{"id":5105,"date":"2017-01-17T17:49:11","date_gmt":"2017-01-17T15:49:11","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5105"},"modified":"2017-01-18T07:15:58","modified_gmt":"2017-01-18T05:15:58","slug":"mehilaisten-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5105","title":{"rendered":"Mehil\u00e4isten historia"},"content":{"rendered":"

\"\"’Nuorena ajattelin, ett\u00e4 voisin alkaa harrastaa mehil\u00e4isten hoitoa. Ostin muutaman kirjankin sit\u00e4 varten, mutta sitten huomasin, ettei se k\u00e4yk\u00e4\u00e4n, kun asumme talvet ja kes\u00e4t eri\u00a0paikkakunnalla ja vaimoni on mehil\u00e4isille voimakkaasti allerginen. Niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4 harrastus j\u00e4i teorian tasolle, kirjojen lukemiseen ja luonnossa mesipisti\u00e4isten seurantaan. Lopulta poikani alkoi mehil\u00e4isharrastajaksi ja toteutti oman unelmani. Hienoa! T\u00e4m\u00e4 kirja on siksi koskettava ja my\u00f6s hyvin ajankohtainen.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirjan kannessa on kuollut mehil\u00e4inen. Kirjan sis\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy kolme fiktiivist\u00e4 tarina, joiden pohjalla on paljon my\u00f6s faktatietoa. Norjalainen lastenkirjailija Maja Lunde<\/strong> on kirjoittanut ensimm\u00e4isen aikuisille tarkoitetun kirjansa. Se ei ole nimest\u00e4\u00e4n huolimatta tietokirja vaan romaani, niin kuin kirjan kannessakin lukee. Oikeastaan se on kolme romaania samoissa kansissa ja n\u00e4iden romaanien yhteisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 ovat mehil\u00e4iset.<\/p>\n

Tarinat sijoittuvat kolmelle vuosisadalle. Vanhin tarina kertoo Williamista, joka el\u00e4\u00e4 1800-luvun lopulla Englannissa. H\u00e4n on nykytermein sanottuna masentunut eik\u00e4 pysty tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4\u00e4n siemenkaupassa. Niinp\u00e4 h\u00e4nen vaimonsa Thilde ja kahdeksan lastaan n\u00e4kev\u00e4t n\u00e4lk\u00e4\u00e4. Lopulta t\u00e4m\u00e4 tiedemies ter\u00e4st\u00e4ytyy ja innostuu mehil\u00e4isist\u00e4. H\u00e4n alkaa suunnitella mehil\u00e4isten kesytt\u00e4mist\u00e4 ja kasvattamista p\u00e4\u00e4lt\u00e4 avattavissa pesiss\u00e4. Keskimm\u00e4inen kertomus tapahtuu Amerikassa nykyaikana. George kasvattaa mehil\u00e4isi\u00e4 Williamin suunnittelemissa pesiss\u00e4. Samaan aikaan kuitenkin kuuluu uutisia oudosta mehil\u00e4isi\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 taudista ja h\u00e4nen ammattinsa on uhattuna. Kolmas tarina kertoo Tao-nimisest\u00e4 kiinalaisesta naisesta 2000-luvun lopulla.\u00a0H\u00e4nen\u00a0ty\u00f6n\u00e4\u00e4n on sivell\u00e4 sulkasiveltimell\u00e4 siitep\u00f6ly\u00e4 hedelm\u00e4puiden kukkiin, koska mehil\u00e4iset ovat kadonneet.<\/p>\n

Kirjan luvut on otiskoitu p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden mukaan ja tarinat etenev\u00e4t vuorotellen. Williamilla on ongelmia poikansa Edmundin kanssa, joka ei suostu opiskelemaan, vaan viett\u00e4\u00e4 aikaansa pubeissa ja joutilaisuudessa. H\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kest\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4onnistuu ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n pes\u00e4n kehittelyss\u00e4, vaan vajoaa uudelleen vuoteen pohjalle. Pes\u00e4n piirustukset onneksi pelastuvat Charlotten, yhden tytt\u00e4rist\u00e4, mukana. Georgellakin on ongelmia poikansa kanssa. Tom haluaa opiskella kirjallisuutta ja tulla toimittajaksi, vaikka is\u00e4 haluaisi h\u00e4nest\u00e4 ty\u00f6lleen jatkajan, niin kuin h\u00e4nest\u00e4kin tuli oman is\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen. Aika on kuitenkin muuttunut ja ala ei ole en\u00e4\u00e4 olenkaan niin houkutteleva kuin aikaisemmin. Tao menett\u00e4\u00e4 ainoan poikansa oudon sairauden seurauksena ja alkaa etsi\u00e4 t\u00e4t\u00e4 romahtaneessa maailmassa. Mehil\u00e4isten kadottua yhteiskunta toisensa j\u00e4lkeen raunioitui. Kiinan j\u00e4rjestelm\u00e4llinen totalitarismi pit\u00e4\u00e4 pintansa parhaiten ja niinp\u00e4 tuhannet naiset kiipeilev\u00e4t puissa p\u00f6lytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kukkia. Toivo tulevaisuudesta on kuitenkin v\u00e4hiss\u00e4.<\/p>\n

Tarinoilla on yhteinen loppu ja ne punoutuvat toisiinsa hieman ennalta-arvattavasti. Siit\u00e4 huolimatta kirjan j\u00e4nnite riitti loppuun asti. Vaikka siis tarinat ovat fiktiivisi\u00e4, niin oikeastaan vain Taon kertomus on sit\u00e4 kokonaan. Mehil\u00e4ispes\u00e4 kehiteltiin Keski-Euroopassa 1800-luvun lopulla ja siit\u00e4 tuli juuri sellainen kuin Williaminkin pes\u00e4st\u00e4 ja se on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Mehil\u00e4iskuolemat alkoivat 2000-luvulla ja varsinkin Amerikassa ne ovat olleet hyvin tuhoisia. Syyt\u00e4 kuolemille ei varmuudella tiedet\u00e4. Toiset syytt\u00e4v\u00e4t punkkia toiset hy\u00f6nteismyrkkyj\u00e4. Muitakin syit\u00e4 on esitetty, mm. ilmastonmuutosta. Tosiasia on, ett\u00e4 jos mehil\u00e4iset kuolisivat kokonaan, niin yhteiskunnat romahtaisivat. Albert Einstein<\/strong> ennusti aikoinaan, ett\u00e4 mehil\u00e4isten kuoltua ihminen s\u00e4ilyisi hengiss\u00e4 korkeintaan nelj\u00e4 vuotta. Puhutaan siis asiasta, jonka kanssa ei kannattaisi leikki\u00e4.<\/p>\n

Kirja on mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu. Turhaan se ei ollut Norjassa kirjakaupiaiden valinta vuoden parhaaksi kaunokirjalliseksi teokseksi vuonna 2015. Kirjan rakenne on mielenkiintoinen ja koukuttava. Toisaalta sit\u00e4 olisi voinut tuntuvastikin karsia. Muutamassa kohdin kirja oli pitk\u00e4stytt\u00e4v\u00e4. Toinen erikoisuus oli, ett\u00e4 kaikkien kolmen tarinan henkil\u00f6rakenne oli oudosti samanlainen:\u00a0is\u00e4, \u00e4iti ja poika. Is\u00e4 oli joko \u00f6ykk\u00e4ri tai saamaton nahjus, \u00e4iti oli toimintaa t\u00e4ynn\u00e4 ja vei asioita eteenp\u00e4in hellien poikaansa, joka taas oli joko mit\u00e4\u00e4nsanomaton tai kapinallinen. Miksi n\u00e4in on valittu? Tahtooko kirjailija kertoa t\u00e4ll\u00e4 rakenteella jotain? Itse en l\u00f6yd\u00e4 muuta syyt\u00e4, kuin naisten asema eri yhteiskunnissa. Mehil\u00e4iseth\u00e4n ovat naaraita eli tekev\u00e4t ty\u00f6n yhteiskunnassa. Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 peilataan t\u00e4h\u00e4n. Kuhnurit ovat heikkoja ja joutavat kuolemaan tehty\u00e4\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4. Kun mehil\u00e4iset kuolevat, tekev\u00e4t naiset niiden ty\u00f6n. Onko n\u00e4in?<\/p>\n

Voi meit\u00e4 miehi\u00e4, jos emme muuhun kelpaa. Tietenkin t\u00e4ytyy katsoa my\u00f6s aikakautta. Williamin aikaan naiset eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet kouluun eik\u00e4 siten vaikuttamaan. Charlotte, h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4, oli kirjan mukaan pes\u00e4n keksij\u00e4. Is\u00e4 otti kunnian, mutta tyt\u00e4r pelasti tuloksen. N\u00e4in siin\u00e4kin asia k\u00e4\u00e4ntyi naisten suuntaan. Tao taisteli kuolleen poikansa puolesta viimeiseen saakka, mutta ei voinut mit\u00e4\u00e4n luonnolle. Palasivatko mehil\u00e4iset pojan kuoleman j\u00e4lkeen, sit\u00e4 tarina ei kerro?<\/p>\n

Maja Lunde: Mehil\u00e4isten historia. Tammi, 2016, suom. Katriina Huttunen. 431 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Nuorena ajattelin, ett\u00e4 voisin alkaa harrastaa mehil\u00e4isten hoitoa. Ostin muutaman kirjankin sit\u00e4 varten, mutta sitten huomasin, ettei se k\u00e4yk\u00e4\u00e4n, kun asumme talvet ja kes\u00e4t eri\u00a0paikkakunnalla ja vaimoni on mehil\u00e4isille voimakkaasti allerginen. Niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4 harrastus j\u00e4i teorian tasolle, kirjojen lukemiseen ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,148,735],"class_list":["post-5105","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-luonnonsuojelu","tag-mehilainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5105"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5111,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5105\/revisions\/5111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5105"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}