{"id":5494,"date":"2018-03-12T21:11:29","date_gmt":"2018-03-12T19:11:29","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5494"},"modified":"2018-04-03T20:55:55","modified_gmt":"2018-04-03T18:55:55","slug":"homo-europaeus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5494","title":{"rendered":"Homo europaeus"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’Mist\u00e4 olemme tulleet, keit\u00e4 olemme? N\u00e4it\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n yhten\u00e4\u00e4n. Viimeksi Hesarin jutussa<\/a> muutama viikko sitten kaadettiin vanhoja aitoja ja luotiin uusia polkuja meid\u00e4n suomalaisten menneisyyteen. Nyt lukemani Karin Bojs<\/strong>’n kirja luotaa samalla tavalla l\u00e4pi koko Euroopan ja siin\u00e4 samalla aina alku-Eevaan saakka Afrikassa. Dna-tutkimus menee huimin harppauksin eteenp\u00e4in ja koko ajan saamme tarkempaa tietoa niin nykyisyydest\u00e4 kuin menneisyydest\u00e4kin. Kun tutkitaan dna vanhoista luista tuhansien vuosien takaa, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n silloin el\u00e4neet ihmiset samanlaisiksi kuin mekin ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n matkaamaan heid\u00e4n mukanaan halki maailman. Mielenkiintoista!’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirja kertoo meid\u00e4n eurooppalaisten alkuper\u00e4st\u00e4, juurista. Tiedetoimittaja l\u00e4hti tutkimaan oman sukunsa taustoja niin perinteisen sukututkimuksen kuin my\u00f6s dna-tutkimuksen kautta. Lopulta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi yleisemp\u00e4\u00e4n lopputulokseen, jossa pohditaan meid\u00e4n kaikkien taustoja.<\/p>\n

Perinteisesti kuolleista sukulaisistaan saa tietoa muistitiedon ja kirkonkirjojen kautta korkeintaan muutaman sadan vuoden takaa, mutta kun ryhdyt\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaa dna-testien kautta, p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n huomattavasti kauemmaksi. Tosin n\u00e4ihin menetelmiin suhtaudetaan edelleen kriittisesti. Oman dna-testin voi tehd\u00e4 kuka tahansa eik\u00e4 se maksa paljon. Toimittaja l\u00e4hti t\u00e4st\u00e4 liikkeelle ja tilasi testin kaupalliselta yritykselt\u00e4. N\u00e4in saatua testi\u00e4 voidaan verrata muihin vastaaviin testeihin ja saada siten selville sukulaisuuksia. Isyystestej\u00e4 on tehty jo jonkin aikaa n\u00e4in. Kun mukaan tulee dna-arkeologia, saadaan vertailuun mukaan tuloksia tuhansien vuosien takaa. Nyt voidaan rakentaa linjoja, jotka kertovat, miten esi-is\u00e4mme ja -\u00e4itimme ovat p\u00e4\u00e4tyneet t\u00e4nne ja mist\u00e4 minunkin sukuni on lopulta kotoisin.<\/p>\n

\u00c4itilinja kulkee solujen mitokondrioiden kautta ja is\u00e4linja solun tuman Y-kromosomin kautta. N\u00e4in toimittaja sai mahdollisesti selville omat sukujuurensa, jotka johtivat halki Euroopan ja lopulta aina Afrikkaan saakka. Samalla h\u00e4n l\u00f6ysi yleisemm\u00e4tkin muuttoaallot, jotka ovat tuoneet asukkaita eurooppaan: mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen, viljelij\u00e4t 6 – 7000 vuotta sitten ja paimentolaiset 3 – 4000 vuotta sitten. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat nyt sulautuneet eurooppalaisiksi kansoiksi. Toimittajan suvun esivanhemmista l\u00f6ytyiv\u00e4t kaikkien kolmen aallon edustajat, niin kuin suuren osan muidenkin sukujen j\u00e4senist\u00e4. Teos p\u00e4\u00e4tyy nykyaikaan, siihen kuinka vaikeaa on t\u00e4m\u00e4ntyyppinen tutkimus. Helposti se miellet\u00e4\u00e4n rasistiseksi ja rotujen paremmuutta tutkivaksi, vaikka ajatus olisi p\u00e4invastainen. Kirja p\u00e4\u00e4ttyy toteamukseen:<\/p>\n

”Kaikki maailman ihmiset polveutuvat naisesta, jota olemme kutsuneet Eevaksi. H\u00e4n eli Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten. Meill\u00e4 Eevan j\u00e4lkel\u00e4isill\u00e4 on valtaosaltaan identtinen dna. Vain pienet variaatiot erottavat meid\u00e4t toisistamme. Ne kertovat, miten esivanhempamme kansoittivat aikoinaan maapallon. Mutaatioista n\u00e4emme, miten l\u00e4hdimme Afrikasta eri ilmansuuntiin…”<\/em><\/p>\n

Kirja sai Ruotsissa tietokirjojen August-palkinnon vuonna 2015. Kirjoittaja vertaa kirjan alussa tietokoneiden kapasiteettia ja dna-sekvenssin kehityst\u00e4 toisiinsa todeten, ett\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isen kehitys on edellist\u00e4 selv\u00e4sti nopeampaa. Niinp\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaksi vuotta vanha kirja saattaa olla jo historiaa. Kuitenkin sen luomat n\u00e4kym\u00e4t ovat jo t\u00e4llaisenaan huikeat. Tietenkin t\u00e4h\u00e4n melko nuoreen tutkimushaaraan on suhtauduttava kriittisesti. Yleistykset ja nopeat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat aina vaarallisia. Jossain vaiheessa kirjaa alkoivat vuosituhannet menn\u00e4 vilauksessa ohi ja kuitenkin t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 jokainen vuosituhat on ainakin 40 sukupolvea ihmisi\u00e4. Jokaisella on ollut oma el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja jokainen ei suinkaan ole j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkeens\u00e4 tutkittavia j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Kuitenkin suuntaviivat tuntuvat oikeilta ja kun saadaan enemm\u00e4n materiaalia tutkittua, my\u00f6s yksityiskohdat tarkentuvat.<\/p>\n

Kirjoittaja on tunnollisesti paneutunut aiheeseensa. Hieman siin\u00e4 h\u00e4iritsee l\u00e4ht\u00f6kohta, joka nykyihmisen min\u00e4keskeisyyden vuoksi on oma suku. Kun toimittaja laukoo omia mielipiteit\u00e4\u00e4n, vaikka pit\u00e4isi kertoa tutkimustuloksia, liikutaan vaarallisilla vesill\u00e4. T\u00e4t\u00e4h\u00e4n toki tekev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n toimittajat kyll\u00e4stymiseen saakka. Pit\u00e4isi pysy\u00e4 tutkituissa faktoissa ja tutkijoiden p\u00e4\u00e4telmiss\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 omat oivallukset rauhaan.<\/p>\n

Kaikkinensa kirja oli mielenkiintoista luettavaa. Sen lopussa on kymmeni\u00e4 sivuja l\u00e4hdeviittauksia ja kirjan teon aikana suoritettujen henkil\u00f6iden haastatteluajankohtia. Tavalliselle lukijalle niist\u00e4 ei ole hy\u00f6ty\u00e4, mutta ehk\u00e4p\u00e4 ne johtavat jonkin toisen tutkijan oikeille j\u00e4ljille uuden tiedon l\u00f6yt\u00e4miseksi. Kaikin puolin lukemisen arvoinen teos!<\/p>\n

Karin Bojs: Homo europaeus \u2013 eurooppalaisen ihmisen paikka historiassa (Min europeiska familj \u2013 de senaste 54 000 \u00e5ren). Minerva, 2017, suom. J\u00e4nis Louhivuori. 473 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Mist\u00e4 olemme tulleet, keit\u00e4 olemme? N\u00e4it\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n yhten\u00e4\u00e4n. Viimeksi Hesarin jutussa muutama viikko sitten kaadettiin vanhoja aitoja ja luotiin uusia polkuja meid\u00e4n suomalaisten menneisyyteen. Nyt lukemani Karin Bojs’n kirja luotaa samalla tavalla l\u00e4pi koko Euroopan ja siin\u00e4 samalla aina alku-Eevaan … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[459,780,458,274],"class_list":["post-5494","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-august-palkinto","tag-dna","tag-ruotsi","tag-tietokirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5494","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5494"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5494\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5525,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5494\/revisions\/5525"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5494"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5494"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5494"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}