{"id":4839,"date":"2016-06-05T18:42:45","date_gmt":"2016-06-05T16:42:45","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4839"},"modified":"2016-06-05T19:05:45","modified_gmt":"2016-06-05T17:05:45","slug":"palatkaa-perhoset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4839","title":{"rendered":"Palatkaa perhoset"},"content":{"rendered":"

\"Palatkaaperhoset\"<\/a>’Olen lukenut kaikki Juha Itkosen<\/strong> kirjoittamat kirjat. Aikanaan h\u00e4mm\u00e4stelin h\u00e4nen taitoaan esikoisessa\u00a0<\/em>My\u00f6hempien aikojen pyhi\u00e4. Sitten tuli\u00a0<\/em>Anna minun rakastaa enemm\u00e4n\u00a0ja olin vakuuttunut nuoren miehen kertojanlahjoista. Eip\u00e4 ole tarvinnut mielipidett\u00e4 vuosien saatossa muuttaa. Siit\u00e4 on osoituksena t\u00e4m\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilmestynyt uutuus <\/em>Palatkaa perhoset. Suosittelen sit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4sti. Siin\u00e4 on enemm\u00e4n kuin yhdell\u00e4 lukukerralla pystyy sulattamaan, siin\u00e4 on antia vaikka koko vuodeksi.’<\/em><\/span><\/p>\n

Anna minun rakastaa enemm\u00e4n<\/i> ilmestyi 2005 ja saavutti valtaisan suosion. Itsekin pidin sit\u00e4 yhten\u00e4 parhaista lukemistani kirjoista. Kirjan alussa lapsi vapauttaa perhosen. T\u00e4ss\u00e4 uutuuskirjassa pyydet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 perhoset palaisivat takaisin. Perhonen on onnistunut laulu, musiikki, sanoitus.<\/p>\n

Palatkaa perhoset<\/i> on edellisen itsen\u00e4inen jatkoteos kymmenen vuotta sen tapahtumien j\u00e4lkeen. Tutut henkil\u00f6t, Suvi eli rockt\u00e4hti Summer Mable, Leena, h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 ja Antti Salokoski, keski-ik\u00e4inen eronnut kirjailija ja Suvin entinen poikayst\u00e4v\u00e4. Kirja solahtaa samaan kaavaan kuin edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 eik\u00e4 lukija v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes huomaa aikaeroa. Itkosella on taito kertoa tarinaa takautuvasti, niin ett\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 lopputuloksen ja osaa koota tarinan sen mukaan. Upeaa.<\/p>\n

Maailmant\u00e4hti hiipuu, kiertueet ovat rasittavia ja vaativat aina uutta, itsekritiikki nousee ja lopulta seuraa floppi, kun liikaa pohditaan. Leena hoitaa Suvin lasta Rosaa kokop\u00e4iv\u00e4isesti. Mummi\u00a0on el\u00e4m\u00e4lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n eik\u00e4 h\u00e4n itsek\u00e4\u00e4n aina tied\u00e4, kenen lapsi on, h\u00e4nen vai Suvin. Antin el\u00e4m\u00e4 kuluu Kaliforniassa haljuillessa. H\u00e4n etsii materiaalia uuteen rockmusiikkia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjaansa. H\u00e4n luo kohtauksia tunnetuiden muusikkojen kesken, pureutuu heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, josta on kirjoitettu hyllymetreitt\u00e4in aikaisemmininkin. Seurauksena on turhautuminen. Vaimo Elisa on l\u00f6yt\u00e4nyt uuden miehen ja el\u00e4\u00e4 omaa vauhdikasta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, johon Antti ei en\u00e4\u00e4 kuulu. Vain Niilo, heid\u00e4n poikansa, on siit\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 Antti kaipaa, niin ja tietenkin my\u00f6s Suvia. Heid\u00e4n v\u00e4lins\u00e4 l\u00e4mpenev\u00e4t uudelleen, mutta turhautuminen ja el\u00e4m\u00e4n vaikeus tekev\u00e4t omat sudenkuoppansa rakkauden tielle. Mit\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle rakkaudesta, joka Itkosen mukaan on vain ’lihaa ja verta ja limakalvoja… mik\u00e4\u00e4n ei satuta ihmist\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin rakkaus’?<\/p>\n

Kirja on taattua Itkosta, joutuisasti etenev\u00e4\u00e4, selke\u00e4\u00e4 ja konstailematonta kerrontaa. Siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n sensaatiomaisia juttuja, ei uusia hienouksia eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempia tapahtumia, mutta tavallisen el\u00e4m\u00e4n kuvaus luo puitteet hienolle tarinalle. Itse olisin j\u00e4tt\u00e4nyt musiikkimaailmaa v\u00e4hemm\u00e4lle, niin sanoituslainauksien kuin henkil\u00f6idenkin osalta, mutta t\u00e4m\u00e4 lienee osaltaan se kirja, jota Antti olisi halunnut kirjoittaa Kaliforniassa.<\/p>\n

Kirja pohtii taas rakkautta, niin kuin edellinenkin, ihmisten v\u00e4list\u00e4 rakkautta, sen vaikeutta ja sen voimaa. Samalla se kuvaa ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ihmisen tuskaa keski-i\u00e4ss\u00e4, kun ei haluaisi antaa periksi eik\u00e4 haluaisi luopua nuoruudesta, sen voimasta eik\u00e4 sen innostuksesta. Perhoset eiv\u00e4t lenn\u00e4 pakolla, biisit eiv\u00e4t synny turhautuneessa olotilassa. Suvi yritt\u00e4\u00e4, Antti yritt\u00e4\u00e4, mutta lopputulos ei ole tyydytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Joskus ihmettelen, kun kirjailija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useaa kertojaa teoksessaan ja kaikkien heid\u00e4n osuutensa ovat samanlaisia, samalla tyylill\u00e4, samoilla sanoilla ja samalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00a0kirjoitettuja. T\u00e4ss\u00e4 puheenvuoron saavat kirjan\u00a0kolme p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00e4. Suvin jakso kirjan lopussa on aivan erilainen kuin Antin eik\u00e4 Leenankaan pohdinta ole samaa kuin turhautuneen miehen. T\u00e4st\u00e4 onnittelut Itkoselle. En ymm\u00e4rt\u00e4nyt kaikkia Suvin v\u00e4h\u00e4n harhaisen tuntuisia ajatuksia, mutta kerronta oli vaikuttavaa, varsinkin kun se oli niin erilaista kuin muiden. Kirjaa olisi varmaankin voinut hieman tiivist\u00e4\u00e4, mutta hyv\u00e4 se oli t\u00e4llaisenaankin, ei kuitenkaan sellainen vavahduttava lukukokemus kuin ensimm\u00e4inen osa.<\/p>\n

Itkonen, Juha: Palatkaa perhoset. Otava, 2016. 415 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen lukenut kaikki Juha Itkosen kirjoittamat kirjat. Aikanaan h\u00e4mm\u00e4stelin h\u00e4nen taitoaan esikoisessa\u00a0My\u00f6hempien aikojen pyhi\u00e4. Sitten tuli\u00a0Anna minun rakastaa enemm\u00e4n\u00a0ja olin vakuuttunut nuoren miehen kertojanlahjoista. Eip\u00e4 ole tarvinnut mielipidett\u00e4 vuosien saatossa muuttaa. Siit\u00e4 on osoituksena t\u00e4m\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilmestynyt uutuus Palatkaa perhoset. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[56,471,208],"class_list":["post-4839","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-ihmissuhteet","tag-otava","tag-proosa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4839","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4839"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4839\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4843,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4839\/revisions\/4843"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4839"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4839"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4839"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}