{"id":5118,"date":"2017-02-01T10:46:41","date_gmt":"2017-02-01T08:46:41","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5118"},"modified":"2017-02-01T10:46:41","modified_gmt":"2017-02-01T08:46:41","slug":"ihmeiden-tie","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5118","title":{"rendered":"Ihmeiden tie"},"content":{"rendered":"<p><em><span style=\"color: #008000;\"><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/ihmeiden-tie.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-5119\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/ihmeiden-tie-199x300.jpg\" alt=\"\" width=\"199\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/ihmeiden-tie-199x300.jpg 199w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/ihmeiden-tie.jpg 277w\" sizes=\"auto, (max-width: 199px) 100vw, 199px\" \/><\/a>&#8217;<strong>John Irving<\/strong> on edelleen yksi t\u00e4m\u00e4n ajan tunnetuimpia ja suosituimpia amerikkalaisia kirjailijoita. H\u00e4nen tuotantoaan on k\u00e4\u00e4nnetty lukuisille kielille ja kirjat ovat saaneet miljoonia lukijoita ymp\u00e4ri maailman. 1980 ilmestyi Garpin maailma ja siit\u00e4 se voittoputki alkoi. Oma suosikkini on edelleen Yst\u00e4v\u00e4ni Owen Meany\u00a0kuten\u00a0my\u00f6s Oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sankari. Jotkin varhaisemmat ovat saattaneet j\u00e4\u00e4d\u00e4 lukematta, mutta aina uuden ilmestytty\u00e4 se hyvin pian l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tiens\u00e4 p\u00f6yd\u00e4nkulmalle odottamaan. Joskus odotus on pitk\u00e4 niin kuin nyt, sill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 oli muutamia hieman pitk\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 juttuja. Ihmeiden tie\u00a0ei ole sellainen.&#8217;<\/span><\/em><\/p>\n<p>Kirja on tiiliskivi, jonka juonta on mahdoton selvitt\u00e4\u00e4 pieneen tilaan. Se r\u00f6nsy\u00e4\u00e4, pursuaa, kiehuu ja laukeaa aina uudelleen ja uudelleen mit\u00e4 uskomattomampien r\u00f6nsyjen ja tapahtumien kautta. Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on jesuiittapapin ja naiseksi pukeutuneen miehen meksikolainen adoptiopoika Juan Diego Guerrero. Kirja on h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4kertansa. Poika on orpo, h\u00e4n asuu kaatopaikalla sisarensa Lupen kanssa, h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 on huora ja is\u00e4st\u00e4 ei ole tietoa. Siin\u00e4 on tarinan l\u00e4ht\u00f6kohta, tyypillist\u00e4 Irvingi\u00e4. Juan Diego\u00a0oppii lukemaan ja puhumaan englantia kaatopaikalta l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4\u00e4n kirjoista, mik\u00e4 on sekin ihme. H\u00e4net pelastetaan pappien orpokotiin ja sielt\u00e4 sirkukseen ja edelleen Amerikkaan Iovaan, miss\u00e4 h\u00e4n k\u00e4y koulunsa ja p\u00e4\u00e4tyy maailmankuuluksi kirjailijaksi.<\/p>\n<p>Kirja kulkee sujuvasti nykyisyydess\u00e4 ja menneisyydess\u00e4. Vanhuudessa Juan Diego matkustaa Filippiineille k\u00e4yd\u00e4kseen lapsuutensa yst\u00e4v\u00e4n is\u00e4n haudalla. Matkalla h\u00e4n tapaa kaksi outoa naista, \u00e4idin ja tytt\u00e4ren, jotka viettelev\u00e4t h\u00e4net ja luotsaavat eteenp\u00e4in mit\u00e4 ihmeellisimmille paikoille. Samalla kirjailija painii terveytens\u00e4 kanssa, beetasalpaajien ja erektiol\u00e4\u00e4kkeiden ristipaineessa. T\u00e4m\u00e4 kaikki luo h\u00e4nelle unenomaisen fantasian, matkan l\u00e4pi lapsuuden aina nykyisyyteen saakka. Lapsuudesta nousevat esiin niin seksuaaliset poikkeavuudet kuin selv\u00e4n\u00e4kij\u00e4 sisar Lupe, jonka puhetta vain h\u00e4n pystyy tulkitsemaan. Siel\u00e4 nousee esiin katolinen usko Neitsyt Mariaan ja riita t\u00e4m\u00e4n meksikolaisen sisarneitsyen tumman Guodalupen kanssa. Poikkeamia ovat my\u00f6s taivask\u00e4vely sirkuksessa, Lupen kuolema ja neitsyen ihmekyynelet. Nykyaika j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4n mysteerien ja ihmeitten maailmaan, jossa seksuaaliset fantasiat ja el\u00e4m\u00e4n valinnat sekoittavat kirjailijan p\u00e4\u00e4n ja syd\u00e4men lopullisesti.<\/p>\n<p>Irvingin kirjoissa on monia tunnusmerkkej\u00e4, joita aina etsii niit\u00e4 lukiessaan. Nytkin l\u00f6ytyy ainakin seksuaalisuus, yliopistomaailma, sirkus, paini, vain karhua j\u00e4in kaipaamaan. Niinp\u00e4 voisi sanoakin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kirjassa kirjailija kokoaa yhteen koko t\u00e4h\u00e4nastisen tuotantonsa. Suomennettuna se alkoi <em>Garpin maailmasta<\/em>, jossa transversiitit esiintyv\u00e4t ensi kerran, <em>Yst\u00e4v\u00e4ni Owen Meany<\/em> jatkaa samaa linjaa. My\u00f6s viimeisimmist\u00e4 kirja\u00a0<em>Min\u00e4 olen monta<\/em> tutkii samaa teemaa. Sirkusmaailma taas esiintyy jo <em>Vapauttakaa karhut<\/em>, <em>Kaikki is\u00e4ni hotellit<\/em> ja <em>Sirkuksen poika<\/em> kirjoissa. Orpoutta l\u00f6ytyy monestakin romaanista, kuten <em>Oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sanakari<\/em> ja <em>Kunnes l\u00f6yd\u00e4n sinut<\/em>. T\u00e4m\u00e4 on kuin yhteenveto kirjailijan tuotannosta. Toivottavasti ei kuitenkaan testamentti.<\/p>\n<p>Jos kirjailijalla onkin tavaramerkkej\u00e4, joita ripoitella aina uudelleen kirjojensa riveille, on h\u00e4nell\u00e4 uuttakin annettavaa. T\u00e4m\u00e4 kirja kulkee niin joustavasti menneess\u00e4 ja tulevassa, ett\u00e4 rajaa on joskus vaikea hahmottaa. Taitolaji t\u00e4m\u00e4kin. Lukiessa ei voi kuin ihmetell\u00e4, miten taitavasti ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti h\u00e4n vie tarinaa eteenp\u00e4in pit\u00e4en sen kuitenkin koko ajan koossa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 kirja on my\u00f6s ehk\u00e4 uskonnollisin h\u00e4nen teoksistaan. Katolinen kirkko on koko ajan keski\u00f6ss\u00e4, niin lapsuudessa kuin vanhuudessakin. Lupe palvoo Guadalupea, jonka mukaan h\u00e4n on nimens\u00e4kin saanut ja h\u00e4nen h\u00e4rskit puheensa ja ennustuksensa saattaisivat \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 moraalisesti, mutta kun ne tulevat niin luontevasti, ettei lukija edes h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4, pelastaa se paljon ja lukijaa alkaa hymyilytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kun kuolema on esill\u00e4 l\u00e4hes joka sivulla, tulee siit\u00e4 todellinen osa el\u00e4m\u00e4\u00e4 eik\u00e4 se h\u00e4tk\u00e4yt\u00e4, kun se lopulta kerrotaan yksityiskohtaisesti. Lupen kuolema tulee esiin sivulauseessa kirjan alkulehdill\u00e4, mutta lopullinen tarina vasta kirjan lopussa. Siihen on saanut varautua ja sen ottaa\u00a0 silloin luonnollisena, vaikka se on kaikkea muuta kuin luonnollinen, Irvingin tyyliin. Loppuel\u00e4m\u00e4n seksuaaliset fantasiat ehk\u00e4 kuviteltujen naisten kanssa meniv\u00e4t kyll\u00e4 ohi ja ylikin, mutta suotakoon se h\u00e4nelle. Kuusisataa sivua voisi puuduttaa lopullisesti, mutta t\u00e4m\u00e4 ei sit\u00e4 tee. Kirja saattaa olla Irvingin parhaita.<\/p>\n<p><em>John Irving: Ihmeiden tie (Avenue of Mysteries). Tammi, 2016, suom. Kristiina Rikman. 600 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;John Irving on edelleen yksi t\u00e4m\u00e4n ajan tunnetuimpia ja suosituimpia amerikkalaisia kirjailijoita. H\u00e4nen tuotantoaan on k\u00e4\u00e4nnetty lukuisille kielille ja kirjat ovat saaneet miljoonia lukijoita ymp\u00e4ri maailman. 1980 ilmestyi Garpin maailma ja siit\u00e4 se voittoputki alkoi. Oma suosikkini on edelleen Yst\u00e4v\u00e4ni &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5118\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":1,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[736,91,737,491],"class_list":["post-5118","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-irving","tag-keltainen-kirjasto","tag-maaginen-realismi","tag-tammi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5118","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5118"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5118\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5121,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5118\/revisions\/5121"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}