{"id":5059,"date":"2016-12-08T18:31:42","date_gmt":"2016-12-08T16:31:42","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5059"},"modified":"2016-12-09T07:18:04","modified_gmt":"2016-12-09T05:18:04","slug":"yhden-lapsen-kansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5059","title":{"rendered":"Yhden lapsen kansa"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/yhden-lapsen-kansa.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-5060 alignleft\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/yhden-lapsen-kansa.jpg\" alt=\"yhden-lapsen-kansa\" width=\"195\" height=\"296\" \/><\/a>&#8217;Kun puhutaan tietokirjasta, minulle tulee helposti mieleen tiede, koska aika paljon luen tiede-kirjallisuutta. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin pit\u00e4\u00e4 erottaa tietokirjallisuudesta. Kirjoittaja kyll\u00e4 nojaa\u00a0tieteen menetelmiin ja saamiinsa tuloksiin, mutta k\u00e4sittelee\u00a0asiaa enemm\u00e4n informatiivisena ja tietoa kartuttavana kuin tieteellisin\u00e4 tuloksina. N\u00e4in lukijan ei tarvitse kahlata vaikeita terminologisia ja tutkimuksellisia\u00a0asioita l\u00e4pi, vaan h\u00e4n voi keskitty\u00e4 omaksumaan kirjan antamaa tietoa, ja nauttimaan sit\u00e4. T\u00e4llaisena <strong>Mari Mannisen<\/strong> kirja on erinomainen.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Tuore Finlandia-voittaja kertoo Kiinasta ja heid\u00e4n yhden lapsen politiikastaan. Toimittaja Mari Manninen on asunut useamman vuoden Pekingiss\u00e4 ja kirjoittanut eri julkaisuihin artikkeleita Kiinan muuttuvasta yhteiskunnasta sulkeutuneiden vuosien j\u00e4lkeen. Kulttuurivallankumous ja Maon aika ovat takanap\u00e4in, mutta ne eiv\u00e4t menneet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen. Yksi n\u00e4ist\u00e4 asioista on 35 vuoden kokeilu syntyvyyden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyss\u00e4 eli yhden lapsen politiikka.<\/p>\n<p>Manninen kertoo kirjassaan, kuinka politiikka on vaikuttanut kiinalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, yhteiskunnan rakenteeseen, nykypolitiikkaan ja asukkaiden tulevaisuuteen. Kirjaansa varten h\u00e4n on haastatellut ihmisi\u00e4, jotka ovat el\u00e4neet tuon ajan ja kokeneet politiikan vaikutukset omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Kirja jaottelee n\u00e4m\u00e4 hastateltavat kahdeksaan ryhm\u00e4\u00e4n:<\/p>\n<p><strong> Paperittomat<\/strong> pohtii niiden lasten kohtaloa, jotka ovat syntyneet perheisiin toisena tai kolmantena lapsena ja joita ei sen vuoksi ole rekister\u00f6ity. He eiv\u00e4t saa <i>Hokou<\/i>-todistusta, joka todistaisi heid\u00e4n olevan olemassa ja asuvan jollakin paikkakunnalla. Heill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n oikeuksia eik\u00e4 tulevaisuutta.<br \/>\n<strong>Syntym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t<\/strong> k\u00e4sittelee aborttia, sterilisaatiota ja yhteiskunnan pakkotoimia. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4risti kiinalaisen yhteiskunnan rakennetta, niin ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maassa on miljoonia miehi\u00e4 enemm\u00e4n kuin naisia. Varsinkin maaseudulla se on suuri ongelma.<br \/>\n<strong>Perheett\u00f6m\u00e4t<\/strong> ovat lapsia, jotka on otettu pois vanhemmilta ja joita on sijoitettu orpokoteihin ja annettu adoptoitaviksi ulkomaille. He eiv\u00e4t ehk\u00e4 koskaan saa tiet\u00e4\u00e4 biologisia vanhempiaan.<br \/>\n<strong>Kurittomat<\/strong> kappaleessa Manninen kertoo pikkukeisareista, jotka ovat perheen ainoita lapsia ja saavat kaiken, mit\u00e4 vain haluavat. He hallitsevat perhett\u00e4. Kurinalaisen kasvatuksen puute johtaa v\u00e4\u00e4ristyneisiin ihmissuhteisiin, kurittomuuteen.<br \/>\n<strong>Veljett\u00f6myys\u00a0<\/strong>pohtii yhden lapsen politiikkaa silt\u00e4 kannalta, jos ainoa lapsi onkin tytt\u00f6. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n saa kaiken huomion ja h\u00e4nen tulevaisuudestaan huolehditaan. T\u00e4m\u00e4 on kohentanut tytt\u00f6jen asemaa yhteiskunnassa.<br \/>\n<strong>Vaimottomat<\/strong> k\u00e4sittelee sukupuolten ep\u00e4tasapainoa ja maaseudun miesten yksin\u00e4isyytt\u00e4. <strong>Lapsettomat<\/strong> kappaleessa kerrotaan \u00e4idist\u00e4, joka sai kaksoset 56-vuotiaana, koska ainoa lapsi kuoli nuorena ja n\u00e4in samalla katosi \u00e4idin vanhuuden turva. Lapsen teht\u00e4v\u00e4 on huolehtia vanhemmistaan.<br \/>\n<strong>Armottomat<\/strong>\u00a0 valottaa niiden ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4, joiden teht\u00e4v\u00e4 oli ilmiantaa toisten salaisuudet, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset lapset, raskaudet jne. He pitiv\u00e4t kirjaa l\u00e4hipiirins\u00e4 naisten kuukautisista, raskauksista, aborteista ja toimivat virassaan armottomina tuomareina.<\/p>\n<p>Vuosikymmenien aikana on Kiinan yhden lapsen politiikasta tihkunut joskus hyvinkin karmeita juttuja julkisuuteen. T\u00e4m\u00e4 kirja valottaa niiden taustoja ja yritt\u00e4\u00e4 tasapuolisesti kertoa t\u00e4m\u00e4n politiikan tarpeesta\u00a0ja seurauksia. Kaikki ei ollut huonosti mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hyvin. Haastatellut ihmiset jakautuivat kannattajiin ja vastustajiin el\u00e4m\u00e4nolosuhteidensa mukaan. Yksin kasvatettu tytt\u00f6 on onnellinen t\u00e4st\u00e4 politiikasta, maalla vaimoa etsiv\u00e4 mies ei.<\/p>\n<p>Kauhukertomukset ovat totta, mutta osaa liioitellaan. Niinp\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin kirjasta tulee v\u00e4kisin mieleen se, miten haastattelut on tehty. Nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4kee liian paljon sensaatiohakuista kirjoittelua. Se sy\u00f6 pohjaa todelliselta journalismilta. T\u00e4ss\u00e4 on pyritty valottamaan ongelmaa monelta suunnalta ja lukijalle j\u00e4\u00e4 paljon mahdollisuuksia ymm\u00e4rrykseen ja pohdintaan. Kirjasta j\u00e4\u00e4 mieleen ainakin se, ettei mist\u00e4\u00e4n\u00a0syist\u00e4 pit\u00e4isi ryhty\u00e4 n\u00e4in suuriin pakkotoimiin. Se aiheuttaa ilman muuta vinoumia yhteiskuntaan. Se luo ahdistusta, pelkoa, mielenterveysongelmia ihmisille, jotka eiv\u00e4t voi itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omasta ruumiistaan, terveydest\u00e4\u00e4n eik\u00e4 tulevaisuudestaan.<\/p>\n<p>Oliko t\u00e4llainen sitten tarpeellista 1,4 miljardin asukkaan maassa? Siin\u00e4 on koko asian ydin ja sit\u00e4 tulee tarkoin mietti\u00e4, jos jotain vastaavaa jossain p\u00e4in maailmaa jatkossa suunnitellaan. P\u00e4\u00e4limm\u00e4iseksi kirjasta j\u00e4i mieleen, ett\u00e4 yhteiskunnan kehittyess\u00e4 ja vaurastuessa ei t\u00e4llaisia toimia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita, vaan v\u00e4est\u00f6n rakenne muuttuu itsest\u00e4\u00e4n ilman suuria yhteiskunnallisia mullistuksia.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 kirja ja antaa\u00a0tarpeellista pohdintaa pitk\u00e4ksi aikaa. <strong>J\u00f6rn Donner<\/strong>\u00a0palkinnon valitsijana oli oikeassa.<\/p>\n<p><em>Mari Manninen: Yhden lapsen kansa. Atena, 2016. 203 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Kun puhutaan tietokirjasta, minulle tulee helposti mieleen tiede, koska aika paljon luen tiede-kirjallisuutta. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin pit\u00e4\u00e4 erottaa tietokirjallisuudesta. Kirjoittaja kyll\u00e4 nojaa\u00a0tieteen menetelmiin ja saamiinsa tuloksiin, mutta k\u00e4sittelee\u00a0asiaa enemm\u00e4n informatiivisena ja tietoa kartuttavana kuin tieteellisin\u00e4 tuloksina. N\u00e4in lukijan ei tarvitse kahlata &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5059\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":1,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[484,532,731],"class_list":["post-5059","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-atena","tag-kiina","tag-tietofinlandia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5059","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5059"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5059\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5064,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5059\/revisions\/5064"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5059"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5059"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5059"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}