{"id":530,"date":"2013-01-24T10:24:52","date_gmt":"2013-01-24T08:24:52","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=530"},"modified":"2013-04-20T10:41:25","modified_gmt":"2013-04-20T08:41:25","slug":"veren-aariin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=530","title":{"rendered":"Veren \u00e4\u00e4riin"},"content":{"rendered":"


\n\"resize<\/a>’Olen viime aikoina pohtinut sit\u00e4, miten valitsemme lukemamme kirjat, millaisia kirjoja luemme. Pid\u00e4n itse\u00e4ni monipuolisena lukijana (toiset voivat rauhassa olla eri mielt\u00e4). Joku on sanonut, ettei ihmisell\u00e4 ole aikaa lukea hyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta, ainoastaan parasta. Mutta miten se tulee valita? Viime viikkoina olen lukenut Sofi Oksasta, J.R.R. Tolkienia, Saramagoa, Kalevalaa, Dantea, Shakespearen<\/strong> n\u00e4ytelmi\u00e4, lasten- ja nuortenkirjoja, en tasapuolisesti, mutta yksitt\u00e4isin\u00e4 ja paloina. Joistain olen kirjoittanut t\u00e4nne blogiinkin. Vuosittain luettuja kirjoja tulee 60-70 kpl. Silti ne ovat sattumanvaraisesti valittuja, toisten suosittelemia tai vain antikvariaatista k\u00e4teen tarttuneita. Ovatko ne sit\u00e4 parasta kirjallisuutta? Nyt esitelt\u00e4v\u00e4 McGarthy<\/strong>n teos on amerikkalaisen kirjallisuuden klasikko, jota on verrattu niin Shakespeareen<\/strong> kuin Dostojevskiinkin<\/strong>. Itse olin heitt\u00e4\u00e4 sen nurkkaan ensimm\u00e4isten sivujen j\u00e4lkeen enk\u00e4 lopussakaan ollut viel\u00e4 kovin ihastunut. Nyt lukemisesta on kulunut muutama p\u00e4iv\u00e4 ja se alkaa nousta pala palalta mieleen, ja positiivisena. Lukeaa ja miettik\u00e4\u00e4!’<\/em><\/span><\/p>\n

Elet\u00e4\u00e4n 1800-luvun puoliv\u00e4li\u00e4 ja maailma muuttuu sattumanvaraisesti jatkuvana prosessina. Kirjan kesksuhenkil\u00f6t ovat koko ajan liikkeess\u00e4, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kohti ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Poika syntyy Tennessess\u00e4 ja karkaa l\u00e4nteen 14-vuotiaana. Kirja seuraa h\u00e4nen vaellustaan traagiseen loppuun saakka. Kirjassa pojalla (kid) ei ole nime\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nen ulkomuotoaan, ajatuksiaan, luonnettaan, sukulaisiaan kuvata mill\u00e4\u00e4n lailla. H\u00e4n on pitki\u00e4 jaksoja sivussa kerronnasta, mutta kulkee kuitenkin tarinassa taustalla mukana. H\u00e4n l\u00e4htee mukaan historiasta tunnetun Glantonin jengiin, joka muodostuu lainsuojattomista, karanneista sotilaista ja seikkailijoista ja jonka vaellus perustuu p\u00e4\u00e4nahanmets\u00e4stykseen. Toimeksiantonsa porukka saa meksikolaisilta ja palkkansa intiaanien p\u00e4\u00e4nahkojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan. Vainottuna ovat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 apassit, mutta osansa saavat muutkin heimot. Intiaanit iskev\u00e4t tietenkin takaisin ja koska lakia ja j\u00e4rjestyst\u00e4 rajaseudulle ei ole, on v\u00e4kivaltakin rajatonta. Juuri p\u00e4\u00e4ttynyt Mexikon ja Amerikan sota, Texasin liittyminen Amerikkaan ja Kalifornian uudisasuttaminen luovat puitteet kaottiselle tarinalle.<\/p>\n

Toinen ja poikaa n\u00e4kyv\u00e4mpi hahmo kirjassa on tuomari Holden, yli kaksimetrinen karvaton i\u00e4t\u00f6n mystisen demonien hahmo. H\u00e4n edustaa sivistynytt\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4, tutkii kasveja, fossileja, intiaanien kulttuuria, t\u00e4htitaivasta ja luennoi niist\u00e4 leirinuotion \u00e4\u00e4ress\u00e4 kuulijoilleen. Toisaalta h\u00e4n on pirullisuuden ruummiillistuma, joka esitt\u00e4\u00e4 viattomuutta ja sivistyst\u00e4, mutta on t\u00e4ysin arvaamaton v\u00e4kivallassaan ja sadismissaan. H\u00e4nt\u00e4 on sanottu amerikkalaisen kirjallisuuden vastenmielisimm\u00e4ksi henkil\u00f6ksi.<\/p>\n

Tuomarin ja pojan polut kohtaavat paitsi Glantonin jengiss\u00e4, my\u00f6s sen tuhoutumisen j\u00e4lkeen. Tuomaria ihaillaan yleisesti lainsuojattomien keskuudessa, mutta poika alkaa ajatella t\u00e4st\u00e4 toisin ja se johtaa lopulta v\u00e4lien selvittelyyn kirjan lopussa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirja viimeist\u00e4\u00e4n romuttaa kaikki romantisoidut kuvaukset Villist\u00e4 L\u00e4nnest\u00e4, intiaaneista, meksikolaisista ja sankaruudesta. Realistinen kuvaus verest\u00e4, v\u00e4kivallasta, silpomisesta ja kostosta on karua, toteavaa, turruttavaa. Kirjailija ei kuvaa tunteita, ei henkil\u00f6iden ajatuksia eik\u00e4 uhrien k\u00e4rsimyksi\u00e4. H\u00e4n kertoo tapahtumat, lukija saa ajatella lopun, jos uskaltaa. Toisaalta kirjailija kuvaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 hyvinkin tarkasti, pienin yksityiskohdin ja jopa runollisesti. Vastakohtaisuus on ilmeinen. Yhdeksi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ksi kirjassa nouseekin autiomaa. Sen karuutta kuvataan monessa kohdin ja sen voisi ainakin ajatella kohtelevan oikeudenmukaisesti kulkijoitaan, niin palkkionmets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 kuin intiaaneja ja meksikolaisiakin. Autiomaa tuhoaa sen, mik\u00e4 muilta j\u00e4\u00e4 tuhoamatta.<\/p>\n

Kirjan nimen loppuosa on symbolinen L\u00e4nnen punainen ilta. Tapahtuma-aika on kuin jonkin ajanjakson loppuminen: sekasorto vallitsee ja kaikki on luvallista, valtiot muotoutuvat uudelleen, ihmiset vaeltavat. On uuden aamun odotuksen aika, aika josta perinteiset l\u00e4nnentarinat sitten kertovat. Kirja luo kuvan ihmisest\u00e4 petona toista ihmist\u00e4 kohtaan. Se havainnollistaa sen, kuinka ihminen menee massan mukana ajattelematta, toimii omiakin periaatteitaan vastaan, kun muutkin toimivat ja vaatii pojan kaltaisen l\u00e4hes lapsen ennen kuin totuus paljastuu. T\u00e4ss\u00e4 kuvauksessa kirjailija on onnistunut hyvin. Jossain vaiheessa ajattelon tekstin olevan parodiaa ja ivaa sen ajan oloista, mutta p\u00e4\u00e4asiassa kirjailija vain kuvaa ja tulkinta j\u00e4\u00e4 lukijalle. Sille ei voi mit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kuvaus oli toisinaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vastenmielist\u00e4.<\/p>\n

Kirjaa on sanottu aikamme klassikoksi ja sen suomentamista kulttuuriteoksi. Suomennos on taitavasti tehty ja siit\u00e4 kunnia Kaijamari Sivillille<\/strong>. Kirja tulee j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin omaan mieleeni pitk\u00e4ksi aikaa vaikuttavana teoksena, toivottavasti ei painajaisena.<\/p>\n

Cormac McGarthy: Veren \u00e4\u00e4riin eli L\u00e4nnen punainen ilta. Suom. Kaijamari Sivill. WSOY 2012 (1985), 408 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen viime aikoina pohtinut sit\u00e4, miten valitsemme lukemamme kirjat, millaisia kirjoja luemme. Pid\u00e4n itse\u00e4ni monipuolisena lukijana (toiset voivat rauhassa olla eri mielt\u00e4). Joku on sanonut, ettei ihmisell\u00e4 ole aikaa lukea hyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta, ainoastaan parasta. Mutta miten se tulee valita? Viime … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,208],"class_list":["post-530","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-proosa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/530","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=530"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1155,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions\/1155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=530"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=530"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}