{"id":5001,"date":"2016-10-19T10:31:01","date_gmt":"2016-10-19T08:31:01","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5001"},"modified":"2016-10-19T10:31:01","modified_gmt":"2016-10-19T08:31:01","slug":"siipirikko-mies","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5001","title":{"rendered":"Siipirikko mies"},"content":{"rendered":"

\"siipirikko-mies\"<\/a>’Kirjastoautolta tarttui k\u00e4teeni kirja, jonka kansikuva vieh\u00e4tti v\u00e4reill\u00e4\u00e4n ja muodoillaan. Kannen on suunnitellut Jenni Nopponen<\/strong> ja se kertoo, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kansi on koukuttava. No, kirjakin oli kyll\u00e4 lukemisen arvoinen, vaikka se on ilmestynyt jo viime vuosituhannella Ranskassa. Joskus n\u00e4it\u00e4 aarteita l\u00f6ytyy sattumalta, joskus niit\u00e4 ei l\u00f6ydy etsim\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n. Klisee on, ettei aikaa ole lukea hyvi\u00e4 kirjoja, ainoastaan parhaita. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liikkuu siin\u00e4 v\u00e4limaastossa. Lukemattakin sen olisi voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4, mutta luettuaan se antoi my\u00f6s ajattelemisen aihetta. Seh\u00e4n on yksi hyv\u00e4n kirjan edellytys.’<\/em><\/span><\/p>\n

Tanios on kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, legendaarinen hahmo Libanonin vuoristoseudulla. H\u00e4nest\u00e4 kerrotaan tarinoita kyliss\u00e4 ja maanteill\u00e4. H\u00e4n on sodan voittaja ja aloittaja, h\u00e4n on sankari ja petturi. H\u00e4neen kiteytyy alueen levottomuus, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on esikuvana nuorille pojille. H\u00e4n syntyy \u0161eikin hallitsemaan kaupunkiin kyl\u00e4n kauneimman naisen Lamian poikana. \u0160eikki kielt\u00e4\u00e4 Tanioksen olevan h\u00e4nen poikansa, mutta kyl\u00e4l\u00e4iset tiet\u00e4v\u00e4t \u0161eikin tavat. Tanios joutuu pelinappulaksi suureen selkkaukseen, joka runtelee seutua, kun ottomaanit, Egypti ja l\u00e4nsivallat Englanti ja Ranska selvittelev\u00e4t v\u00e4lej\u00e4\u00e4n alueen omistamisesta. My\u00f6s \u0161eikin omassa hallinnossa on ristiriitoja niin kyl\u00e4l\u00e4isten kuin sen ulkopuolistenkin kesken. Tanios rakastuu v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tytt\u00f6\u00f6n ja joutuu l\u00e4htem\u00e4\u00e4n maanpakoon, kun h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 ampuu partiarkan. N\u00e4in h\u00e4nest\u00e4 tulee siipirikko mies. Aikanaan h\u00e4n palaa kotiseudulleen sovittelijana, tuomarina ja selkkauksia v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4n\u00e4 miehen\u00e4, mutta joutuu toteamaan voimansa liian pieniksi asioiden selvitt\u00e4miseen. H\u00e4n katoaa ja samalla syntyy legenda Tanioksen kivest\u00e4. Sille ei saa kiivet\u00e4 tai k\u00e4y niin kuin Taniokselle.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirja on saanut arvostetun Goncourt-palkinnon Ranskassa vuonna 1993. Libanonilaissyntyisen Maaloufin kirjoja on k\u00e4\u00e4nnetty lukuisille kielille ja h\u00e4nt\u00e4 on arvostettu kertojana ja merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yhteiskunnallisena ajattelijana. Tarina on legenda, jolla on totuuspohja, vaikka henkil\u00f6t ovatkin fiktiivisi\u00e4. Tarinan tapahtumat, varsinkin sen loppupuolella, muistuttavat h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4sti nykyaikaa ja L\u00e4hi-Id\u00e4n konfliktien luonnetta. Oikeastaan voitaisiin vet\u00e4\u00e4 asioita suoriksi ja sanoa, ett\u00e4 t\u00e4llaisista tapauksista ne ovat juuri syntyneet. Vuoristossa eli silloin ja el\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n heimoja, jotka eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy muita, eiv\u00e4t halua alistua toisten valtaan, eiv\u00e4t el\u00e4 sopuisasti. Legenda siipirikosta miest\u00e4 kuvaa\u00a0n\u00e4it\u00e4 asenteita.<\/p>\n

Erikoista kirjassa, joka sijoittuu 1800-luvun puoliv\u00e4liin, on se, ettei siin\u00e4 mainita juutalaisia ja heid\u00e4n olemassaoloaan ollenkaan. Heid\u00e4t on j\u00e4tetty tarinasta pois, vaikka juutalaisten paluumuutto alkoi noihin aikoihin ja se ei k\u00e4ynyt silloinkaan kovin kivuttomasti ilman konflikteja. Legendan aikaan luotiin oikeastaan my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n\u00a0konfliktin siemen. Niihin aikoihn ottomaanivaltakunnan luhistuessa luotiin ranskalaisten ja englantilaisten mandaatti, josta aikanaan YK teki ratkaisunsa israelilaisten ja palestiinalaisten alueen luomiseksi. Onko unohtaminen tarkoituksenmukaista vai vahinkoa.<\/p>\n

Kirja on legendanomainen, it\u00e4mainen ja sadun kaltainen. Sen tapahtumissa on ihmeit\u00e4, mysteereit\u00e4, kielletty\u00e4 rakkautta ja verist\u00e4 sodank\u00e4ynti\u00e4, valheita ja petosta, usein liioitellusti. Siin\u00e4 se samaistuu Tuhannan ja yhden y\u00f6n tarinoihin<\/em>.<\/p>\n

Kirja on hieman sekava, mutta muuten hyvin ja koukuttavasti kirjoitettu. Koko ajan lukija tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Tanios katoaa, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tulee legenda ja tajuaa, ett\u00e4\u00a0loppujen lopuksi h\u00e4n on pelokas pieni poika, joka ei l\u00f6yd\u00e4 paikkaansa suuressa maailmassa. Liian pieni ratkaisemaan suurta ongelmaa.<\/p>\n

Maalouf, Amin: Siipirikko mies (Le Rocher de Tanios). Gummerus, 2015 (1993), suom. Lotta Toivanen. 345 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kirjastoautolta tarttui k\u00e4teeni kirja, jonka kansikuva vieh\u00e4tti v\u00e4reill\u00e4\u00e4n ja muodoillaan. Kannen on suunnitellut Jenni Nopponen ja se kertoo, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kansi on koukuttava. No, kirjakin oli kyll\u00e4 lukemisen arvoinen, vaikka se on ilmestynyt jo viime vuosituhannella Ranskassa. Joskus … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[39,53,722],"class_list":["post-5001","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-filosofia","tag-historia","tag-legenda"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5001","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5001"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5001\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5005,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5001\/revisions\/5005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5001"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5001"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5001"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}