{"id":5018,"date":"2016-11-08T12:08:13","date_gmt":"2016-11-08T10:08:13","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5018"},"modified":"2016-11-08T12:08:13","modified_gmt":"2016-11-08T10:08:13","slug":"tarkkuutta-tarvitaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5018","title":{"rendered":"Tarkkuutta tarvitaan"},"content":{"rendered":"

\"OLYMPUS<\/a>’Syksy on k\u00e4\u00e4ntynyt talveksi. Aste asteelta l\u00e4mp\u00f6 karkaa ja ohut lumipeite kattaa sammalikot. Viimeisell\u00e4 keruuretkell\u00e4kin l\u00f6ytyi viel\u00e4 jotain uutta, mutta otsikon mukaan saa kaikessa olla tarkkana. Kiersin Kuohijoella laajaa hakkuuaukeaa ja katselin hiippasammalia pystyyn (hienoa!) j\u00e4tetyist\u00e4 haavoista. Kummempia ei l\u00f6ytynyt, mutta aukean laidassa kuution kokoisen kiven p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvoi tupas mielenkiintoista tierasammalta. Pidin sit\u00e4 maastossa kalliotierasammalena<\/a> (Racomitrion lanuginosum), mutta ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 se muuttui hietikkotierasammaleksi<\/a> (R. canescens) (Kuva 2). Hietikko ja kivi eiv\u00e4t oikein sovi yhteen ja sitten h\u00e4lytyskellot soivat. Mikroskooppi osoitti, ett\u00e4 olin l\u00f6yt\u00e4nyt Luopioisiin uuden sammallajin, rannikkotierasammalen<\/a> (R. elongatum) (Kuva 1).<\/em><\/span><\/p>\n

\"Lintukangas\"<\/a>N\u00e4m\u00e4 canescens-ryhm\u00e4n sammalet erotetaan mikroskoopilla lehden ns. tyvinurkkasoluista. Ilmeisesti niit\u00e4 ei ole tuijoteltu tarpeeksi, koska rannikkotierasammal on j\u00e4\u00e4nyt kovin harvinaiseksi sis\u00e4maassa. Nimikin sanoo sen rannikkolajiksi, mutta n\u00e4in ei ole. Ker\u00e4sin samanlaisen n\u00e4ytteen hein\u00e4kuussa Parikkalasta, kaukaa merenrannasta ja mikroskooppi\u00a0osoitti senkin rannikkotierasammaleksi. Uusi laji LK-maakuntaan. Nyt tulisikin kaikki sis\u00e4maan canescens-ryhm\u00e4n n\u00e4ytteet k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi. <\/em><\/span><\/p>\n

Mist\u00e4 ryhm\u00e4n lajit\u00a0sitten erottaa? Tyvinurkkasoluista l\u00e4htee yl\u00f6sp\u00e4in lehden reunaa pitkin jonona erikoistuneita soluja, jotka skoopissa n\u00e4kyv\u00e4t vaaleina. Tavallisella hietikkotierasammalella n\u00e4it\u00e4 soluja on useana (2-4) rivin\u00e4 lyhyelti, rannikkotierasammalella vain yksi pitk\u00e4 helminauhamainen jono. Kolmannelta ryhm\u00e4n lajilta (somertierasammal<\/a> (R. ericoides)) (Kuva 3) n\u00e4m\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4iset jonot puuttuvat kokonaan. T\u00e4m\u00e4 kasvaa merenrantakivikoissa, mutta siit\u00e4kin on l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 my\u00f6s sis\u00e4maasta. <\/em><\/span><\/p>\n

\"somertierasammal\"<\/a>Niinp\u00e4 jatkossa on pidett\u00e4v\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4iden kolmen sammalen esiintymist\u00e4 ja oltava tarkkana kasvupaikan ja solujonojen kanssa. Tosin se taitaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 ensi kes\u00e4\u00e4n. Toistaiseksi hietikkotierasammal on Luopioisissa yleinen vanhoissa hiekkakuopissa ja teiden hiekkaisilla luiskarinteill\u00e4, rannikkotierasammalesta on vain yksi l\u00f6yt\u00f6 ja somertierasammal odottaa viel\u00e4 l\u00f6ytymist\u00e4\u00e4n esim. Kukkian rantakivikosta.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Syksy on k\u00e4\u00e4ntynyt talveksi. Aste asteelta l\u00e4mp\u00f6 karkaa ja ohut lumipeite kattaa sammalikot. Viimeisell\u00e4 keruuretkell\u00e4kin l\u00f6ytyi viel\u00e4 jotain uutta, mutta otsikon mukaan saa kaikessa olla tarkkana. Kiersin Kuohijoella laajaa hakkuuaukeaa ja katselin hiippasammalia pystyyn (hienoa!) j\u00e4tetyist\u00e4 haavoista. Kummempia ei l\u00f6ytynyt, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[725,377,724],"class_list":["post-5018","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-luopioinen","tag-maaritys","tag-tierasammalet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5018","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5018"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5018\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5024,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5018\/revisions\/5024"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5018"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5018"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5018"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}