{"id":5224,"date":"2017-07-04T06:45:54","date_gmt":"2017-07-04T04:45:54","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5224"},"modified":"2017-07-04T06:50:38","modified_gmt":"2017-07-04T04:50:38","slug":"uusi-hiirensammal","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5224","title":{"rendered":"Uusi hiirensammal"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’Hiirensammalet (<\/em>Bryum)\u00a0on yksi vaikeimpia lehtisammalsukuja. Sukuun kuuluu Pohjoismaissa 49 lajia, joista 34 on tavattu Suomesta. Valinnanvaraa siis on. Luopioisista olen t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt kymmenen suvun lajia. Monet muut ovat hyvin harvinaisia ja tavataan vain tietyll\u00e4 alueella esim. rannikolla tai Lapin tuntureilla. <\/em><\/span><\/p>\n

Kun aloin systemaattisesti merkit\u00e4 muistiin Luopioisten sammalia levinneisyyskarttoja varten, osasin odottaa, ett\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n sukuun ja sen lajien tunnistamisen vaikeuteen. Kun sitten olin ker\u00e4nnyt joukon sopivia lajeja, niin vaikeudet alkoivat. Ensinn\u00e4kin sammal tuli osoittaa varmuudella kuuluvan juuri t\u00e4h\u00e4n sukuun eik\u00e4 esim.\u00a0<\/em>Pohlia-sukuun, jonka versot ja pes\u00e4kkeet kovin muistuttavat hiirensammalia. Eroavaisuus l\u00f6ytyy lehdist\u00e4, varstasammalilla ei ole lehdiss\u00e4 reunusta eli kapeiden solujen muodostamaa nauhaa aivan lehden reunassa niin kuin hiirensammalialla on. Tarvitaan siis mikroskooppista m\u00e4\u00e4rityst\u00e4. Skooppiin t\u00e4hyst\u00e4ess\u00e4\u00e4n voi sitten samalla katsoa my\u00f6s lehden keskisuonen pituuden, solujen muodon ja lehden muodon ja v\u00e4rin. N\u00e4ill\u00e4 konsteilla p\u00e4\u00e4see jo huomattavasti pidemm\u00e4ll\u00e4, mutta ei aivan loppuun saakka. Joskus pit\u00e4\u00e4 mitata solujen leveyksi\u00e4 ja silloin liikutaan mikrometrin tarkkuudessa. Tarvitaan mikrometriasteikolla varustettu okulaari.\"\"<\/a> <\/em><\/span><\/p>\n

Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n helppo m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 oli luhtahiirensammal<\/a>\u00a0<\/em>(Bryum cyclophyllum), jonka l\u00f6ysin yll\u00e4tt\u00e4en Kortteenpohjalta rantapenkasta kaiken muun sammalmassan keskelt\u00e4. Sen lehdet poikkeavat selv\u00e4sti monen yleisen hiirensammalen lehdist\u00e4, sill\u00e4 ne ovat tylpp\u00e4k\u00e4rkiset eik\u00e4 keskisuonikaan ylety aivan lehden k\u00e4rkeen. Pes\u00e4kkeet t\u00e4ll\u00e4 sammalella ovat hyvin harvinaisia, joten se on m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4 lehdist\u00e4, jos niit\u00e4 vain l\u00f6yt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sammal j\u00e4\u00e4 usein vain sentin korkuiseksi. Lehtien pituus ei sek\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4 huimaa, yleens\u00e4 alle puoli sentti\u00e4. Niinp\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 esiintyv\u00e4t kuvatkin oli otettava mikroskoopin l\u00e4pi. Sammal on kuitenkin oma hieno lajinsa ja uusin lis\u00e4 Luopioisten sammalkasvistoon. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lajeja on kasassa 377 kpl.’<\/i><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Hiirensammalet (Bryum)\u00a0on yksi vaikeimpia lehtisammalsukuja. Sukuun kuuluu Pohjoismaissa 49 lajia, joista 34 on tavattu Suomesta. Valinnanvaraa siis on. Luopioisista olen t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt kymmenen suvun lajia. Monet muut ovat hyvin harvinaisia ja tavataan vain tietyll\u00e4 alueella esim. rannikolla tai Lapin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":21,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[82,725,750],"class_list":["post-5224","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-kartoitus","tag-luopioinen","tag-mikroskooppikuva"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5224","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5224"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5224\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5233,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5224\/revisions\/5233"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5224"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5224"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5224"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}