{"id":5217,"date":"2017-07-02T18:21:57","date_gmt":"2017-07-02T16:21:57","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5217"},"modified":"2017-07-03T19:17:05","modified_gmt":"2017-07-03T17:17:05","slug":"amuletti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5217","title":{"rendered":"Amuletti"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’Alkukes\u00e4n mittaan on tullut luettua useita kirjoja, joista en ole kirjannut blogiin mit\u00e4\u00e4n. Enp\u00e4 tied\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n niin kovin kummoinen t\u00e4nne p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen, mutta ehk\u00e4 siin\u00e4 on mielenkiintoa jollekin historian yst\u00e4v\u00e4lle. Olen lukenut Matthew Shardlaken tutkimuksia<\/a> nyt kolmen kirjan verran ja verrannut niit\u00e4 nykydekkareihin ja tyk\u00e4stynyt oikeastaan n\u00e4ihin sen vuoksi, etten pid\u00e4 nykydekkareista ja niiden raakuudesta. Eiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ole puhtoisia, vaan juonittelua, murhia ja sotaa t\u00e4ynn\u00e4, mutta se on erilaista. Kannattaa kokeilla. T\u00e4ss\u00e4 muutama kommentti kirjasta.’<\/em><\/span><\/p>\n

Sarjan viides osa vie taas kerran mukaan 1500-luvun puoliv\u00e4lin juonitteluihin Tudorien Englantiin. Henrik VIII el\u00e4\u00e4 viimeisi\u00e4 aikojaan ja sotii verisesti edelleen Ranskaa vastaan. H\u00e4nen kuudes vaimonsa Katariina Parr yritt\u00e4\u00e4 olla viisas, jotta saisi pit\u00e4\u00e4 henkens\u00e4 eik\u00e4 kokea edellisten vaimojen kohtaloa. Matthew Shardlake saa tutkittavakseen kunigattaren pyynn\u00f6st\u00e4 holhottiasian etel\u00e4isess\u00e4 Englannissa alueella, johon ranskalaiset suunnittelevat hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Niinp\u00e4 kirjassa edet\u00e4\u00e4n paitsi oikeusneuvoksen tutkimusten niin my\u00f6s sodan l\u00e4hestymisen tunnelmissa. Jotta juoni ei olisi liian yksitoikkoinen yli 700-sivuiseen kirjaan, jotuu Shardlake samalla tutkimaan my\u00f6s toista tapausta kahdenkymmenen vuoden takaa.<\/p>\n

Lopulta, kuten odottaa saattaa, n\u00e4m\u00e4 tutkimukset liittyv\u00e4t toisiinsa ja kyttyr\u00e4selk\u00e4inen sankari saa ne ratkaistua. Samalla h\u00e4n saa hankittua itselleen my\u00f6s joukon uusia vihamiehi\u00e4. El\u00e4m\u00e4 ei ollut helppoa muinaisessa Englannissa, jossa v\u00e4limatkat kuljettiin ratsain ja joka puskassa saattoi piill\u00e4 vihollinen jousen kanssa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nuolen tarkasti oikeaan kohteeseen. Kun tutkinta on jo loppusuoralla ja syylliset nimetty, on Shardlake menett\u00e4\u00e4 viel\u00e4 henkens\u00e4 kuninkaan ylpeyden purjelaiva Mary Rosen kaatuessa kiivaassa taistelussa ransakalaisia vastaan. T\u00e4ss\u00e4 onkin kirjan ep\u00e4uskottavimmat kohdat, mutta ne annettakoon anteeksi muuten vet\u00e4v\u00e4n kirjan kohdalla.<\/p>\n

Totuuden nimiss\u00e4 on sanottava, ett\u00e4 kirjasta olisi voinut pyyhki\u00e4 pois parisataa sivua juonen yht\u00e4\u00e4n k\u00e4rsim\u00e4tt\u00e4. Toisaalta ne sivut olisivat varmaankin olleet sen ajan aikalaisten kuvaamista, matkojen pieni\u00e4 tapahtumia ja sodan rekvisiitan esittely\u00e4. Loppujen lopuksi aika v\u00e4h\u00e4n tied\u00e4mme tuosta ajasta, jos emme muista historiantunnilla kerrottua. Henrik on tuttu, mutta ei sodat Ranskaa vastaan, kuudesta vaimosta puhumattakaan.<\/p>\n

Ehk\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4vint\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 kirjoissa on p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyys ja per\u00e4ti erilainen el\u00e4m\u00e4nasenne kuin muilla henkil\u00f6ill\u00e4. H\u00e4n on kuin pelastava enkeli valkoisessa kaavussa liehuessaan kuoleman kentill\u00e4. Nykydekkareihin verrattuna ero on selv\u00e4 ja positiiviseen suuntaan. Toinen asia on sitten, kuinka uskottavaa t\u00e4m\u00e4 kaikki on. Oikeusneuvoksella pit\u00e4\u00e4 olla satumainen onni ja suojelus matkoillaan, ett\u00e4 h\u00e4n selvi\u00e4\u00e4 kaikista juonista ja v\u00e4ijytyksist\u00e4. Onneksi h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s apulaisia niin kirjurina kuin sotav\u00e4enkin joukossa, kuningataresta puhumattakaan.<\/p>\n

Kirja saa onnellisen lopun p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden osalta, mutta tietenkin surettaa ne kertomuksessa tutuiksi tulleet sotilaat, jotka kuolivat laivan kaatuessa. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on historiallinen tosiasia niin kuin monet muutkin kirjan tapahtumat ja henkil\u00f6t. Kirjailija selvitt\u00e4\u00e4 lopussa totuuden ja keksityn rajaa. Hyvin h\u00e4n on osannut nivoa n\u00e4m\u00e4 yhteen ja luoda milenkiintoisen tarinan, joskin aivan liian pitk\u00e4n.<\/p>\n

C.J. Sansom: Amuletti (Heartstone). Otava 2017 (2010), suom. Ilkka Rekiaro. 752 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Alkukes\u00e4n mittaan on tullut luettua useita kirjoja, joista en ole kirjannut blogiin mit\u00e4\u00e4n. Enp\u00e4 tied\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n niin kovin kummoinen t\u00e4nne p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen, mutta ehk\u00e4 siin\u00e4 on mielenkiintoa jollekin historian yst\u00e4v\u00e4lle. Olen lukenut Matthew Shardlaken tutkimuksia nyt kolmen kirjan verran ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":1,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[23,53,374],"class_list":["post-5217","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-dekkari","tag-historia","tag-sota"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5217","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5217"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5217\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5223,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5217\/revisions\/5223"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5217"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5217"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}