{"id":57,"date":"2010-04-14T12:36:25","date_gmt":"2010-04-14T10:36:25","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=57"},"modified":"2013-04-23T07:12:46","modified_gmt":"2013-04-23T05:12:46","slug":"leskenlehti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=57","title":{"rendered":"Leskenlehti"},"content":{"rendered":"

\"leskenlehti\"<\/a><\/p>\n

Kev\u00e4t tulee leskenlehden my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 iloinen kukkija on kuvattu t\u00e4n\u00e4 aamuna Laukaan Vuonteelta lintutornin juurelta. Kukan lis\u00e4ksi tuli n\u00e4hnyt\u00e4 hanhia, mets\u00e4vikloja, kiuruja, t\u00f6yht\u00f6hyyppi\u00e4, kuoveja ja niittykirvisi\u00e4.<\/em><\/span><\/p>\n

”Sek\u00e4 lehti\u00e4 ett\u00e4 juuria on jo muinaisista ajoista kiitetty ysk\u00e4ss\u00e4 ja muissa rintataudeissa, ja pitkittyv\u00e4ss\u00e4 vatsurissa. Lehdist\u00e4 varsinensa ja juurista saadaan erinomaista taulaa, jos niit\u00e4 kuivattuna muokataan ja vatkataan v\u00e4h\u00e4n ruutin kanssa. T\u00e4t\u00e4 kasvia pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 kaivopaikan osoittajana.”<\/em><\/span><\/p>\n

N\u00e4in Elias L\u00f6nnrot kuvaa leskenlehden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kasviossaan jo 1800-luvulla. Nyky\u00e4\u00e4n kasvin hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 on olematonta ja sit\u00e4 taidetaan pit\u00e4\u00e4 enemm\u00e4nkin kiusallisena rikkakasvina puutarhoissa ja pelloilla kuin hy\u00f6dyllisen\u00e4 rohtona. Leskenlehti lis\u00e4\u00e4ntyy nopeasti paitsi siemenist\u00e4 niin my\u00f6s kasvullisesti maavarsiensa avulla. Maavarsiin kehittyv\u00e4t kukkasilmut jo syksyll\u00e4 ja heti kev\u00e4\u00e4n auringon sulatettua hanget, alkavat silmut turvota ja kasvi kukkii ensimm\u00e4isiss\u00e4 p\u00e4lvipaikoissa jo huhtikuulla. Muutenkin leskenlehti on turvannut huolellisesti lis\u00e4\u00e4ntymisens\u00e4. Harva kasvi panostaa kahdenlaiseen lis\u00e4\u00e4ntymiseen n\u00e4in voimakkaasti. Maavarret suikertavat varsinkin savensekaisessa puutarhamaassa laajalle ja ristip\u00f6lytyksen kasvi varmistaa eriaikaisilla hede- ja emikukilla. Viimeinen keino on my\u00f6s itsep\u00f6lytys, joten lenninhaivenellisia siemeni\u00e4 syntyy joka kukinnosta runsaasti.<\/p>\n

Leskenlehden nimi viittaa el\u00e4m\u00e4n kaksijakoisuuteen: kukat ensin nuorena kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja lehdet sitten vanhempana kes\u00e4ll\u00e4, kun lis\u00e4\u00e4ntymisasiat on jo hoidettu kuntoon. Kasvilla on monia kansanomaisia nimi\u00e4 johtuen sen ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4, k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja elintavoista. Viluruoho se on siksi, ett\u00e4 sen lehti\u00e4 on aikoinaan k\u00e4ytetty ysk\u00e4ntroppina. T\u00e4m\u00e4 juontaa juurensa jo kreikkalaisilta, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t kuivattua leskenlehden lehte\u00e4 hengityselinsairauksien parantamiseen ja torjuntaan. Varsankavioksi kasvia on kutsuttu suurten lahtiens\u00e4 vuoksi, jotka kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 mielikuvitusta k\u00e4ytt\u00e4en\u00a0hieman muistuttavat hevosen jalanj\u00e4lke\u00e4 soratiell\u00e4. Kasvin latinalainen suvun nimi Tussilago viittaa sekin ysk\u00e4nrohtoon.<\/p>\n

Luontaisena leskenlehti on vaatelias kasvi. Sen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 silloin rannoilta, l\u00e4hteik\u00f6ist\u00e4, ravinteisilta soilta tai puronvarsilta. Luopioisista voisi kuvitella t\u00e4llaisia kasvupaikkoja l\u00f6ytyv\u00e4n runsaasti, mutta kasvi on silti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyvinkin harvinainen n\u00e4ill\u00e4 luontaisilla paikoilla. Oikeastaan olen l\u00f6yt\u00e4nyt sen vain muutaman kerran sellaiselta paikalta, jonka voisin kuvitella olevan todella luontainen: Kuohijoen kalkkialueen kosteikolta ja Kyyn\u00e4r\u00f6n Saarij\u00e4rven l\u00e4hteik\u00f6st\u00e4. Rikkakasvina ja uustulokkaana se on kuitenkin Luopioisissa hyvin yleinen pelloilla, puutarhoissa, pientareilla ja pihoilla. Ensimm\u00e4isen\u00e4 kukkijana se yleens\u00e4 my\u00f6s huomataan ja sen esiintymist\u00e4 ihastellaan. My\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4 harva huomaa sen suuria kulmikkaita lehti\u00e4 samoilla paikoilla ja my\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 jo vihataan, kun se kiusallisena rikkana tukahduttaa alleen juurikasvit ja kukkaistutukset.<\/p>\n

Silloin kun ruoka oli v\u00e4hiss\u00e4 ja me suomalaiset etsimme luonnosta jatketta niukkuuteen, k\u00e4ytettiin leskenlehden lehti\u00e4 salaatteihin ja k\u00e4\u00e4ryleisiin ihan kaalin ja salaatin tapaan. T\u00e4ss\u00e4p\u00e4 kokeilemisen arvoinen resepti Toivo <\/strong>Rautavaaran<\/strong> kirjasta Mihin kasvimme kelpaavat<\/em>:<\/p>\n

Leskenlehtik\u00e4\u00e4ryleet: Puhtaat lehdet kiehautetaan pehmeiksi. T\u00e4yte valimistetaan ryyneist\u00e4 (riisi, ohra tai kaura), sipulista, nokkosesta ja tillist\u00e4. Ne silputaan ja k\u00e4ristet\u00e4\u00e4n kevyesti pannulla. K\u00e4riste keitet\u00e4\u00e4n puuromaiseksi maidossa, joka suurustetaan korppu- tai perunajauholla ja munalla. Mukaan voidaan pist\u00e4\u00e4 soijarouhetta tai jauhelihaa, mieltymysten mukaan. T\u00e4yte k\u00e4\u00e4rit\u00e4\u00e4n leskenlehtiin kaalik\u00e4\u00e4ryleen tapaan ja paistetaan uunipannulla kypsiksi. Mausteita lis\u00e4t\u00e4\u00e4n maun mukaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4t tulee leskenlehden my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 iloinen kukkija on kuvattu t\u00e4n\u00e4 aamuna Laukaan Vuonteelta lintutornin juurelta. Kukan lis\u00e4ksi tuli n\u00e4hnyt\u00e4 hanhia, mets\u00e4vikloja, kiuruja, t\u00f6yht\u00f6hyyppi\u00e4, kuoveja ja niittykirvisi\u00e4. ”Sek\u00e4 lehti\u00e4 ett\u00e4 juuria on jo muinaisista ajoista kiitetty ysk\u00e4ss\u00e4 ja muissa rintataudeissa, ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":20,"footnotes":""},"categories":[4,6],"tags":[85,95,649,225,233],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luopioinen","category-putkilokasvit","tag-kasvillisuus","tag-kevat","tag-putkilokasvit","tag-rohdot","tag-ruokaohjeet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=57"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1657,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/1657"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}