{"id":5198,"date":"2017-05-31T10:44:00","date_gmt":"2017-05-31T08:44:00","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5198"},"modified":"2017-05-31T10:44:00","modified_gmt":"2017-05-31T08:44:00","slug":"kaviosammal","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5198","title":{"rendered":"Kaviosammal"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/kaviosammal.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-large wp-image-5199\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/kaviosammal-1024x576.jpg\" alt=\"\" width=\"584\" height=\"329\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/kaviosammal.jpg 1024w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/kaviosammal-300x169.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/kaviosammal-768x432.jpg 768w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/kaviosammal-500x281.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 584px) 100vw, 584px\" \/><\/a><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Kuvassa on <a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/sammalet\/kalliokaviosammal.html\">kalliokaviosammal<\/a> (Buxbaumia aphylla). Sen levinneisyytt\u00e4<\/em><\/span><span style=\"color: #008000;\"><em>\u00a0Suomessa on kuvattu sanalla paikoittainen ja kasvupaikkoina mainitaan kalliot, tienreunat ja m\u00e4ntykankaat, yleens\u00e4 ohuthiekkaiset alueet. Sammal on siis tyypillinen pioneerilaji, koska juuri tuollaiset tienreunat ovat suurimmassa vaarassa tulla tuhotuiksi liikenteen ja teiden kunnostuksen yhteydess\u00e4 ja silloin sammalen on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uusi kasvupaikka.<\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>Luopioisista olen sammalen tavannut varmuudella ennen t\u00e4t\u00e4 vuotta vain kerran, juuri mets\u00e4autotien hiekkaiselta pientareelta m\u00e4ntymets\u00e4st\u00e4. T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 olen katsellut muitakin samanlaisia paikkoja ja l\u00f6yt\u00e4nyt kolme uutta esiintym\u00e4\u00e4 hyvin pienell\u00e4 vaivalla ja juuri samanlaisilta paikoilta. <\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>Sammal on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikea huomata, koska siit\u00e4 n\u00e4kee vain pes\u00e4kkeen. Itse sammal on olemattoman pieni. Eih\u00e4n tuo pes\u00e4kek\u00e4\u00e4n suuren suuri ole, nousee ehk\u00e4 sentin puolitoista maanpinnan yl\u00e4puolelle. Onneksi se on sen verran erikoisen n\u00e4k\u00f6inen, ett\u00e4 siihen kontatessaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Pes\u00e4ke kuivuu nopeasti ja sen j\u00e4lkeen yleens\u00e4 tallautuu ja h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sammalen etsint\u00e4aika on juuri nyt, kun pes\u00e4kkeet ovat hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa. <\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>Sitten tuohon nimeen. Miksi se on kalliokaviosammal? Ainakaan min\u00e4 en ole sit\u00e4 kalliolta l\u00f6yt\u00e4nyt kuin muutaman kerran. Silloinkin esiintym\u00e4 on ollut hyvin pieni ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen. T\u00e4llaisilla hiekkaisilla mets\u00e4teill\u00e4, muulta kasvillisuudelta paljaaksi j\u00e4\u00e4neilt\u00e4 paikoilta, sen sijaan sammalen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 melko helposti ja sit\u00e4 voi olla enemm\u00e4nkin. Parempi \u00a0nimi olisi vaikka t\u00f6rm\u00e4kaviosammal. Mik\u00e4h\u00e4n tilanne on valtakunnallisesti? Ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sammal ei olekaan niin kovin harvinainen, kun vain etsit\u00e4\u00e4n oikeilta paikoilta.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Kuvassa on kalliokaviosammal (Buxbaumia aphylla). Sen levinneisyytt\u00e4\u00a0Suomessa on kuvattu sanalla paikoittainen ja kasvupaikkoina mainitaan kalliot, tienreunat ja m\u00e4ntykankaat, yleens\u00e4 ohuthiekkaiset alueet. Sammal on siis tyypillinen pioneerilaji, koska juuri tuollaiset tienreunat ovat suurimmassa vaarassa tulla tuhotuiksi liikenteen ja teiden kunnostuksen yhteydess\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5198\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[749,203,748],"class_list":["post-5198","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-paikallinen","tag-pioneerilaji","tag-tienpenger"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5198","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5198"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5201,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5198\/revisions\/5201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5198"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5198"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}