{"id":4953,"date":"2016-09-13T08:52:32","date_gmt":"2016-09-13T06:52:32","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4953"},"modified":"2016-09-13T08:55:46","modified_gmt":"2016-09-13T06:55:46","slug":"kurkisuo-yllattaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4953","title":{"rendered":"Kurkisuo yll\u00e4tt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"marrassammal\"<\/a><\/p>\n

’Kurkisoita<\/a> Suomessa on monia, mutta minulle t\u00e4rkein sijaitsee Padasjoen ja P\u00e4lk\u00e4neen (ent. Luopioisten) rajalla. T\u00e4m\u00e4 Natura-alue on ollut tutkimusteni<\/a> kohteena 80-luvulta l\u00e4htien. Silloin kartoitin sen kasvillisuuden ruutu kerrallaan Luonnovarainhoitotoimiston hankkeena. Suo oli juuri otettu mukaan\u00a0valtakunnalliseen\u00a0soidensuojeluohjelmaan\u00a0ja haluttiin tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sielt\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Sammalet j\u00e4iv\u00e4t silloin tutkimatta. T\u00e4t\u00e4 puutetta olen paikkaillut aina kun olen suolla liikkunut. <\/em><\/span><\/p>\n

Eilen kuljin suon l\u00e4ntist\u00e4 mesotrofista laidetta katsellen paitsi punak\u00e4mmek\u00f6iden kukkineita varsia niin my\u00f6s rahkasammalia. Suojelualueen ulkopuolella jo osittain mets\u00e4ksi muuntuneessa osassa oli tehty muutama vuosi sitten raivaus- ja harvennust\u00f6it\u00e4. Maassa oli runsaasti maatuvia koivunoksia ja isoja lehtipuiden kantoja. Niill\u00e4 kasvoi tummaa sammalta, jota ensin pidin jonakin lehv\u00e4sammallajina, mutta tarkempi tutkiminen osoittikin sen olevan aivan\u00a0muuta. Mikroskoopin \u00e4\u00e4ress\u00e4 laji varmistui haisumarrassammaleksi<\/a> (Tayloria tenuis). Aikaisemmin olen t\u00e4t\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt Luopioisista vain kaksi kertaa eik\u00e4 se muuallakaan ole ollut kovin yleinen. Valtakunnallisesti se on silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 (NT) laji ja alueellisesti uhanalainen (RT). Sammalta kasvoi runsaasti kannoilla ja karikkeen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, oikeastaan mattomaisena kasvustona. Hieno l\u00f6yt\u00f6. <\/em><\/span><\/p>\n

\"OLYMPUS<\/a>Mutta eiv\u00e4t hienoudet viel\u00e4 siihen loppuneet. Kurkisuolta laskevan puron laidasta l\u00f6ytyi toinen yll\u00e4tys. Katselin puron penkkoja puoli huolimattomasti, kun huomasin sen toisella puolella oudon vaalean l\u00e4ik\u00e4n. Keplottelin kaatunutta puuta pitkin itseni toiselle rannalle ja kumarruin tutkimaan kellert\u00e4v\u00e4\u00e4, tihe\u00e4\u00e4, patjamaista kasvustoa. Enp\u00e4 tuntenut lajia. Pes\u00e4kkeet olivat vasta muotoutumassa ja lehti\u00e4 kummajaisella ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan ollenkaan. Tihe\u00e4 lev\u00e4matto peitti pes\u00e4kekasvuston tyve\u00e4. Lopulta l\u00f6ysin pari kehittynytt\u00e4 pes\u00e4kett\u00e4 ja syd\u00e4mess\u00e4 jys\u00e4hti: ei kait vaan. Mikroskooppi osoitti ep\u00e4ilyn oikeaksi, olin l\u00f6yt\u00e4nyt rutakaulasammalen<\/a> (Trematodon ambiguus). Enp\u00e4 ole sit\u00e4 aikaisemmin miss\u00e4\u00e4n tavannut eik\u00e4 moni muukaan. Sammalta on koko maassa harvakseltaan. Yleisin se lienee Etel\u00e4-Lapissa, mutta esimerkiksi t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Pirkanmaalta sit\u00e4 on hyvin harvoin tavattu. Statukseltaan se on tavallinen (LC), mutta voisi ihan yht\u00e4 hyvin olla uhanalainen. T\u00e4m\u00e4 johtunee siit\u00e4, ett\u00e4 laji kuuluu ns. pioneerisammaliin, eli se ilmestyy sopiville paikoille hetkeksi ja h\u00e4vi\u00e4\u00e4 taas sen j\u00e4lkeen. Kurkisuon laidalla mets\u00e4kone oli kuluttanut puronpenkan savimaalle sille sopivan kasvupaikan. Hieno l\u00f6yt\u00f6 t\u00e4m\u00e4kin ja uusi Luopioisiin! Lajeja on nyt 366 kpl.<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kurkisoita Suomessa on monia, mutta minulle t\u00e4rkein sijaitsee Padasjoen ja P\u00e4lk\u00e4neen (ent. Luopioisten) rajalla. T\u00e4m\u00e4 Natura-alue on ollut tutkimusteni kohteena 80-luvulta l\u00e4htien. Silloin kartoitin sen kasvillisuuden ruutu kerrallaan Luonnovarainhoitotoimiston hankkeena. Suo oli juuri otettu mukaan\u00a0valtakunnalliseen\u00a0soidensuojeluohjelmaan\u00a0ja haluttiin tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sielt\u00e4 voi … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":9,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[256,342,287],"class_list":["post-4953","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-suo","tag-uhanalaisuus","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4953","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4953"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4953\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4959,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4953\/revisions\/4959"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4953"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4953"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4953"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}