{"id":5358,"date":"2018-01-17T14:58:46","date_gmt":"2018-01-17T12:58:46","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5358"},"modified":"2018-01-17T14:58:46","modified_gmt":"2018-01-17T12:58:46","slug":"marjalintuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5358","title":{"rendered":"Marjalintuja"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

taviokuurna<\/p><\/div>\n

’Vaikka viime kes\u00e4 meid\u00e4n ihmisten kannalta ei ollutkaan paras mahdollinen, niin joidenkin kannalta se oli. Syksyll\u00e4 itse noukin enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4n puolukkaa ja noukkimatta vanhaan tuttuun paikkaan j\u00e4i viel\u00e4 runsaasti. Pihlajat notkuivat punastuvia marjarypp\u00e4it\u00e4, aronia-aidat kiilsiv\u00e4t mustista marjoista. Linnuille se oli ruokaa. <\/em><\/span><\/p>\n

Nyt talvella n\u00e4emme syksyn runsauden loppun\u00e4yt\u00f6ksen, marjalinnut tyhjent\u00e4v\u00e4t marja kerrallaan puita ja pensaita. Ilmaston muuttumisen seurauksena monet linnut, varsinkin rastaat, j\u00e4\u00e4v\u00e4t viivyttelem\u00e4\u00e4n ja harkitsevat muuttoa vasta, kun ruoka alkaa loppua. Lis\u00e4ksi tulevat ns. kiertolinnut, jotka paikkalintujen tapaa saattavat viipy\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 talven, mutta kiertelev\u00e4t ravinnon per\u00e4ss\u00e4 pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n tai id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

taviokuurna<\/p><\/div>\n


\nT\u00e4n\u00e4 talvena on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Keski-Suomessa n\u00e4hty taas pitk\u00e4n ajan j\u00e4lkeen peippolintuihin kuuluvaa it\u00e4ist\u00e4 taviokuurnaa. Lintu muistuttaa ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n k\u00e4pylintuja, joihin se aikaisemmin kuuluikin, mutta sen nokka ei ole ristiss\u00e4, kuten k\u00e4pyj\u00e4 auki murtavilla k\u00e4pylinnuilla. Linnun vanhoissa nimiss\u00e4 esiintyy edelleen sana k\u00e4pylintu, mutta my\u00f6s marjojen sy\u00f6miseen viittaavia nimimuotoja. Poimin Kaisa H\u00e4kkisen<\/strong> kirjasta <\/em>Linnun nimi mm. seuraavia kansanomaisia nimi\u00e4: pihlajalintu, nakkilintu, k\u00e4pylintu, natvaakko, tuomiherra, isompi tuuherra, kuusikas, lehv\u00e4lintu. Nyt n\u00e4it\u00e4 kuurnia hyv\u00e4ll\u00e4 tuurilla voi n\u00e4hd\u00e4 viimeisi\u00e4 pihlajanmarjoja napsimassa, mm. Laajavuorentien varressa Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

r\u00e4k\u00e4ttirastas<\/p><\/div>\n

Muutamat rastaat ovat my\u00f6s liikkeell\u00e4 marjojen per\u00e4ss\u00e4. Mustarastas on jo monena vuonna j\u00e4\u00e4nyt talvehtimaan talojen ruokintojen varaan. Se ei ole kovin ahne marjoille. Sen sijaan r\u00e4k\u00e4ttirastas viihtyy marjapuissa ja saattaa selvit\u00e4 pakkastalvestakin kev\u00e4\u00e4seen niiden varassa. Siit\u00e4 on tullut viime vuosina uusi talvilintu keskist\u00e4 Suomea my\u00f6ten. Jos marjat loppuvat kesken, se on meid\u00e4n avun varassa, sill\u00e4 jyvi\u00e4 ja matoja ei lumen keskelt\u00e4 ole helppo kaivaa. Silloin se saattaa tulla lintulaudoille sy\u00f6m\u00e4\u00e4n mustarastaan tapaan, mutta mieluummin se verottaa kes\u00e4ll\u00e4 marjapensaita ja talvella pihlajia. Muitakin rastaita on talvella tavattu, mutta pakkasten tultua ne kyll\u00e4 kiiruhtavat nopeasti etel\u00e4mm\u00e4ksi. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

tilhi<\/p><\/div>\n

Vanhastaan tuttu marjalintu on tilhi. Se liikkuu marjojen per\u00e4ss\u00e4 suurina parvina ja silloin iloinen sirin\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilman. T\u00e4n\u00e4kin talvena olen tavannut useita muutaman kymmenen linnun parvia pyr\u00e4htelem\u00e4ss\u00e4 tien reunan pihlajissa ja l\u00e4hikoivuissa. T\u00e4m\u00e4 pohjolan papukaija riippuu oksalla milloin p\u00e4\u00e4 alasp\u00e4in, milloin kurkottaa jalat harallaan marjaa naapurioksalta. Linnut viihtyv\u00e4t my\u00f6s muiden marjansy\u00f6jien parissa ja muodostavat sekaparvia. Jos tilhi\u00e4 on runsaasti, niin ne viihtyv\u00e4t vain toistensa seurassa ja tuntuu kuin ne ruokaillessaan juttelisivat toisilleen. Ruokatapoja ne eiv\u00e4t ole oppineet, vaan p\u00f6yt\u00e4 on niiden j\u00e4lkeen kovin sottaisessa kunnossa. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

punatulkku<\/p><\/div>\n

Kun marjalinnuista puhutaan, ei pid\u00e4 unohtaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kotoista punatulkkua. Tilhi pesii Lapissa ja kiertelee sielt\u00e4 etel\u00e4\u00e4n, punatulkku pesii kuusimetsiss\u00e4 ja siirtyy talvella sielt\u00e4 pihapiiriin. Se on siis n\u00e4ist\u00e4 linnuista selvimmin paikkalintu. Sama tulkkupari saattaa viett\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 samalla paikalla siirtyen vain mets\u00e4n ja pihan v\u00e4li\u00e4. Punatulkut ovat siemensy\u00f6ji\u00e4 ja marjojen loputtua siirtyv\u00e4t sy\u00f6m\u00e4\u00e4n puiden siemeni\u00e4 ja lintulautojen herkkuja. Huonoina marjavuosina tulkut joutuvat tyytym\u00e4\u00e4n meid\u00e4n ihmisten tarjoamaan sapuskaan. Monesti kuulee haukuttavan punatulkkuja juopoiksi tai k\u00e4nnisiksi, koska ne sy\u00f6v\u00e4t my\u00f6s k\u00e4yneit\u00e4 marjoja. Lintu ei kuitenkaan tule humalaan, sill\u00e4 sill\u00e4 on sen verran erilainen ruoansulatusmekanismi kuin meill\u00e4 ihmisill\u00e4. Siksip\u00e4 linnuille ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa tarjota lintulaudoilla suolaista eik\u00e4 homehtunutta ruokaa. My\u00f6s salmonella on lintujen paha vihollinen, eli lauta on pidett\u00e4v\u00e4 siistin\u00e4. <\/em><\/span><\/p>\n

Muitakin lintuja saattaa l\u00f6yty\u00e4 marjapuista, mutta t\u00e4ss\u00e4 nyt olivat ne tavallisimmat.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Vaikka viime kes\u00e4 meid\u00e4n ihmisten kannalta ei ollutkaan paras mahdollinen, niin joidenkin kannalta se oli. Syksyll\u00e4 itse noukin enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4n puolukkaa ja noukkimatta vanhaan tuttuun paikkaan j\u00e4i viel\u00e4 runsaasti. Pihlajat notkuivat punastuvia marjarypp\u00e4it\u00e4, aronia-aidat kiilsiv\u00e4t mustista marjoista. Linnuille se oli ruokaa. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":102,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[159,470,770],"class_list":["post-5358","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-linnut","tag-marjat","tag-talvehtiminen","tag-talviruokinta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5358","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5358"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5358\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5366,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5358\/revisions\/5366"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5358"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5358"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5358"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}