{"id":5446,"date":"2018-02-11T12:09:33","date_gmt":"2018-02-11T10:09:33","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5446"},"modified":"2018-02-12T08:55:47","modified_gmt":"2018-02-12T06:55:47","slug":"savannikasvillisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5446","title":{"rendered":"Savannikasvillisuus"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

savannityypit sekaisin<\/p><\/div>\n

’Etel\u00e4-Afrikka on tunnetusti hyvin erikoinen maa kasvistollisesti. Ensinn\u00e4kin sen etel\u00e4osat kuuluvat samantyyppiseen kasvillisuusvy\u00f6hykkeeseen kuin V\u00e4limeren alueen kasvillisuus on. Lis\u00e4ksi siell\u00e4 on niin savannia, aroa, autiomaata kuin sademets\u00e4\u00e4kin. Alueella on useita vain t\u00e4lle alueelle sopeutuneita ja kehittyneit\u00e4 lajeja jopa kasviheimoja. Heid\u00e4n kansalliskukkansa on kuningasprotea, jota n\u00e4kyy julkisissa kuvissa ja jopa kukkakauppojen hyllyill\u00e4. Toista sataa protea-lajia muodostaa oman heimonsa ja 90% niist\u00e4 kasvaa Etel\u00e4-Afrikassa. Muitakin vastaavia ryhmi\u00e4 l\u00f6ytyy. Matkan aikana savannilla n\u00e4kyi vain paria lajia: P. caffra ja P. roupelliae. Kaikille kasveille ei ole luotu suomalaisia nimi\u00e4 kuten on lintujen kohdalla, niinp\u00e4 koko ryhm\u00e4\u00e4 meill\u00e4kin kutsutaan tieteellisen nimen mukaan proteoiksi.<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

protera-laji \u2013 ei kuitenkaan kansalliskukka<\/p><\/div>\n

Savannit jaetaan ainakin kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n: puu-, pensas- ja ruohosavanneihin. Varmaan tapasimme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaikkia kolmea. Jokaisen kasvillisuus kyll\u00e4 n\u00e4ytti hyvin samankaltaiselta. Puusavanneilla sateenvarjoakaasiat ja sen sukulaiset matalat puut ilmensiv\u00e4t maisemaa, pensassavanneilta l\u00f6ytyi monenlaista nahkealehtist\u00e4 alle metrist\u00e4 pusikkoa, jonka lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 on ilmeisen suuri. N\u00e4ytt\u00e4vin oli juuri protea, joka lopetteli kukintaansa. Ruohosavannit nimens\u00e4 mukaan muodostuivat erilaisista hein\u00e4kasveista, jotka taitavat kukkia hyvinkin eriaikaisesti, koska siitep\u00f6lyn aiheuttamaa hein\u00e4p\u00f6ly\u00e4 ei tuntunut eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kovin paljon n\u00e4kynyt simenvaiheessa olevia lajeja. L\u00e4hes kaikki lajit olivat outoja, hirssej\u00e4, pantaheini\u00e4 ym. Meill\u00e4 joskus samanlaisia n\u00e4kee kaatopaikoilla tai lintujen ruokintapaikoilla satunnaisina.<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

savannin kaunotar, kuka kukka<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

taitaa kuulua liljoihin t\u00e4m\u00e4 kaunotar<\/p><\/div>\n

Kukkakasvit olivat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n kukassa ja nekin melko vaatimattomia. Olin yll\u00e4ttynyt, sill\u00e4 olihan siell\u00e4 paraikaa kukkimiselle otollisin aika eli sadekauden loppu. Etsim\u00e4ll\u00e4 etsin kukkia kuvattavaksi ja alla on saalista. Mit\u00e4 ne sitten ovat lajilleen, en osaa sanoa varmuudella edes heimolleen. Tiett\u00e4v\u00e4sti alueella kasvaa 24 000 kasvilajia, joista yli 6 000 on endeemisi\u00e4. Ei ole yht\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vierailta ja viikon matkalla niist\u00e4 selv\u00e4n ottaminen on utopistista. Niinp\u00e4 en kaikkiin kuviin laitakaan mit\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 nimi\u00e4, koska se on mahdotonta.<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

t\u00e4m\u00e4 erikoinen kukkamuoto kuuluu Commelina-sukuun<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

toinen keltainen ilmestys<\/p><\/div>\n

Erikoisuutena voisi viel\u00e4 mainita, ett\u00e4 aika monet tutut huonekasvimme ovat Etel\u00e4-Afrikasta. Yritin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pelakuita, sill\u00e4 kurjenpolvikasveihin kuuluva pelargonia monine lajeineen on kotoisin t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Ne kuitenkin kasvavat p\u00e4\u00e4asiassa Kapin alueella. My\u00f6s kliivia on l\u00f6ydetty t\u00e4\u00e4lt\u00e4, samoin amaryllikset, soilikit ja monet mehikasvit. Pelakuu ja amaryllis ovat meill\u00e4 vanhoja perinteisi\u00e4 huonekasveja. Niink\u00f6h\u00e4n ne ovat p\u00e4\u00e4tyneet t\u00e4nne Pohjolaan l\u00e4hetyssaarnaajien matkassa, onhan Ambomaa, Suomen ensimm\u00e4inen l\u00e4hetyskentt\u00e4, t\u00e4\u00e4ll\u00e4, vaikkakin Namibian alueella. Toisaalta 1700-1800- luvuilla perustettiin Eurooppaan lukuisia kasvipuutarhoja, joihin kiikutettiin eksoottisia kasveja siirtomaista. N\u00e4in saapui ainakin kliivia, josta Britanniassa pian jalostettiin lukuisia lajikkeita huonekasveiksi.<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

puutarhasta kuvattu \u2013lamppuharja<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Bauhinia, jota paikallisesti kutsutaan orkideapuuksi<\/p><\/div>\n

Kotimaisia luonnonkasveja en tavannut. Joitain yleimaailmallisia rikkoja sen sijaan n\u00e4kyi pientareilla ja joutomailla. Meillekin hiljattain levinnyt asterikasvi kanadankoiransilm\u00e4 oli ainoita selv\u00e4sti tunnistettavia tulokkaita. J\u00e4ttikaisla rehotti paikoin kookkaana puron varressa, mutta muuten majoituspuiston kasvillisuus lienee l\u00e4hes kokonaan alkupert\u00e4ist\u00e4 tai l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 siirretty\u00e4.<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

mielenkiintoinen hedelm\u00e4 \u2013 ei pid\u00e4 maistaa<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

my\u00f6s siemenkodat voivat olla v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4<\/p><\/div>\n

Kasvillisuus oli mielenkiintoista, mutta kun katselin paikallista kasvikirjaa, totesin, ettei t\u00e4nne olisi kannattanut tulla erikoisia kasveja katselemaan. Valtaosa Etel\u00e4-Afrikan eksotiikasta kasvimaailmassa on etel\u00e4osissa Kapmaassa ja merien rannikkotasanteilla. Ehk\u00e4p\u00e4 seuraavaksi sinne!’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Etel\u00e4-Afrikka on tunnetusti hyvin erikoinen maa kasvistollisesti. Ensinn\u00e4kin sen etel\u00e4osat kuuluvat samantyyppiseen kasvillisuusvy\u00f6hykkeeseen kuin V\u00e4limeren alueen kasvillisuus on. Lis\u00e4ksi siell\u00e4 on niin savannia, aroa, autiomaata kuin sademets\u00e4\u00e4kin. Alueella on useita vain t\u00e4lle alueelle sopeutuneita ja kehittyneit\u00e4 lajeja jopa kasviheimoja. Heid\u00e4n … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":465,"footnotes":""},"categories":[6,336],"tags":[773,388,772],"class_list":["post-5446","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","category-retket","tag-etela-afrikka","tag-kasvit","tag-savanni"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5446","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5446"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5446\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5462,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5446\/revisions\/5462"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5446"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5446"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5446"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}