{"id":5580,"date":"2018-05-28T20:09:22","date_gmt":"2018-05-28T18:09:22","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5580"},"modified":"2018-05-29T05:08:53","modified_gmt":"2018-05-29T03:08:53","slug":"toinen-uusi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5580","title":{"rendered":"Toinen uusi…"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Kallion\u00e4ivesammal Inarissa<\/p><\/div>\n

’Kun taas vauhtiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, alkaa uusia sammalia l\u00f6yty\u00e4. Kallion\u00e4ivesammal<\/a> (Mylia taylori) on Luopioisten 387 l\u00f6ydetty sammallaji. Maksasammaliin kuuluva n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kokoinen sammal kasvaa kosteissa olosuhteissa pystysuoran kallion tyvell\u00e4 usein l\u00e4hell\u00e4 suon pintaa. Pohjoisessa sen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kivenn\u00e4ismaaltakin. Sukuun kuuluu toinenkin laji, rahkan\u00e4ivesammal<\/a> (M. anomala), jonka l\u00f6yt\u00e4\u00e4 helposti avoimen suon rahkasammalm\u00e4tt\u00e4\u00e4st\u00e4. N\u00e4iden kahden erottamiseen tarvitaan mikroskooppia, koska tuntomerkit ovat solutasolla. Toisaalta kasvupaikka ja -tapa kertovat paljon itse lajistakin. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

Kallion\u00e4ivesammal P\u00e4lk\u00e4neen Laipassa<\/p><\/div>\n

Pari viikkoa sitten l\u00e4hdin kuuntelemaan kehr\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 Laipanmaahan Korppivuorelle. Samalla retkell\u00e4 poikkesin l\u00e4heiselle Kylm\u00e4nkorvenkalliolle, jota pid\u00e4n yhten\u00e4 parhaista harvinaisten maksasammalten kasvupaikoista Pirkanmaalla. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 on l\u00f6ytynyt mm.\u00a0etel\u00e4nraippasammal<\/a>, kallio<\/a>– ja\u00a0pohjanpussisammal<\/a>, louhusammal<\/a>,\u00a0<\/em><\/span>etel\u00e4nhopeasammal<\/a>, sek\u00e4 lis\u00e4ksi\u00a0<\/span>paakku<\/a>– ja\u00a0aaparahka<\/a>. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat Luopioisissa hyvin harvinaisia ja l\u00f6ydetty vain t\u00e4lt\u00e4 tai parilta muulta kalliolta, mutta ei mist\u00e4\u00e4n muualta kaikkia samalta kalliolta. Nyt joukkoon liittyi my\u00f6s kallion\u00e4ivesammal. Se kasvoi aivan l\u00e4heisen r\u00e4mesuon pinnan tuntumassa pystysuoran kallion pinnalla puolen neli\u00f6n tiiviin\u00e4 kasvustona, \u00a0Vaikka oli h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kehr\u00e4\u00e4j\u00e4n surina houkutteli jatkamaan matkaa, en voinut olla viett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lyhytt\u00e4 hiljaista hetke\u00e4 l\u00f6yd\u00f6n \u00e4\u00e4rell\u00e4. Sammal on kuitenkin Pirkanmaallakin harvinainen (RT) ja koko valtakunnassa silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 (NT) laji.<\/em><\/p>\n

N\u00e4in lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, kun vain jaksaa kulkea ja kumartua pienenkin erikoisuuden puoleen. Viime kes\u00e4n\u00e4 viimeksi kuljimme t\u00e4ll\u00e4 kalliolla ja merkitsimme yl\u00f6s harvinaisuuksia, mutta vaikka kuinka tarkkaan katsoo, j\u00e4\u00e4 jotain huomaamatta. Kannattaa siis k\u00e4yd\u00e4 samoilla poikoilla uudelleenkin.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

Kallion\u00e4ivesammal Kangasalalla Pakkalassa<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kun taas vauhtiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, alkaa uusia sammalia l\u00f6yty\u00e4. Kallion\u00e4ivesammal (Mylia taylori) on Luopioisten 387 l\u00f6ydetty sammallaji. Maksasammaliin kuuluva n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kokoinen sammal kasvaa kosteissa olosuhteissa pystysuoran kallion tyvell\u00e4 usein l\u00e4hell\u00e4 suon pintaa. Pohjoisessa sen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kivenn\u00e4ismaaltakin. Sukuun kuuluu toinenkin laji, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[74,155,287],"class_list":["post-5580","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-kallio","tag-maksasammal","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5580","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5580"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5580\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5612,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5580\/revisions\/5612"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5580"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5580"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5580"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}