkuja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luonto on t\u00e4ynn\u00e4 enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n outoa porukkaa, jotka muutaman viikon kuluttua ovatkin aivan tuttuja. Kukattoman kasvin tunnistaminen on joskus hyvinkin hankalaa. Mikko Raatikainen<\/strong> julkaisi aikoinaan kirjan rikkakasvien sirkkataimista ja olen sit\u00e4 aina silloin t\u00e4ll\u00f6in hy\u00f6dynt\u00e4nyt puutarhassa. Vastaavaa opasta en ole mets\u00e4kasveista l\u00f6yt\u00e4nyt. Niinp\u00e4 ne on vain opeteltava seuraamalla. Tikku pystyyn oudon taimen kohdalle ja aatteenv\u00e4rinen nauha tikun ymp\u00e4rille. Sitten muutaman viikon kuluttua, jos muistaa en\u00e4\u00e4 tapauksen, voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa, mik\u00e4 siit\u00e4 olikaan tullut. <\/em><\/span><\/p>\n

Yl\u00e4kuva lienee aika helppo. Kun liljakasvi aloittaa kasvunsa, on sen lehti t\u00f6tt\u00f6r\u00f6ll\u00e4 ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4see jyv\u00e4lle, tuleeko siit\u00e4 kielo vai oravanmarja. T\u00e4ss\u00e4 on kyse j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4. Kun lehti levi\u00e4\u00e4, sen jo tunnistaakin. Mutta miten on alakuvan laita? <\/em><\/span><\/p>\n

\"OLYMPUS<\/a>Pitk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 mietin ennen kuvan ottoa, sitten huomasin vanhan korren nousevan oikeasta laidasta. Viimevuotiset, kuivuneet versot ovatkin usein hyv\u00e4n\u00e4 tuntomerkkin\u00e4. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n on tuikitavallinen pujo. <\/em><\/span><\/p>\n

\"OLYMPUS<\/a>L\u00f6ytyi outokin. T\u00e4t\u00e4 t\u00e4ytyy seurata punaisen viirin kanssa kes\u00e4\u00e4n. Sitten se paljastuu tietenkin koivuksi tai t\u00e4dykkeeksi tai joksikin eksoottiseksi muinaiskasviksi, sill\u00e4 se kasvoi vanhan autiotalon romahtaneen kivimuurin kupeessa.<\/em><\/span><\/p>\n

\"OLYMPUS<\/a>Maitikat ovat usein l\u00e4hes mahdottomia tunnistaa lajilleen ennen kukintaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mets\u00e4t ovat t\u00e4ynn\u00e4 viereisen kuvan taimia, mutta kumpi on kyseess\u00e4, mets\u00e4- vai kangasmaitikka. Sirkkalehdet sojottavat alimmaisena, mutta kasvulehdet eiv\u00e4t ole viel\u00e4 auenneet. Arvaisin, ja todellakin t\u00e4m\u00e4 on arvaus, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on kangasmaitikka. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4ttelen v\u00e4rist\u00e4, normaalisti\u00a0yl\u00e4lehtien hampaista. Samanlaisia pieni\u00e4 taimia on teiden varsilla paljon, on silm\u00e4ruohoja ja mets\u00e4t\u00e4hti\u00e4, t\u00e4dykkeit\u00e4 ja t\u00e4htim\u00f6it\u00e4, heinist\u00e4 puhumattakaan. Yst\u00e4v\u00e4ni antoi minulle monta vuotta sitten ”steriilien heinien m\u00e4\u00e4ristyskaavan”. Sit\u00e4 olen aina silloin t\u00e4ll\u00f6in hieman naureskellen selaillut. Apuakin siit\u00e4 on ollut, sill\u00e4 kukkimattomat hein\u00e4t ovat usein l\u00e4hes mahdottomia tunnistaa. <\/em><\/span><\/p>\n

\"OLYMPUS<\/a>Ruusukasvit ovat my\u00f6s joskus vaikeita, vaikka luulisi toisin. Niit\u00e4 on tottunut katselemaan kukkivana ja ei ole kiinnitt\u00e4nyt huomiota ollenkaan kasvin muihin osiin. Onko tuo nyt mansikka, lillukka, mesimarja, angervo, ruusu vai vadelma. Piikit paljastivat kyseess\u00e4 olevan viimeisen. Niin voi sekin olla oudonn\u00e4k\u00f6inen pienen\u00e4. <\/em><\/span><\/p>\n

Nyt kannattaa opetella ja my\u00f6hemmin varmistaa. Hauskaa puuhaa n\u00e4in kiireett\u00f6m\u00e4n\u00e4 kev\u00e4taikana. ;-)’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’N\u00e4in kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 on haasteellista liikkua mets\u00e4ss\u00e4. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 tunnistamattomia sirkkataimia ja pieni\u00e4 kasvinalkuja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luonto on t\u00e4ynn\u00e4 enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n outoa porukkaa, jotka muutaman viikon kuluttua ovatkin aivan tuttuja. Kukattoman kasvin tunnistaminen on joskus hyvinkin hankalaa. Mikko Raatikainen julkaisi … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":10,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[513,699],"class_list":["post-4804","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-seuranta","tag-taimet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4804","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4804"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4804\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4812,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4804\/revisions\/4812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4804"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4804"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4804"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}