{"id":5480,"date":"2018-03-01T12:45:51","date_gmt":"2018-03-01T10:45:51","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5480"},"modified":"2018-03-01T12:45:51","modified_gmt":"2018-03-01T10:45:51","slug":"juudas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5480","title":{"rendered":"Juudas"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’Kun ravistellaan vanhoja uskomuksia, ollaan aina jakavalla pinnalla. Amos Oz<\/strong> ei kaihda vaikeitakaan aiheita. Juutalaisena h\u00e4n on kirjoissaan ottanut kantaa niin politiikkaan kuin uskontojenkin kysymyksiin. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa on molempia. H\u00e4n on vankkumaton kahden valtion politiikan kannattaja ja ihmettelee, miksei se ole L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4 jo toteutunut. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n tuo 1940-luvun itsen\u00e4istymisellekin vaihtoehdon, ideologian, joka vertautuu kahden vuosituhannen taakse. Samalla h\u00e4n luo Juudas Iskariotille aivan omanlaisen historian, jota ei liene miss\u00e4\u00e4n aikaisemmin julkaistu. Haastava kirja, joka ei j\u00e4t\u00e4 heti rauhaan. Ajatuksia nousee mieleen ja se on hyv\u00e4n kirjan merkki. T\u00e4ss\u00e4 muutamia.’<\/em><\/span><\/p>\n

L\u00e4hi-It\u00e4, Israel, Palestiina, konflikti, joka jatkuu vuosikymmenest\u00e4 toiseen tai vuosituhannesta toiseen. Oz on israelilainen, kansainv\u00e4lisesti tunnettu ja arvostettu kirjailija, joka yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4. H\u00e4n tuo t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman esiin my\u00f6s kirjoissaan. Sen vuoksi ne ovat kiinnostavia ja her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t lukijassa pohdinnan arvoisia ajatuksia. Juudas sijoittuu Israeliin 1950-luvun loppupuolelle muutaman talvikuukauden ajalle. Kirjan voi lukea tavallisena kertomuksena, jopa rakkauskertomuksena tai sitten kantaa ottavana teoksena, jossa kirjailija tilitt\u00e4\u00e4 tuntojaan ja ajatuksiaan nuoren valtion ensimm\u00e4isilt\u00e4 vuosilta.<\/p>\n

Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on nuori opiskelija Shmuel Ash. H\u00e4nen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jardena j\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4net ja menee naimisiin nuoruudenyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa. Kun is\u00e4n konkurssi lopettaa rahoituksen, Shmuel p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 lopettaa opiskelunsa ja hakeutua t\u00f6ihin. H\u00e4n pestautuu keskustelijaksi ja kuuntelijaksi vanhan, raajarikkoisen miehen Gershom Waldin palvelukseen. Talouteen kuuluu my\u00f6s salaper\u00e4inen keski-ik\u00e4inen nainen Atalja. Shmuelin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on viihdytt\u00e4\u00e4 miest\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 iltaan, huolehtia t\u00e4m\u00e4n sy\u00f6misest\u00e4 ja huoneen tuulettamisesta sek\u00e4 kultakaloista. Palkan lis\u00e4ksi h\u00e4n saa asunnon talon yl\u00e4kerrasta ja ruoan.<\/p>\n

Hyvin pian talon salaisuudet alkavat kiinnostaa Shmuelia. H\u00e4n on valinnut opiskelussaan tutkimuksensa aiheeksi Jeesus juutalaisten silmin<\/em>. H\u00e4nt\u00e4 kuitenkin alkaa t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kiinnostaa Juudas Iskariotin persoona ja toiminta Jeesuksen kavaltajana. N\u00e4ist\u00e4 aiheista muiden ohella h\u00e4n keskustelee vanhan miehen kanssa ja ne nousevat yh\u00e4 uudelleen h\u00e4nen mieleens\u00e4 ja h\u00e4n alkaa etsi\u00e4 historiallisia viittauksia noihin parin tuhannen vuoden takaisiin aikoihin.<\/p>\n

H\u00e4net on palkattu kuuntelemaan, v\u00e4ittelem\u00e4\u00e4n, mutta h\u00e4n ei saa tehd\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja h\u00e4nt\u00e4 on kielletty kertomasta mit\u00e4\u00e4n talon asioita ulkopuolisille. T\u00e4m\u00e4 tietenkin kiihottaa h\u00e4nen mielikuvitustaan ja uteliaisuuttaan. V\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 h\u00e4n saa selville talon asukkaiden menneisyyden ja nykyisyyden. Siin\u00e4 samalla h\u00e4n rakastuu Ataljaan, vaikka t\u00e4m\u00e4 voisi olla h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4. My\u00f6s vanha mies tulee h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4ksi niin keskustelukumppanina kuin ihmisen\u00e4kin. Kirjan loppua kohden kolmikon tunteet syvenev\u00e4t, mutta esiin nousee hyvin voimakkaasti my\u00f6s itsen\u00e4isyyden alkuajan kiihke\u00e4 toisinajattelija muutama vuosi sitten kuollut Shealtiel Abrabanel, Ataljan is\u00e4. T\u00e4m\u00e4 esitti aikoinaan toisen vaihtoehdon itsen\u00e4isen Israelin tilalle. Ben Gurion edusti kuitenkin kahden itsen\u00e4isen valtion linjaa ja toisinajattelijat saivat v\u00e4isty\u00e4. Keskustelu kolmikon kesken k\u00e4y kuitenkin edelleen kiivaana, varsinkin kun siirryt\u00e4\u00e4n keskustelussa heid\u00e4n k\u00e4rsimiins\u00e4 menetyksiin, Ataljan kuolleeseen mieheen Gershom Waldin poikaan.<\/p>\n

Oz:n kirjat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 lukijaa helpolla. Yh\u00e4 uudelleen miettii h\u00e4nen ratkaisujaan, ajatuksiaan, p\u00e4\u00e4telmi\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa h\u00e4n pohtii paitsi L\u00e4hi-Id\u00e4n asioita, niin my\u00f6s juutalaisuuden ja kristinuskon skismaa ja samalla h\u00e4n luo aivan uuden k\u00e4sityksen kristinuskon synnyst\u00e4 ja Juudaksen merkityksest\u00e4 prosessissa. Koska historialliset l\u00e4hteet eiv\u00e4t mainitse Juudasta ollenkaan, voi kirjailija mielikuvitustaan k\u00e4ytt\u00e4en luoda t\u00e4lle persoonan ja toimintatavat. Ne poikkevat perusteellisesti kristillisest\u00e4 n\u00e4kemyksest\u00e4, mutta loogisuudessaan ja kirjailijan perustelujen kautta saattavat olla aivan yht\u00e4 oikeat kuin Raamatunkin todistelut. N\u00e4in, jos ajattelemme Raamattua ihmisen kirjoittamaksi eik\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksesta syntyneeksi teokseksi.<\/p>\n

Kirjassaan Oz pohtii syyllisyytt\u00e4. Vuosituhansien aikana kristityt ovat mielt\u00e4neet Juudaksen pahaksi, kaikkein pahimmaksi, ja sen kautta t\u00e4m\u00e4 on antanut nimen ja kasvot juutalaisuudelle ja vihalle t\u00e4t\u00e4 kansaa kohtaan. Nyt Oz tekee Juudaksesta Jeesukselle rakkaan opetuslapsen, joka pyrkii todistamaan Jeesuksen jumaluuden viem\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n Jerusalemiin ristiinnaulittavaksi. Juudaksen tavoite on kaikkein suurin ihme eli se, kun Jeesus astuu alas ristilt\u00e4 vahingoittumattomana. Kun n\u00e4in ei k\u00e4y, h\u00e4n romahtaa, huomaa syyllisyytens\u00e4 ja hirtt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4.<\/p>\n

Miten sitten t\u00e4m\u00e4 ja juutalaisvaltio liittyv\u00e4t toisiinsa? Ajatteleeko Oz n\u00e4iden asioiden v\u00e4lill\u00e4 olevan jotain samankaltaisuutta? Onko syyllisyys valtiotasollakin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 toiminnan perustana? Abrabanel on ilmeisesti nykyajan Juudas, joka ei n\u00e4e ideologiansa l\u00e4pi, vaan tuhoutuu yhdess\u00e4 sen kanssa unohdettuna petturina ja kansan hylk\u00e4\u00e4m\u00e4n\u00e4. Samalla pohdinta rauhanomaisesta rinnakkainelosta kuolee ja viha kansojen kesken kasvaa juuri niin kuin uskonnoissakin k\u00e4vi. Pienimuotoisena se totutuu my\u00f6s talossa, jossa Shmuel on t\u00f6iss\u00e4. Henkil\u00f6t ovat alussa erill\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toisiaan, mutta rakkaus hitsaa heit\u00e4 yhteen niin fyysisesti kuin henkisestikin. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin he l\u00e4htev\u00e4t lopulta eri suuntiin erilaisina, muuttuneina, vihaisinakin. Voiko t\u00e4t\u00e4 kautta l\u00f6yty\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys? Palaako Shmuel taloon takaisin, keskusteleeko h\u00e4n Waldin kanssa kirjastaan Juudaksen evenkeliumi, kohtaako h\u00e4n viel\u00e4 Ataljan? Pohdinta jatkuu.<\/p>\n

Oz, Amos: Juudas (Ha-besova al-pi Jehuda). Tammi, 2018, suom. Minna Tuovinen. 358 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kun ravistellaan vanhoja uskomuksia, ollaan aina jakavalla pinnalla. Amos Oz ei kaihda vaikeitakaan aiheita. Juutalaisena h\u00e4n on kirjoissaan ottanut kantaa niin politiikkaan kuin uskontojenkin kysymyksiin. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa on molempia. H\u00e4n on vankkumaton kahden valtion politiikan kannattaja ja ihmettelee, miksei se … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[777,91,491],"class_list":["post-5480","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-israel","tag-keltainen-kirjasto","tag-tammi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5480","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5480"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5480\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5484,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5480\/revisions\/5484"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5480"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5480"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5480"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}