{"id":4986,"date":"2016-10-03T12:28:49","date_gmt":"2016-10-03T10:28:49","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4986"},"modified":"2016-10-03T12:28:49","modified_gmt":"2016-10-03T10:28:49","slug":"butshers-crossing","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4986","title":{"rendered":"Butsher’s Crossing"},"content":{"rendered":"

\"butshers-crossing\"<\/a>’Kun n\u00e4iss\u00e4 kirjajutuissa p\u00e4\u00e4see vauhtiin, niin eih\u00e4n ne lopu. T\u00e4ss\u00e4 taas yksi varteenotettava lukukokemus karun yksinkertaisen el\u00e4m\u00e4n ja seikkailun yst\u00e4ville.\u00a0<\/em>John Williams\u00a0<\/em><\/strong>kirjoitti el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vain muutaman romaanin, mutta kirjoitti ilmeisesti huolella. Kuitenkin ne ovat nousseet vasta nyt maineeseen. <\/em>Stonerin luin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja nyt on saatu suomeksi my\u00f6s todellinen l\u00e4nnentarina, jossa liikutaan 1800-luvun lopun karjankasvatuksen ja biisoninmets\u00e4styksen maisemissa. Tarina ei varmaankaan ole tavallisista poikkeava, mutta se onkin paljon muuta kuin vain tarina. Kirjaan kannattaa tutustua. T\u00e4ss\u00e4 muutama huomio.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kolme vuotta Hawardissa opiskellut Will Andrews saa rousseaulaisen her\u00e4tyksen Ralph Waldo Emersonin<\/strong>\u00a0luennoista ja matkaa enonsa perint\u00f6rahat rahavy\u00f6ss\u00e4 l\u00e4nteen tuntemattomaan Butsher’s Crossing-nimiseen pikkukaupunkiin. Elet\u00e4\u00e4n vuotta 1873. H\u00e4n haluaa kokea el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n jotain todellista. Kaupungissa elet\u00e4\u00e4n biisoninmets\u00e4styksen kulta-aikaa ja niinp\u00e4 Will rahoittaa kyseenalaisen retken kauas Coloradoon, jossa retken johtaja Miller on joskus n\u00e4hnyt suojaisan laakson ja siell\u00e4 tuhansia biisoneita. Nelihenkinen ryhm\u00e4 ostaa h\u00e4r\u00e4t ja vankkurit, varustaa ne retke\u00e4 varten ja l\u00e4htee matkaan.<\/p>\n

Miller on kokenut kulkija, joka tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tekee, muistaa paikat, uskoo asiaansa ja ottaa riskej\u00e4. Charley Hoge on invalidi, joka on menett\u00e4nyt toisen k\u00e4tens\u00e4 t\u00e4llaisella samantyyppisell\u00e4 retkell\u00e4. H\u00e4n on vankkureiden ajaja ja kokki, joka uskoo Raamattuunsa ja hakee totuudet sielt\u00e4. Schneider on nylkij\u00e4, jonka teht\u00e4v\u00e4 on kuoria Millerin ampuman biisonin p\u00e4\u00e4lt\u00e4 nahka mahdollisimman ehj\u00e4n\u00e4 ja nopeasti. Will hakee el\u00e4myksi\u00e4 ja saa niit\u00e4, henkens\u00e4 kaupalla.<\/p>\n

Jo menomatka on p\u00e4\u00e4tty\u00e4 veden puutteeseen. Jano saa h\u00e4r\u00e4t huohottamaan ja miehet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n n\u00e4kyj\u00e4. Schneider ei sopeudu porukkaan, mutta Millerin usko asiaan vie heid\u00e4t lopulta laaksoon ja teurastus voi alkaa. Muutaman viikon aikana h\u00e4n ampuu yli nelj\u00e4 tuhatta biisonia, Schneider ja Will nylkee ne ja Charley kuljettaa nahat vankkureilla leiriin. Syksy kuitenkin tekee heille tepposen, jota edes Miller ei ole ottanut huomioon. Lumimyrsky sulkee kanjonin ulosp\u00e4\u00e4syn ja he j\u00e4\u00e4v\u00e4t laaksoon vangeiksi koko talven ajaksi.<\/p>\n

Kun kev\u00e4t vihdoin koittaa ja lumi sulaa, alkaa vaarallinen paluumatka valtavan nahkavuoren kanssa. Kuten Hemingwayn<\/strong> kirjassa Vanhus ja meri<\/em>, retken anti j\u00e4\u00e4 saamatta, uurastus ilman palkkaa. Vain kolme miest\u00e4 palaa ilman h\u00e4rki\u00e4, vankkuireita ja nahkoja. Sill\u00e4 aikaa koko kaupunki on muuttunut, vuodat menett\u00e4neet arvonsa, ihmiset l\u00e4hteneet eik\u00e4 Willink\u00e4\u00e4n ole syyt\u00e4 sinne j\u00e4\u00e4d\u00e4.<\/p>\n

Tarina on l\u00e4nkk\u00e4ri, vanhaan kunnon tyyliin, mutta kirjoitettu toisin. Sankaria on tarinasta turha etsi\u00e4, porukka on riitainen jo l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n ja hajoaa heti paluunsa j\u00e4lkeen. Will kasvaa henkisesti, fyysisesti ja my\u00f6s ihmisen\u00e4. Matkan ajan h\u00e4n suri sit\u00e4, ett\u00e4 hylk\u00e4si Francinen l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n, palattuaan h\u00e4n repi itsens\u00e4 t\u00e4st\u00e4 irti. Vaikeissa olosuhteissa punnittiin miehen kest\u00e4vyys. Selvittiin, kun pysyttiin yhdess\u00e4, kun ei lamaannuttu. Kuolema oli l\u00e4sn\u00e4 retkell\u00e4 moneen otteeseen ja Millerin kokemuksen ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyyden ansiosta laaksosta palattiin takaisin.<\/p>\n

Biisonit tapettiin preerioilta l\u00e4hes sukupuuttoon 1800-luvulla ja se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, kun mets\u00e4stys oli t\u00e4t\u00e4 luokkaa, silkkaa silmit\u00f6nt\u00e4\u00a0teurastusta. Suuri el\u00e4in ammuttiin kiv\u00e4\u00e4rill\u00e4, sen nahka kuorittiin pois ja ruho j\u00e4tettiin m\u00e4t\u00e4nem\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 haaskausta ja julmuutta. Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4lle tuli tappamisesta pakkomielle, Millerin piti saada tapettua laakson viimeinenkin biisoni ennen kuin sielt\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4isiin. T\u00e4m\u00e4 oli koitua heille tuhoksi.<\/p>\n

Williams kuvaa kauniisti luontoa, sen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 ja ihmisten kokemia tuntemuksia. Karu l\u00e4nnentunnelma s\u00e4ilyy kirjassa loppuun saakka ja n\u00e4in se on raivannut tiet\u00e4 Gormic<\/strong> MacGarthylle<\/strong> ja h\u00e4nen l\u00e4nnenkirjoilleen, joissa karuus ja jopa rumuus on viety \u00e4\u00e4rimmilleen. Siin\u00e4 miss\u00e4 Williams kuvaa laakson paratiisimaisuutta, McGarthy luo sodan runtelemaa maisemaa mustana ja pime\u00e4n\u00e4 (esim. teos Tie<\/em> tai Veren \u00e4\u00e4riin<\/em>). Stonerilla<\/em> uudelleen maailmanmaineeseen noussut Williams p\u00e4\u00e4see t\u00e4ss\u00e4 kirjassa viel\u00e4 upeampaan kerrontaan ja teoksen raakuudesta huolimatta sit\u00e4 luki nauttien.<\/p>\n

Williams, John: Butsher’s Crossing. Bazar, 2016 (1960), suom. Ilkka Rekiaro. 334 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kun n\u00e4iss\u00e4 kirjajutuissa p\u00e4\u00e4see vauhtiin, niin eih\u00e4n ne lopu. T\u00e4ss\u00e4 taas yksi varteenotettava lukukokemus karun yksinkertaisen el\u00e4m\u00e4n ja seikkailun yst\u00e4ville.\u00a0John Williams\u00a0kirjoitti el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vain muutaman romaanin, mutta kirjoitti ilmeisesti huolella. Kuitenkin ne ovat nousseet vasta nyt maineeseen. Stonerin luin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[695,720,721],"class_list":["post-4986","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-bazar","tag-lankkari","tag-seikkailu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4986","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4986"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4986\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4988,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4986\/revisions\/4988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4986"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4986"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4986"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}