{"id":4981,"date":"2016-09-28T06:00:19","date_gmt":"2016-09-28T04:00:19","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4981"},"modified":"2016-09-28T06:00:19","modified_gmt":"2016-09-28T04:00:19","slug":"luciferin-oppipojat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4981","title":{"rendered":"Luciferin oppipojat"},"content":{"rendered":"

\"luciferin-oppipojat\"<\/a>’Kun on taas p\u00e4\u00e4ssyt lukemisen makuun, tulee kahlattua kirja toisensa j\u00e4lkeen iltojen pimetess\u00e4. Onneksi on mist\u00e4 valita. Upeita uutuuksia on ilmestynyt syksyn mittaan useita.\u00a0J. P. Koskinen<\/strong> on ollut suosikkini niin kauan kuin h\u00e4n on kirjoittanut. Syksyn uutuus\u00a0<\/em>Luciferin oppipojat vahvistaa k\u00e4sityst\u00e4ni. Kirja, jossa on ajatusta ja joka antaa ajatuksia, on lukemisen arvoinen. Tieteisfantasiat saavat heloposti huuhaan leiman niskaansa, koska sellaista on paljon julkaistu. Kun Erich von D\u00e4nikenin<\/strong>\u00a0nimi mainitaan, nousee monen niskakarvat pystyyn tai kun puhutaan Raamatusta ja luomisesta, on riita valmis. Kuitenkin n\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t oleellisesti Koskisen kirjaan ja johdonmukaisesti. Kannattaa tutustua!’<\/em><\/span><\/p>\n

Tieteisromaani, jossa elet\u00e4\u00e4n 2100-luvun puoliv\u00e4li\u00e4. Kapteeni Bonhomme matkaa miehist\u00f6ineen Olympos-planeetalle kukistamaan kyborgien kapinaa. Yleens\u00e4 h\u00e4n matkaa yksin, mutta nyt miehist\u00f6\u00f6n kuuluu usean alan edustajia. John on sotilas, Helen, mekaanikko, Jens kokki, Anastasia huolehtii kahdestatoista kyborgista, joilla on opetuslasten nimet ja Liu oli pilotti. Lis\u00e4ksi aluksessa oli kolmastoista kyborgi Beatrix, jonka Bonhomme oli salaa ujuttanut matkalle mukaan.<\/p>\n

Kapteeni oli tullut kuuluisaksi paitsi ulkoavaruuteen suunnatuista matkoistaan, my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n tappoi Jumalan. Olympos on ensimm\u00e4inen planeetta, jolta oli tavattu merkkej\u00e4 muista sivilisaatioista. Sielt\u00e4 l\u00f6ydetty majakka l\u00e4hetti signaaleja, jotka kutsuivat. Bonhomme tutustuu majakkaan ensimm\u00e4isell\u00e4 matkallaan ja tuo ihmiskunnalle j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4n tiedon, emme ole yksin, eik\u00e4 Jumalaa ole. Toinen sivilisaatio on vaikuttanut meid\u00e4n kehitykseemme ja luonut meid\u00e4t omaksi kuvakseen. Vanhat uskonnot saavat selityksens\u00e4 ja ihmiset selvyyden olemassaololleen.<\/p>\n

Mutta onko n\u00e4in? Matkan aikana miehist\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4ytyy oudosti, uhkaavasti. Asiaan kytkeytyv\u00e4t Bonhommen el\u00e4m\u00e4n aikaisemmat vaiheet, vaimo Johanna, pojat Gabriel ja Rafael, jotka kaikki ovat kuolleet, vai ovatko? Lopulta h\u00e4nt\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n petturiksi ja v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4ksi. Koko matkalle tulee toinen tarkoitus. Mik\u00e4 se sitten on? Kirjan juoni etenee huimaa vauhtia kohti toisen sivilisaation kohtaamista, mutta keit\u00e4 he ovat ja miten he liittyv\u00e4t Bonhommen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja historiaan? Se selvi\u00e4\u00e4 vasta kirjan lopun katasrofaalisissa tunnelmissa paratiisimaisella Olympos-planeetalla, jumalten tyyssijoilla.<\/p>\n

Koskinen on mukautumiskykyinen kirjailija ja mit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4nelt\u00e4 lukee, sit\u00e4 enemm\u00e4n lukemastaan pit\u00e4\u00e4. Tieteisromaani historiallisten j\u00e4lkeen (Seitsem\u00e4s temppeliherra, Yst\u00e4v\u00e4ni Rasputin ja Kuinka syd\u00e4n pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n<\/em>) on upea uusi aluevaltaus. Harvoin olen lukenut n\u00e4in hyvin kirjoitettua tieteisseikkailua, jossa mielikuvitus laukkaa todentuntuisesti ja jossa pohditaan sek\u00e4 filosofisia ett\u00e4 uskonnollisia rakennelmia n\u00e4in perusteellisesti, sortumatta liialliseen tekniikan kuvaukseen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kertomus tietenkin on vain yksi selitys maailmallemme eik\u00e4 varmaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, mutta ihan hyv\u00e4 selitys. Kirjan lopun yll\u00e4tys ei oikeastaan tule en\u00e4\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4, mutta se tekee lukijan surulliseksi. T\u00e4llainenko on ihminen, Bonhommen kaltainen, v\u00e4kivaltainen, t\u00e4ynn\u00e4 ennakkoluuloja, vihaa ja pelokkuutta. Onko h\u00e4n edelleenkin valmis h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken, joka on pelottavaa, erilaista ja vastoin h\u00e4nen k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n. Kun kirjassa kuvataan kyborgia eli ihmism\u00e4ist\u00e4 ropottia, niin ei voi olla vertaamatta ja samaistamatta ihmist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, kun h\u00e4n kohtaa ’jumalan’. Muualta tullut sivilisaatio ei tunne vihaa ei kostoa eik\u00e4 muitakaan seitsem\u00e4\u00e4 kuolemansynti\u00e4, heh\u00e4n ovat\u00a0 jumalia, enkeleit\u00e4, henkiolentoja, joista olemme saaneet kuulla Jeesuksen puheista Raamatun v\u00e4lityksell\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Koskisen kirja on hyvinkin uskonnollinen. Se todentaa Raamatun sanomaa, mutta ei niin kuin kirkko opettaa eik\u00e4 niin kuin me olemme sen ennen ymm\u00e4rt\u00e4neet. Hyv\u00e4 selitys joka tapauksessa.<\/p>\n

Lopullinen tieto tietenkin j\u00e4\u00e4 edelleen kertomatta: mist\u00e4 jumalat sitten tulivat ja kuka heid\u00e4t oli luonut. Mutta sit\u00e4h\u00e4n jumalat eiv\u00e4t pohdi.<\/p>\n

Koskinen, J.P.: Luciferin oppipojat. WSOY, 2016. 293 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kun on taas p\u00e4\u00e4ssyt lukemisen makuun, tulee kahlattua kirja toisensa j\u00e4lkeen iltojen pimetess\u00e4. Onneksi on mist\u00e4 valita. Upeita uutuuksia on ilmestynyt syksyn mittaan useita.\u00a0J. P. Koskinen on ollut suosikkini niin kauan kuin h\u00e4n on kirjoittanut. Syksyn uutuus\u00a0Luciferin oppipojat vahvistaa k\u00e4sityst\u00e4ni. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":7,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[39,248,509],"class_list":["post-4981","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-filosofia","tag-scifi","tag-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4981","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4981"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4981\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4984,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4981\/revisions\/4984"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4981"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4981"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4981"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}