{"id":5506,"date":"2018-03-26T12:25:25","date_gmt":"2018-03-26T10:25:25","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5506"},"modified":"2018-03-27T07:44:34","modified_gmt":"2018-03-27T05:44:34","slug":"niemesta-suomeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5506","title":{"rendered":"Niemest\u00e4 Suomeen"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/niemi.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-5507\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/niemi-200x300.jpg\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/niemi-200x300.jpg 200w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/niemi-768x1153.jpg 768w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/niemi-682x1024.jpg 682w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/niemi.jpg 1716w\" sizes=\"auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/><\/a>&#8217;Kyll\u00e4h\u00e4n n\u00e4m\u00e4 Finlandia-voittajat on vuosittain luettava, ett\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n. <strong>J<\/strong><strong>uha Hurme<\/strong>en <\/em>Niemi<em> on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua, niin kuin yleens\u00e4 muutkin voittajat. On pohdittu sen genre\u00e4, sen kaunokirjallisuutta, sen kohderyhm\u00e4\u00e4 jne. N\u00e4in min\u00e4kin pohdin. Hyv\u00e4, ett\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n uutta. Vaikka uusi ei aina kaikkia miellyt\u00e4k\u00e4\u00e4n, niin sen lukeminen saattaa avartaa katsantoa ja antaa ajatuksen juurta ja keskustelupohjaa. Itse en kirjaa kovin kehu, mutta sen ei pid\u00e4 h\u00e4irit\u00e4. Parhaiten p\u00e4\u00e4see jyv\u00e4lle lukemalla itse. Tavan mukaan t\u00e4ss\u00e4 on muutama kommentti Kirjapinostani, joka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 jo muhkeat 1276 teosta vuosien varrelta.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Niemi on kirja meist\u00e4 suomalaisista ja Suomesta silt\u00e4 ajalta, jolloin ei viel\u00e4 ollut suomalaisia eik\u00e4 Suomea, oli vain niemel\u00e4isi\u00e4 ja Niemi. Kuitenkin tarkoitetaan samaa kansaa ja samaa paikkaa. Hurme kertoo t\u00e4m\u00e4n kansan historian alkur\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4 Ruotsin vallan p\u00e4\u00e4ttymiseen 1800-luvun alkuun. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n silloin vasta voidaan aluetta ja kansaa alkaa kutsua sen nykyisill\u00e4 nimill\u00e4. Kirjan tyyli on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 se vaikuttaa puhtaalta tietokirjalta, tapahtumien ja henkil\u00f6iden kuvaukselta. T\u00e4m\u00e4n sekaan kirjoittaja kuitenkin sotkee omia kommenttejaan ja huudahduksiaan, ottaa kantaa menneeseen nykyajan valossa ja painottaa teksti\u00e4 omien n\u00e4kemystens\u00e4 mukaan. Kirja ei siis ole tietokirja, mutta ei se ole kaunokirjakaan. Mik\u00e4 se sitten on? Jotenkin voisi sanoa sen olevan pitk\u00e4lle viety mielipidekirja tai pamfletti.<\/p>\n<p>Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on suomen kieli. Sen kautta tuodaan koko historia esiin ja painopiste on silloin kansanrunoudessa, koska se on ainoana j\u00e4\u00e4nyt varhaisesta kielest\u00e4 j\u00e4ljelle. Kaikki muu on tehty ruotsin kielell\u00e4 ja tekij\u00e4tkin ovat pitk\u00e4lti olleet ruotsalaisia, sill\u00e4 maahan oli osa Ruotsia ja sit\u00e4 kohdeltiin sen mukaisesti. Kirjassa on paljon henkil\u00f6it\u00e4, luettelon mukaan yli 400. Mukana on monia, joista tavallinen historia ei mainitse sanaakaan, mutta jotka kirjoittaja nostaa kirjassaan merkitt\u00e4viksi. Toki mukana ovat tututkin ihmiset ja tapahtumat, tosin heit\u00e4 ei juurikaan arvosteta, koska he ovat vallank\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, kirkonmiehi\u00e4 tai yleens\u00e4 miehi\u00e4. Jos vain mahdollsita, niin kirjoittaja nostaa esiin naiset ja heid\u00e4n vaikutuksensa Niemen historiaan.<\/p>\n<p>Kirja p\u00e4\u00e4ttyy siis suomalaisuuden nousuun, joka alkoi, kun niemel\u00e4iset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Ruotsin &#8217;orjuudesta&#8217; eroon 1800-luvun alussa. Silloin perustettiin ensimm\u00e4inen suomenkielinen sanomalehti, ensimm\u00e4inen kaunokirjallinen kirja kirjoitettiin ja kansanrunous p\u00e4\u00e4tyi ker\u00e4ilij\u00f6iden kautta kansien v\u00e4liin. Tosin t\u00e4ss\u00e4 kirjassa sille ei kovin suurta kunniaa anneta, koska edelliset vuosisadat olivat tuhonneet ja v\u00e4\u00e4ristelleet alkuper\u00e4ist\u00e4 kulttuuria kristillisell\u00e4 hapatuksella. T\u00e4ss\u00e4 kirjoittajan omat antipatiat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t valloilleen.<\/p>\n<p>Kirjassa olisi ruotimista laajempaankin katsaukseen, mutta en jaksanut paneutua siihen tarpeeksi huolella. Niinp\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vain muutama kommentti.<\/p>\n<p>Ensinn\u00e4kin t\u00e4m\u00e4n kirjan saama Finlandia-palkinto. Kun kirjasta ei voi sanoa onko se tieto- vai kaunokirja, niin sen palkitseminen kaunokirjallisuuden suurimmalla vuotuisella palkinnolla on arveluttavaa. Itse en n\u00e4in olisi tehnyt ja ihmettelen Elisabeth Rehnin toimintaa. Tietokirjassa on l\u00e4hdeviitteet tai ainakin l\u00e4hdeluettelo per\u00e4ss\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 heitell\u00e4\u00e4n valtavasti v\u00e4itteit\u00e4, joiden todenper\u00e4isyytt\u00e4 on vaikea selvitt\u00e4\u00e4, koska l\u00e4hdeluettelo puuttuu. Virheit\u00e4 on l\u00e4hinn\u00e4 kristinuskoa koskevissa kohdissa ja kommenteissa. Jotkin ovat tietysti tulkinnanvaraisia, mutta selkeit\u00e4 virheit\u00e4kin l\u00f6ytyy.<\/p>\n<p>Toiseksi kirjoittaja tuo esiin monia historiassa v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joista ei edes Wikipedian avulla l\u00f6ydy tarpeeksi luotettavaa tietoa. Lis\u00e4ksi jo edell\u00e4 mainitsemani kommentit ja kiroilut tekstin keskell\u00e4 eiv\u00e4t jaksaneet huvittaa, l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4rk\u00e4styttiv\u00e4t eik\u00e4 niit\u00e4 t\u00e4llaisessa tieto\/kaunokirjallisessa tuotteessa olisi tarvittu. Olisin odottanut historiakirjassa n\u00e4kemysten liikkuvan sill\u00e4 aikajanalla, jossa kulloinkin ollaan. J\u00e4lkiviisaus on viisauksista raadollisin. Sille t\u00e4ytyy nostaa hattua, ett\u00e4 kirjoittaja on perehtynyt aiheeseen pieni\u00e4 yksityiskohtia my\u00f6ten perusteellisesti. T\u00e4ss\u00e4 onkin ollut vuosien ty\u00f6 takana.<\/p>\n<p>Sitten huomio kiintyy jo mainitsemaani lennokkaaseen, poukkoilevaan kieleen. Monissa kohdin kirjaa luki kuin historian oppikirjaa ja sitten teksti muuttuikin yht\u00e4kki\u00e4 slangiksi tai murteelliseksi ja lukijan mielenkiinto k\u00e4\u00e4ntyi ajatukseen, luenko nyt faktaa vai fiktiota. Viime aikoina monesta historian henkil\u00f6st\u00e4 on kirjoitettu el\u00e4m\u00e4kerta fiktiiviseen tyyliin (mm. <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=125\">Runeberg<\/a>, <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=111\">Kivi<\/a>, <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=4595\">Inha<\/a>) ja sen on pitkin hampain hyv\u00e4ksynyt. Nyt t\u00e4t\u00e4kin kirjaa lukiessa tuli tunne, voiko t\u00e4m\u00e4 olla totta, onko se kirjoittajan ajatusten v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4, onko se fiktiota. Tietokirjahan ei voi olla t\u00e4llainen, mutta voiko kaunokirja?<\/p>\n<p>My\u00f6s joidenkin ajatussuuntien mollaaminen ja suoranainen haukkuminen ei minusta sovi kaunokirjalliseenkaan tuotteeseen. N\u00e4iss\u00e4 l\u00e4hestyttiin pamflettia. Moitteen kohteena oli yleisimmin kristillinen kirkko, josta kirjoittaja ei l\u00f6yt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Kuitenkin pit\u00e4nee todeta, ett\u00e4 virheist\u00e4\u00e4n huolimatta kirkko ja sen toiminta ovat osaltaan luotsanneet niin Niemen kuin Suomenkin usealla eri mittarilla todetusti yhdeksi maailman hienoimmista maista.<\/p>\n<p>Kirja oli varsinainen ilottelu sanojen suhteen, vaikkakin annettiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskeinen sanasto on meill\u00e4 lainattua ja tuontitavaraa. N\u00e4in varmaan on muuallakin, mutta valitettavasti sen jatkuva toistaminen antoi kuvan, ettemme ole itse saaneet mit\u00e4\u00e4n aikaan, vaan kaikki on muualta tuotettua, l\u00e4hinn\u00e4 Ruotsista. Tosiasiahan on, ett\u00e4 mekin olemme t\u00e4nne muualta tulleita ja sekoittuneet eri kansojen kanssa nykyiseksi kansaksi. Samalla tavalla kielikin on sekoitus.<\/p>\n<p>Luettuani juuri ruotsalaisen <strong>Karin<\/strong>\u00a0<strong>Bojs<\/strong>:n kirjan <em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5494\">Homo europaeus<\/a>\u00a0<\/em>ruotsalaisista ja heid\u00e4n tutkimisestaan mm. dna-testien avulla, j\u00e4in kaipaamaan t\u00e4t\u00e4 aspektia t\u00e4h\u00e4nkin kirjaan. Monet historialliset k\u00e4sitykseth\u00e4n ovat Ruotsissa muuttuneet arkeologisten dna-tutkimusten vuoksi, niin varmaan Niemenkin historiassa.<\/p>\n<p>Kirja kannattaa lukea, jos ei parmepaa ole tarjolla. Se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n monia mielenkiintoisia tarinoita, joita tavallisessa historiassa ei kerrota, jos ne sitten eiv\u00e4t ole vain kaunokirjallista fiktiivisyytt\u00e4.<\/p>\n<p><em>Hurme, Juha: Niemi. Teos, 2017. 448 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Kyll\u00e4h\u00e4n n\u00e4m\u00e4 Finlandia-voittajat on vuosittain luettava, ett\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n. Juha Hurmeen Niemi on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua, niin kuin yleens\u00e4 muutkin voittajat. On pohdittu sen genre\u00e4, sen kaunokirjallisuutta, sen kohderyhm\u00e4\u00e4 jne. N\u00e4in min\u00e4kin pohdin. Hyv\u00e4, ett\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n uutta. Vaikka uusi ei &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5506\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[41,53,783],"class_list":["post-5506","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-finlandia","tag-historia","tag-teos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5506","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5506"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5506\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5514,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5506\/revisions\/5514"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5506"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5506"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5506"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}