{"id":5736,"date":"2018-12-17T21:25:55","date_gmt":"2018-12-17T19:25:55","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5736"},"modified":"2018-12-17T21:44:08","modified_gmt":"2018-12-17T19:44:08","slug":"maantieteen-vangit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5736","title":{"rendered":"Maantieteen vangit"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’T\u00e4m\u00e4n vuoden ehk\u00e4 mielenkiintoisin kirja ei kauan vanhene k\u00e4siss\u00e4. Sen ahmii ja sitten sen lukee uudelleen huolella. Tim Marshall<\/strong> osaa vangita lukijansa, h\u00e4n tekee vaikeastakin asiasta helpontuntuisen. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4nkin kirjan j\u00e4lkeen pohdittavia asioita maailmanpolitiikkaan j\u00e4\u00e4. Maapallolla monet maat ovat kautta historiansa olleet maantieteens\u00e4 vankeja. Suomestakin sanotaan, ettemme voi maantieteellemme mit\u00e4\u00e4n, naapurimme ovat ne, jotka ovat. My\u00f6s vuoret, joet, tasangot, autiomaat, meret luovat rajoja ja aitoja valtioiden v\u00e4lille. Ne vangitsevat taakseen, mutta my\u00f6s suojaavat valloittajilta, est\u00e4v\u00e4t aatteita, luovat uusia kulttuureja. Maantiede on mielenkiintoista.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirjan alaotsikko on Kymmenen karttaa, jotka kertovat kaiken maailmanpolitiikasta. Voisi ajatella, ett\u00e4 maailmanpolitiikasta on jo kaikki oleellinen kerrottu, mennyt on mennytt\u00e4, nyt on nyt ja tulevaa voimme vain aavistella. T\u00e4m\u00e4 kirja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kaiken ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi ja lukija alkaa oivaltaa, miksi asiat ovat niin kuin ovat. Harvoin tietokirja roikkuu myydyimpien listan k\u00e4rkipaikoilla, varsinkaan t\u00e4st\u00e4 aiheesta kirjoitettu, mutta t\u00e4m\u00e4 tekee sen. Puoli miljoonaa myyty\u00e4 kirjaa briteiss\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeudet yli kahteenkymmeneen maahan kertovat, ett\u00e4 kirja on jotain muuta kuin tavallista.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirjan luvut k\u00e4sittelev\u00e4t vuorotellen kymment\u00e4 maapallon aluetta menneisyydest\u00e4 nykyisyyteen ja kauas tulevaisuuteen. Saamme tiet\u00e4\u00e4, miksi jokin alue on ollut helppo asuttaa ja miksi jotain aluetta ei saa alistettua mill\u00e4\u00e4n, vaikka monet ovat yritt\u00e4neet. Geopolitiikka vaikuttaa. Edelleen vuoret, suuret autiomaat, meret ja luonnonolosuhteet m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t valtioiden alueita ja turvallisuutta. Napoleon<\/strong>, Kaarle<\/strong> XII<\/strong> ja Hitler<\/strong> eiv\u00e4t tunteneet t\u00e4t\u00e4 kirjaa ja he l\u00f6iv\u00e4t p\u00e4\u00e4ns\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n puolustukseen, geopolitiikkaan. Kun huoltoreitit venyv\u00e4t satojen jopa tuhansien kilometrien pituisiksi, alkaa isokin armeija nikotella. Eurooppa kuljetti tavaraa ja sivistyst\u00e4 hyvi\u00e4 jokia pitkin sis\u00e4maahan, kun taas Afrikan mutaiset joet j\u00e4ttiv\u00e4t asutuksen rannikolle. Amerikka on suojassa joka taholta, Kiina vartioi tarkasti ulosp\u00e4\u00e4syreittej\u00e4\u00e4n. Ven\u00e4j\u00e4lle Krim on t\u00e4rke\u00e4mpi kuin luullaankaan. Monet t\u00e4m\u00e4n hetken pulmakysymykset saavat uutta ajateltavaa t\u00e4m\u00e4n kirjan kautta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirjoittaja k\u00e4sittelee aihettaan leppoisasti ja siksi kirjaa on miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lukea. Monet vaikeatkin aiheet tulevat helppotajuisiksi ja ajatus alkaa luistaa. Muistettava on kuitenkin, ett\u00e4 ei t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ole sellaisenaan nielt\u00e4viss\u00e4, itsekin pit\u00e4\u00e4 ajatella. Kuitenkin on muistettava, ett\u00e4 englantilainen kirjoittaja on kansainv\u00e4lisen politiikan asiantuntija ja toimittaja, joka on ty\u00f6skennellyt mm. BBC:ss\u00e4<\/em> ja kirjoittanut aiheesta artikkeleita The<\/em> Timesiin<\/em> ja Guardianiin<\/em>. Maailmalla kirja on saanut hyv\u00e4n vastaanoton.<\/p>\n

Helposti ajattelee, ett\u00e4 geopolitiikka on menneen talven lumia. Nyth\u00e4n voidaan vuoret ylitt\u00e4\u00e4 lentokoneilla, mantereet saavuttaa ohjuksin ja raketein tai sotkea jonkin maan preisdentinvaalit tietoliikennekeinoin. N\u00e4in on, mutta niill\u00e4 ei valloiteta maailmaa, tarvitaan edelleen massoja ja n\u00e4m\u00e4 liikkuvat edelleen maita my\u00f6ten. Silloin geologia astuu kuvaan. Kiina ja Intia ovat toistensa kovia kilpailijoita ja luulisi heill\u00e4 olevan tai olleen rajujakin yhteenottoja kilpailussaan, mutta geopolitiikka tulee rajusti v\u00e4liin kilometrien korkuisen Himalajan muodossa. Luulisi Ven\u00e4j\u00e4n olevan turvassa suuruudessaan, mutta alanko, joka jatkuu L\u00e4nsi-Euroovasta Saksan ja Puolan kautta tasaisena aina Moskovaan asti luo v\u00e4yl\u00e4n, jota sotilaiden on helppo kulkea. Se on uhka. Tosin juuri t\u00e4m\u00e4 v\u00e4yl\u00e4 koitui niin Napoleonin kuin Hitlerinkin kohtaloksi. Huolto ei toiminut, kun matkat ovat pitk\u00e4t.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tulevaisuuden taistelukentt\u00e4 ainakin vertauskuvallisesti on Arktinen alue. Ilmastonmuutos sulattaa j\u00e4it\u00e4 ja kilpailu alueen luonnonvaroista on alkanut. Kenen mannerjalustaan mikin alue kuuluu, kuka p\u00e4\u00e4see rikkauksia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja suojaamaan tulevaisuuttaan? Geopolitiikan tarkkailu auttaa t\u00e4ss\u00e4kin.<\/p>\n

Harvoin tavallisen tuntuinen kirja on pist\u00e4nyt niin paljon ajattelemaan kuin t\u00e4m\u00e4 ja harvoin on saanut niin j\u00e4rkevi\u00e4 vastauksia kuin t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti!<\/p>\n

Marshall, Tim: Maantieteen vangit, suom. Jaana Iso-Markku. Atena, 2018. 335 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’T\u00e4m\u00e4n vuoden ehk\u00e4 mielenkiintoisin kirja ei kauan vanhene k\u00e4siss\u00e4. Sen ahmii ja sitten sen lukee uudelleen huolella. Tim Marshall osaa vangita lukijansa, h\u00e4n tekee vaikeastakin asiasta helpontuntuisen. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4nkin kirjan j\u00e4lkeen pohdittavia asioita maailmanpolitiikkaan j\u00e4\u00e4. Maapallolla monet maat ovat kautta … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[484,797,53,787],"class_list":["post-5736","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-atena","tag-geopolitiikka","tag-historia","tag-tulevaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5736"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5740,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5736\/revisions\/5740"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}