{"id":498,"date":"2012-12-01T16:51:14","date_gmt":"2012-12-01T14:51:14","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=498"},"modified":"2013-04-20T19:31:02","modified_gmt":"2013-04-20T17:31:02","slug":"sienen-hengitys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=498","title":{"rendered":"Sienen hengitys"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/12\/hengitys.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1189 aligncenter\" alt=\"hengitys\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/12\/hengitys-300x199.jpg\" width=\"300\" height=\"199\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/12\/hengitys-300x199.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/12\/hengitys-451x300.jpg 451w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/12\/hengitys.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Syksyinen mets\u00e4 antaa monen moista pohdittavaa. Luin marraskuun puoliv\u00e4liss\u00e4 <\/em><a href=\"http:\/\/www.suomenluonto.fi\/\" target=\"_blank\">Suomen Luonto<\/a><em>-lehdest\u00e4\u00a0<strong>Lasse Kososen<\/strong> ja kumppaneiden kirjoittaman pienen artikkelin lumihiuksista ja yll\u00e4tt\u00e4en l\u00f6ysin vastaavan ilmi\u00f6n aivan kuun lopulla <\/em><\/span><span style=\"color: #008000;\"><em>l\u00e4hes takapihalta<\/em><em>. Muisti on hatara, mutta jossain sen pohjalla on kuvia vastaavasta ilmi\u00f6st\u00e4 menneilt\u00e4kin vuosilta, mutta silloin kukaan ei vaivautunut selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 on kysymys. Lainailen t\u00e4h\u00e4n omia havaintojani ja kyseist\u00e4 artikkelia.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Otin yll\u00e4olevan kuvan marraskuun viimeisell\u00e4 viikolla Etel\u00e4-H\u00e4meess\u00e4 kosteassa l\u00e4hteisess\u00e4 lehdossa. Maassa lumikuuran alla lojui puolittain lahonneita lehtipuiden oksia ja pikkurunkoja. Pehme\u00e4 maa oli pett\u00e4nyt niiden juuriston alla ja sortanut ne sammalten ja karikkeen sekaan lahoamaan. Kosteikossa kasvoi edelleen ainakin lehmusta, raitaa, haapaa, tuomea ja harmaalepp\u00e4\u00e4 sek\u00e4 pienempin\u00e4 pensaina lehtokuusamaa, taikinanmarjaa ja viinimarjoja. Olin todenn\u00e4k\u00f6isesti kauden viimeisell\u00e4 sammalretkell\u00e4 ja pengoin isojen haapojen tyvi\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseni jotain merkkej\u00e4 pienist\u00e4 v\u00e4k\u00e4- ja harasammalkasvustoista, joita olin n\u00e4hnyt muuallakin l\u00e4hialueella. H\u00e4mm\u00e4styin, kun maassa kaiken ryd\u00f6n alla n\u00e4kyi jotain valkoista, joka ei ollut tavallista kuuraa. Se pursui lahonneen lehtipuun revenneen kuoren alta kuin hento platinanvalkoinen tukka, kuin hiuskiehkurat.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Kamera paljasti vasta ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4, ett\u00e4 tuo harsomainen kasvusto muodostui kuin muodostuikin ohuen ohuesta hiusmaisista seitist\u00e4, v\u00e4h\u00e4n kuin h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin seitti. Kaivoin Luontolehden esiin ja vertasin kuvia, kuin yksi yhteen. Olin siis l\u00f6yt\u00e4nyt sienen hengityksen. Ilmi\u00f6 syntyy nykytiet\u00e4myksen mukaan lahoavassa puussa olevan sienirihmaston hengityksen seurauksena suotuisissa olosuhteissa, mutta t\u00e4m\u00e4 selitys on vasta teorian asteella. Todellista totuutta ei viel\u00e4 tiedet\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Suotuisat olosuhteet olivat tuolloin nollakeli ja kosteus. Kun kolisutin kalikkaa, niin lumi karisi siit\u00e4 pois aivan kuin kuura ruohoista tai oksista sumuisen y\u00f6n j\u00e4lkeen. Ilmeisesti kyse on samasta ilmi\u00f6st\u00e4 eli vesih\u00f6yry tiivistyy suoraan j\u00e4\u00e4ksi eli lumeksi ja kiteytyy kiinni oksaan. T\u00e4ss\u00e4 vain muodostuu pitki\u00e4 seittim\u00e4isi\u00e4 &#8217;kasvustoja&#8217;. \u00a0Lumihiukset s\u00e4ilyiv\u00e4t l\u00e4hteik\u00f6ll\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4n, sill\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila ei noussut nollan yl\u00e4puolelle. Kun tuota lunta otti k\u00e4teen, se suli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vedeksi.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Ilmi\u00f6n on kuvattu noin sata vuotta sitten vuonna 1917. Asialla oli silloin saksalainen <strong>Alfred Wegener<\/strong>, joka on selvitellyt muitakin luonnonilmi\u00f6it\u00e4, kuten mannerlaattojen liikkeit\u00e4. N\u00e4in tuossa artikkelissa kerrotaan. Minulle ilmi\u00f6 oli uusi, vaikka sen seurauksia olenkin n\u00e4hnyt luonnossa. T\u00e4m\u00e4 todistaa ainakin sen, ett\u00e4 sienetkin hengitt\u00e4v\u00e4t. Onkohan tuossa syntyneess\u00e4 j\u00e4\u00e4ss\u00e4 paljonkin hiilidioksidia, sill\u00e4 sit\u00e4h\u00e4n hengityksess\u00e4 syntyy? H\u00e4m\u00e4ryys esti l\u00e4hemm\u00e4t tutkimukset ilmi\u00f6n kanssa, mutta mietin lis\u00e4ksi ainakin sit\u00e4, miten nopeasti tuo hiusmainen kerros syntyy eli suihkuaako vesih\u00f6yry puun sis\u00e4lt\u00e4 vai kasvaako hius v\u00e4hitellen ik\u00e4\u00e4n kuin j\u00e4\u00e4puikko?<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Nyt on lumi peitt\u00e4nyt alleen risut ja m\u00e4nnynk\u00e4vyt. Sienten hengitys on j\u00e4\u00e4nyt huokumaan hangen alle vai vaipuuko t\u00e4m\u00e4kin salaper\u00e4inen maailma kylm\u00e4nhorrokseen hy\u00f6nteisten ja alkeellisten el\u00e4inten tapaan? Se onkin sitten ihan eri asia, uuden tutkimisen ja havainnoinnin tarpeessa. Mukava siit\u00e4kin olisi jotain tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Syksyinen mets\u00e4 antaa monen moista pohdittavaa. Luin marraskuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Suomen Luonto-lehdest\u00e4\u00a0Lasse Kososen ja kumppaneiden kirjoittaman pienen artikkelin lumihiuksista ja yll\u00e4tt\u00e4en l\u00f6ysin vastaavan ilmi\u00f6n aivan kuun lopulla l\u00e4hes takapihalta. Muisti on hatara, mutta jossain sen pohjalla on kuvia vastaavasta ilmi\u00f6st\u00e4 menneilt\u00e4kin &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=498\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":13,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[650,260],"class_list":["post-498","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sienet","tag-sienet","tag-syksy"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/498","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=498"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/498\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":500,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/498\/revisions\/500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=498"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=498"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=498"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}