{"id":5816,"date":"2019-01-13T17:58:20","date_gmt":"2019-01-13T15:58:20","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5816"},"modified":"2019-01-13T19:51:41","modified_gmt":"2019-01-13T17:51:41","slug":"viiden-meren-kansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5816","title":{"rendered":"Viiden meren kansa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’Talven syd\u00e4n on lukuaikaa. Olen kahlaillut suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n erilaisia kirjoja l\u00e4pi. Niist\u00e4 osa on ollut vanhoja romaaneita, joita latailin lukulaitteelle, osa on viime syksyn uutuuksia ja osa tietopuolisia tutkielmia. Mieleenpainuvin taisi olla otsikossa mainittu kirja, joka ilmestyi viime vuonna aivan minulta pimennossa. T\u00f6rm\u00e4sin kirjaan sattumalta.\u00a0Risto Isom\u00e4ki<\/strong> on yksi suosikkikirjailijoistani, sill\u00e4 h\u00e4n ei vain kerro tarinaa, h\u00e4n my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 sen todentuntuisena eli taustat ovat kunnossa. Ekologia, ymp\u00e4rist\u00f6 ja historia puhuvat h\u00e4nen kirjojensa kautta, niin t\u00e4ss\u00e4kin teoksessa. Liit\u00e4n muutamia huomioita kirjasta t\u00e4h\u00e4n mukaan.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirja koostuu seitsem\u00e4st\u00e4 fiktiivisest\u00e4 novellista maamme historiasta. Tarinoissa on t\u00e4m\u00e4n hetken tiet\u00e4mykseen perustuva pohja, jonka p\u00e4\u00e4lle kirjailija on luonut kertomuksensa muinaisista kulttuureista ja niiden asukkaista. Tarinat poikkeavat melko paljonkin kouluissa opetettavasta historiankirjoituksesta ja ovat monesti kirjailijan p\u00e4\u00e4ttelyn ja syy-seuraussuhteiden aikaansaamaa kudelmaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirja alkaa j\u00e4\u00e4n sulaessa 11 000 vuotta sitten pohjoiseen nahkakanooteilla matkaavien ihmisten asettumisesta merest\u00e4 paljastuvalle rannikolle. He ovat kaukaa tulleita hylkeenpyyt\u00e4ji\u00e4. Pohjana on meid\u00e4n geeniperim\u00e4ss\u00e4mme oleva viite Espanjan alueen baskeihin. Seuraavana siirryt\u00e4\u00e4n mets\u00e4st\u00e4j\u00e4kulttuurin tuloon. Hylkeenpyyt\u00e4j\u00e4 l\u00e4htee hakemaan itselleen puolisoa markkinoilta ja tutustuu uudenlaiseen kulttuuriin. Viel\u00e4 sen aika ei ole hylkeenpyyt\u00e4jien yhteis\u00f6\u00f6n tullut, sill\u00e4 valtava tsunamiaalto pyykii meren pohjoisosia ja suuri osa hylkeenpyyt\u00e4jist\u00e4 saa surmansa. Seuraavana siirryt\u00e4\u00e4nkin jo Kalevalan aikaan. Tarinan henki\u00f6t tulevat sielt\u00e4, matkaavat lohik\u00e4\u00e4rmeen, auringon pojan, per\u00e4ss\u00e4 meren yli Saarenmaalle ja l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t Kaalin kraaterin ymp\u00e4rilt\u00e4 raudan, josta tulee t\u00e4rke\u00e4 kauppatavara, koska taivaasta tullut rauta on vanhaa j\u00e4rvimalmia parempaa, nykyaikaisen ter\u00e4ksen luokkaa. Tarinan muodon saavat my\u00f6s kaukaa skyyttien maasta saapuvat muinaiset kansanosat, jotka joutuvat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n persialaisten tai roomalaisten ajamina pohjoiseen. Selvit\u00e4kseen hengiss\u00e4 talvesta heid\u00e4n on sulauduttava paikalliseen v\u00e4est\u00f6\u00f6n, joka el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 ker\u00e4ilykulttuurissa. Tulokkaat tuovat kuitenkin mukanaa maanviljelyn ja karjankasvatuksen. Meid\u00e4n perim\u00e4ss\u00e4mme n\u00e4m\u00e4 tulokkaat n\u00e4kyv\u00e4t selvemmin kuin muissa sukulaisissamme. Sen vuoksi olisimme kauempana saamelaisista kuin esim. unkarilaiset. Kirjan viimeiset kertomukset sijoittuvat sitten maamme tunnetun historian alkuaikoihin, ristiretkiin, jossa vanha kulttuuri raa’asti tuhottiin uuden tielt\u00e4. Muinaiset rakennelmat purettiin, karsikkopuut kaadettiin ja ihmiset pakotettiin vieraan vallan alle. Viimeisess\u00e4 luvussa kerrotaan Liivinmaan kronikka uudelleen mukana olleen silmin. T\u00e4ss\u00e4 ristiretkess\u00e4 tuhottiin Saarenmaan Kaalin kraaterin luomiin uskomuksiin perustuva kulttuuri h\u00e4pe\u00e4llisell\u00e4 tavalla. Taustaa t\u00e4h\u00e4n kirjailija on saanut Runebergin Sotilaspoika runosta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirjan viimeiset sivut ovat sitten taustojen selvityst\u00e4. Kirjailija kertoo mihin tutkimuksiin h\u00e4nen ajatuksensa kertomuksissa liittyv\u00e4t ja vaikka kertomusten henkil\u00f6t ovat t\u00e4ysin keksittyj\u00e4, niin olosuhteet ja tapahtumat ovat tutkimusten valossa mahdollisia. Tietenk\u00e4\u00e4n kaikkea ei tiedet\u00e4, koko ajan tulee uutta tietoa ja uusia tutkimusmahdollisuuksia. Jokin saattaa romuttaa kokonaan kertomuksen taustan tai tuoda esiin uusia vahvistuksia siihen. Se mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n opetetaan, on huomenna historiaa. Ainakin minulle n\u00e4iss\u00e4 kertomuksissa ja niiden taustoissa oli paljon uutta tietoa ja uutta ajateltavaa. Esimerkiksi skyyttien tarina oli aivan outo ja kuitenkin se saattaa olla t\u00e4ysin mahdollinen. Monet tutkimusseikat puoltavat t\u00e4t\u00e4 ajatelmaa. T\u00e4m\u00e4 tarina vieh\u00e4tti erityisesti, koska kirjailija ei kertonut sit\u00e4 puhki. Ristiretkiin liittyv\u00e4t tarinat olivatkin jo enemm\u00e4n tunnettuja muista yhteyksist\u00e4 eik\u00e4 niiss\u00e4 ollut sellaista vieh\u00e4tyst\u00e4 kuin n\u00e4iss\u00e4 varhaisemmissa kertomuksissa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirja on hyv\u00e4 luku- ja tietokirja historiasta kiinnostuneille ja miksei muillekin.<\/p>\n

Isom\u00e4ki, Risto: Viiden meren kansa. Into, 2018. 333 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Talven syd\u00e4n on lukuaikaa. Olen kahlaillut suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n erilaisia kirjoja l\u00e4pi. Niist\u00e4 osa on ollut vanhoja romaaneita, joita latailin lukulaitteelle, osa on viime syksyn uutuuksia ja osa tietopuolisia tutkielmia. Mieleenpainuvin taisi olla otsikossa mainittu kirja, joka ilmestyi viime vuonna aivan … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,184,803],"class_list":["post-5816","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-novelli","tag-sukulaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5816","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5816"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5816\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5824,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5816\/revisions\/5824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5816"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5816"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5816"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}