{"id":5828,"date":"2019-01-21T18:47:32","date_gmt":"2019-01-21T16:47:32","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5828"},"modified":"2019-01-21T18:47:32","modified_gmt":"2019-01-21T16:47:32","slug":"nimistot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5828","title":{"rendered":"Nimist\u00f6t"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/kantoraippasammal.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-large wp-image-5829\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/kantoraippasammal-1024x576.jpg\" alt=\"\" width=\"584\" height=\"329\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/kantoraippasammal.jpg 1024w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/kantoraippasammal-300x169.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/kantoraippasammal-768x432.jpg 768w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/kantoraippasammal-500x281.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 584px) 100vw, 584px\" \/><\/a>&#8217;Taas elet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 aikaa, jolloin julkaistaan uudet tilastot lajien uhanalaisuudesta. Samalla p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n eli\u00f6iden tieteellinen nimist\u00f6. Uhanalaisselvitykset tehd\u00e4\u00e4n kymmenen vuoden v\u00e4lein ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 uudet nimetkin seuraavat t\u00e4t\u00e4 tilastointia. Ainakin itse olen n\u00e4in huomannut tai sitten seuraan nimist\u00f6n muutoksia vain niin\u00e4 aikoina kun p\u00e4ivit\u00e4n tietojani uhanalaisuudesta. Joka tapauksessa taas olen joutunut k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kaikki Luopioisten putkilokasvit, sammalet ja j\u00e4k\u00e4l\u00e4t l\u00e4pi nimist\u00f6n suhteen. Osa on viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4, mutta talven mittaan sekin selvenee. Mikrosieni\u00e4 en ole tarkastanut, koska toiveiden mukaan ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 ilmestyy PUTTE-ohjelmassa n\u00e4it\u00e4 puutteellisesti tunnettuja eli\u00f6it\u00e4 koskeva uusi kirja. Odotan sen ilmestymist\u00e4 ja k\u00e4yn sitten mikrosienilajien nimist\u00f6n l\u00e4pi. <\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>Miksi sitten nimet muuttuvat? Harrastajan kannalta se on tyls\u00e4\u00e4, kun on opeteltava uusi nimi tutuksi k\u00e4yneelle lajille. Eik\u00f6 vanha nimi kelpaisi? Kyll\u00e4h\u00e4n se kelpaa, mutta vain synonyymina ja kaikki l\u00e4hdeteokset eiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 synonyymeja ilmoita. Siksi pysy\u00e4kseen ajan tasalla on opeteltava uusi nimi. Sammalten kohdalla se koski yli kuuttakymment\u00e4 Luopioisista l\u00f6ydetty\u00e4 lajia. Syy on tutkimuksessa. Viime aikoina lajistoa on k\u00e4yty l\u00e4pi DNA-tasolla ja niin vaan on k\u00e4ynyt, ett\u00e4 jotkin morfologialtaan samaan ryhm\u00e4\u00e4n sijoitetut lajit eiv\u00e4t sen j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 kuulukaan samaan ryhm\u00e4\u00e4n. On annettava uusia nimi\u00e4 suvuille ja lajeille. T\u00e4ss\u00e4kin p\u00e4tee sitten ik\u00e4m\u00e4\u00e4rite, vanhin nimi j\u00e4\u00e4 vallitsevaksi. N\u00e4in kun vasta on oppinut, etteiv\u00e4t kaikki suikerosammalet olekaan <\/em>Bracytechium<em>-sukuun kuuluvia, vaan osa kuuluu <\/em>Sciuro-hypnum<em>eihin, niin nyt taas on opeteltava uutta. Varsinkin maksasammalissa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy. Lovisammalet (<\/em>Lophozia<em>) on jaettu moneen sukuun, on <\/em>Barbilophozia, Heterogemma, Isopaches, Lophoziopsis, Neoorthocaulis, Obtusifolium, Oleolophozia, Orthocaulis, Portolophozia, Schizophyllopsis, Schiljakovia, Schiljakovianthus <em>ja tietenkin vanha <\/em>Lophozia<em> my\u00f6s kuuluu joukkoon. Aikaa my\u00f6ten n\u00e4m\u00e4kin painuvat mieleen, mutta hitaasti. <\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>Jos haluaa tiet\u00e4\u00e4 uudet tieteelliset nimet tuntemilleen lajeille, niin juuri viime viikolla on julkaistu laaja tiedosto maamme lajeista <a href=\"https:\/\/laji.fi\">laji.fi<\/a>-sivustolla. Se l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/laji.fi\/theme\/checklist\">t\u00e4m\u00e4n osoitteen kautta<\/a>. Exel-taulukko on kovin laaja ja siin\u00e4 on paljon sarakkeita, mutta sen voi muokata melko helposti omanlaisekseen ja noukkia sielt\u00e4 ne ryhm\u00e4t erilleen, joista on kiinnostunut. Sammalten osalta Sammalty\u00f6ryhm\u00e4 on tehnyt erityisen hienoa ty\u00f6t\u00e4 jo vuosikausia ja julkaissut taas kerran viime vuoden lopulla listan maamme sammalista niin eli\u00f6maakunnittain kuin mets\u00e4kasvillisuusvy\u00f6hykkeitt\u00e4inkin. Ne l\u00f6ytyv\u00e4t <a href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Luonto\/Lajit\/Lajiensuojelutyo\/Eliotyoryhmat\/Sammaltyoryhma\/Suomen_sammalet\">t\u00e4lt\u00e4 sivustolta.<\/a>\u00a0Siell\u00e4 luettelot ovat sek\u00e4 pdf- ett\u00e4 exel-muodossa ladattavissa omalle koneelle tai tulostettavissa. <\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>Nimist\u00f6t muuttuvat ja vaikka joskus tuntuu, ett\u00e4 kiusallaan, niin kai t\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos kerran asioita tutkitaan tarkkaan, niin t\u00e4ytyy tiedonkin olla tarkkaa. Opetellaan siis taas, ettei <\/em><a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/sammalet\/kantoraippasammal.html\">Anastrophyllum hellerianum<\/a><em> en\u00e4\u00e4 olekaan se vaan sen uusi nimi on <\/em>Crossocalyx hellerianus (kuva)<em>.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Taas elet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 aikaa, jolloin julkaistaan uudet tilastot lajien uhanalaisuudesta. Samalla p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n eli\u00f6iden tieteellinen nimist\u00f6. Uhanalaisselvitykset tehd\u00e4\u00e4n kymmenen vuoden v\u00e4lein ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 uudet nimetkin seuraavat t\u00e4t\u00e4 tilastointia. Ainakin itse olen n\u00e4in huomannut tai sitten seuraan nimist\u00f6n muutoksia vain &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5828\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-5828","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5828","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5828"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5828\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5831,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5828\/revisions\/5831"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5828"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5828"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5828"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}