{"id":5012,"date":"2016-10-29T09:03:32","date_gmt":"2016-10-29T07:03:32","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5012"},"modified":"2016-10-29T09:03:32","modified_gmt":"2016-10-29T07:03:32","slug":"tangopojat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5012","title":{"rendered":"Tangopojat"},"content":{"rendered":"

\"tangopojat\"<\/a>’Kirjavuoden yksi kiinnekohta on uusi Tuuri. Tuottelias kirjailija ei ole pett\u00e4nyt t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n vuonna. H\u00e4n palaa \u00e4itins\u00e4 tarinaan, josta ilmestyi muutamia vuosia sitten useampiakin historiallisia romaaneita. Nyt elet\u00e4\u00e4n 1960-lukua ja suomalaisia muuttaa ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 Ruotsiin. Sill\u00e4 heist\u00e4 suuri osa on edelleen, ruotsalaistuneina, edelleen ty\u00f6ss\u00e4 tai paremminkin el\u00e4kkeell\u00e4. Osa on palannut kotimaahansa, haikeina, paratiisia etsien. Onko se siell\u00e4 vai onko se t\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u2013 aavan meren tuolla puolen?’<\/em><\/span><\/p>\n

Sauli etsii itse\u00e4\u00e4n, el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja Elinaa ensin Kauhavalla ja Pohjanmaalla, lopulta Ruotsissa. H\u00e4n soittaa haitaria Kamppilan Hurma-orkesterissa Pohjanmaan lavoilla ja toimii samalla apumiehen\u00e4 Huhtalan puutavarakuljetuksissa. Kun Elina l\u00e4htee ruotsalaisen mukaan Tukholmaan, saa Sauli tarpeekseen ja l\u00e4htee per\u00e4\u00e4n. Nuorten v\u00e4lit ovat rikki ja niit\u00e4 on paikattava. Volvon tehtailta l\u00f6ytyy ty\u00f6paikka kokoomalinjalta kampiakselin hiojana ja G\u00f6teborgista Liikalan Tangopojat-tanssiorkesterissa on hanuristille paikka vapaana, mutta Elina on edelleen kateissa.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4 vuoroty\u00f6ss\u00e4 ei ole helpoa vieraassa maassa, sen huomaa moni suomalainen ja niinp\u00e4 he ly\u00f6tt\u00e4ytyv\u00e4t yhteen ja perustvat Suomi-Seuroja tehdaspaikkakunnille. N\u00e4iss\u00e4 he tapaavat toisiaan ja usein yhteydenpitoon liittyy tanssi, juopottelu ja suunsoitto. Sauli ei n\u00e4ihin osallistu, sill\u00e4 h\u00e4nen on perustettava perhe ja saatava el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sit\u00e4 kautta j\u00e4rjestykseen.<\/p>\n

Kirja on taattua Tuuria. Liki 30 Tuurin kirjaa lukeneena, alkaa tuntua, ett\u00e4 kerronta polkee paikallaan, tunnelma on sama, passiivinen tekeminen alkaa tuntua teenn\u00e4iselt\u00e4 ja huumori ei en\u00e4\u00e4 tunnu tuoreelta. Kuitenkin kirja on lukemisen arvoinen, ehk\u00e4 enimmin ajankuvauksena siirtolaisuuden vuoksi. Suomesta siirtyi 1960-luvulla Ruotsin tehtaille t\u00f6ihin satoja\u00a0tuhansia nuoria ihmisi\u00e4, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ollut t\u00f6it\u00e4 tarjolla kaikille. He olivat sota-ajan lapsia, ns. suuria ik\u00e4luokkia. N\u00e4in Suomi menetti parasta ty\u00f6ntekij\u00e4ainesta naapurimaahan, joka otti heid\u00e4t suopeasti vastaan ja pisti t\u00f6ihin, joita ruotsalaiset eiv\u00e4t halunneet tehd\u00e4. Voisi verrata nykyaikaan, kun pakolaisia vy\u00f6ryy yli rajojen, mutta tilanne on tyystin toinen. Elintasoa l\u00e4hdettiin kyll\u00e4 kohentamaan ja kes\u00e4ll\u00e4 palattiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Volvoa sukulaisille, mutta Ruotsissa ei eletty sosiaaliturvan varassa. Siell\u00e4 oli t\u00f6it\u00e4 ja ty\u00f6st\u00e4 maksettiin palkkaa, jonka turvin pakolaissiirtolainen saattoi el\u00e4\u00e4 ilman yhteiskunnan avustusta. Tuurin kuvauksesta rivien v\u00e4list\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 juuri n\u00e4m\u00e4 kuviot. H\u00e4n osaa kaivaa esiin ne kipukohdat, jotka varmaankin silloin olivat akuutteja.<\/p>\n

Kirjailija kuvaa kauniisti Saulin ja Elinan suhdetta, sen s\u00e4rmi\u00e4, v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4, el\u00e4m\u00e4\u00e4 yleens\u00e4kin. Elinan tyt\u00e4r Kaija osaltaan toimii erottajana mutta my\u00f6s yhdist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kuvaavaa kerronnalle on Saulin per\u00e4\u00e4nantamattomuus, pohjalaisuus. H\u00e4n hakee Elinan itselleen vaikka kaikki olosuhteet ja j\u00e4rkiper\u00e4iset syyt ovat sit\u00e4 vastaan. T\u00e4ss\u00e4 kerronnassa Tuuri on onnistunut hyvin. Muut kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t melko pieneen rooliin. Harju soittaa trumpettia ja suutaan. Kamppila on sitke\u00e4 j\u00e4rjestelij\u00e4, joka yritt\u00e4\u00e4 saada mahdottoman mahdolliseksi. Kaitsu, Saulin velipuoli, takkuilee is\u00e4puolen kanssa ja suunnittelee myrkyt\u00f6nt\u00e4 viljely\u00e4. Yhteist\u00e4 kaikille nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n verrattuna on yhteys ja huolenpito, ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4tet\u00e4, vaan autetaan vaikka v\u00e4kisin.<\/p>\n

Uutta kerronnassa on siirtolaisten seksistiset puheet. Niit\u00e4 toiki silloin varmaan on ollut, mutta aikaisemmissa kirjoissaan Tuuri ei ole n\u00e4in avoimesti niit\u00e4 kertonut. Huumori on piilossa lauseissa ja sen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 naljailuna ja suunsoittona, jossa esiintyy alap\u00e4\u00e4n huumoria enemm\u00e4nkin. Toisaalta se tapahtuu hyv\u00e4ntahtoisesti vihjailemalla ja kannustamalla. Nyky\u00e4\u00e4n sellainen tulkittaisiin helposti ihan eri tavalla.<\/p>\n

Mainoksissa mainitaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja liittyy Tuurin \u00e4idin tarinaan. Kiinnekohtia ei kirjasta p\u00e4\u00e4se bongaamaan. Tarinan henkil\u00f6t olisivat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kirjailijan itsens\u00e4 ik\u00e4isi\u00e4. Kirjassa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4 ovat nuoret eik\u00e4 siell\u00e4 juurikaan ole ket\u00e4\u00e4n edellisen sukupolven edustajaa. Kuka heist\u00e4 kukin sitten on?<\/p>\n

Antti Tuuri: Tangopojat. Otava, 2016. 317 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kirjavuoden yksi kiinnekohta on uusi Tuuri. Tuottelias kirjailija ei ole pett\u00e4nyt t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n vuonna. H\u00e4n palaa \u00e4itins\u00e4 tarinaan, josta ilmestyi muutamia vuosia sitten useampiakin historiallisia romaaneita. Nyt elet\u00e4\u00e4n 1960-lukua ja suomalaisia muuttaa ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 Ruotsiin. Sill\u00e4 heist\u00e4 suuri osa on edelleen, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":1,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,471,723],"class_list":["post-5012","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-otava","tag-siirtolaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5012","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5012"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5012\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5016,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5012\/revisions\/5016"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5012"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5012"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}