{"id":5835,"date":"2019-01-28T10:31:45","date_gmt":"2019-01-28T08:31:45","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5835"},"modified":"2019-01-28T10:31:45","modified_gmt":"2019-01-28T08:31:45","slug":"lamposumma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5835","title":{"rendered":"L\u00e4mp\u00f6summa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’Kun katselee yll\u00e4 olevaa kuvaa, tuntuu mahdottomalta, ett\u00e4 viime kes\u00e4n l\u00e4mp\u00f6 olisi koskaan hellinyt t\u00e4t\u00e4kin paikkaa. Parinkymmenen asteen pakkanen, pohjoisviima ja tykkylumipatjat puiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kertovat paitsi kylm\u00e4st\u00e4 niin my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n vaikeista olosuhteista t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoisessa. Miss\u00e4 on ilmastonmuutos kahden kolmen asteen keskil\u00e4mp\u00f6tilojen nousuineen? Miss\u00e4 on sulavat j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ja maata valtaavat uudet eli\u00f6lajit? <\/em><\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4kin on totta kai katsottava kokonaisuutta. Viimeisin Luonto-lehti<\/a> kiteytt\u00e4\u00e4 Antti Halka<\/strong>n artikkelissa t\u00e4m\u00e4n hetkisen vuotuisen totuuden. Viime vuoden l\u00e4mp\u00f6summa oli mittaushistorian suurin suuressa osassa maata. Se ylitti Etel\u00e4-Suomessa 1900 astep\u00e4iv\u00e4n rajan. T\u00e4m\u00e4 vastaa pitk\u00e4aikaisten keskiarvojen mukaan etel\u00e4isen Saksan olosuhteita. <\/em><\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 l\u00e4mp\u00f6summa muodostuu, kun lasketaan vuorokauden keskil\u00e4mp\u00f6tilat yhteen kasvukauden (> 5\u00b0) ajalta. Viime talvi oli melko normaali pakkasjaksoineen ja kev\u00e4t oli jopa my\u00f6h\u00e4sss\u00e4 normaalista. Niinp\u00e4 lopulta kev\u00e4t j\u00e4i l\u00e4hes v\u00e4liin, kun kes\u00e4 alkoi jo toukokuun alussa. T\u00e4m\u00e4 kuukausi olikin ylivoimaisesti l\u00e4mpimin ja sama jatkui pitk\u00e4lle syksyyn saakka. L\u00e4mp\u00f6summat olivat kes\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Jos n\u00e4in jatkuu, on seurauksena Etel\u00e4-Suomessa nykyisen Unkarin kaltainen ilmasto ja Lapissakin siirrytt\u00e4isiin Balttian maiden tasolle. <\/em><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sitten tiet\u00e4isi luonnolle? Tuskin maamme lajisto kerta heitolla muuttuisi tuossa mainittujen maiden lajistoon, mutta muuttuisi varmaan v\u00e4hitellen. Nyt jo ennustetaan sakaalin tuloa maamme nis\u00e4k\u00e4slajistoon, samoin villisian yleistymist\u00e4. Virossa vaanii moni laji siirtymist\u00e4 lahden yli niin kuin esi-is\u00e4mme aikoinaan. Uudet lajit ovat vallanneet maatamme historian aikana jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4. Ihmiset ovat tuoneet mukanaan niin hy\u00f6ty- kuin rikkakasvejakin, joista osa on vakiintunut muinais- tai uustulokkaina lajistoomme, osaa pidet\u00e4\u00e4n vieraslajeina, jotka aikanaan saavat vahvemman statuksen ja kuuluvat maamme vakinaiseen lajistoon. <\/em><\/span><\/p>\n

Hyv\u00e4\u00e4 vai huonoa? Vastaus voisi olla ymp\u00e4ripy\u00f6re\u00e4, sek\u00e4 ett\u00e4. Uudet lajit rikastuttavat luontoamme, mutta samalla ne ajavat alkuper\u00e4isi\u00e4 lajeja ahtaammalle. Paljon k\u00e4ytetty esimerkki on naali, joka el\u00e4\u00e4 pohjoisilla tuntureilla eik\u00e4 p\u00e4\u00e4se en\u00e4\u00e4 pohjoisemmaksi, kun J\u00e4\u00e4meri tulee vastaan. Sakaali ajaa kettua pohjoiseen ja kettu naalia. Ravinto ei riit\u00e4 kaikille samoilla alueilla. Kasveissa on monia vastaavia esimerkkej\u00e4. Tunturikasvisto k\u00f6yhtyy tulokkaiden vallatessa kasvupaikkoja ja olosuhteiden huonotessa. Kokonaan toinen asia on pienet taudinaiheuttaja, piensienet, homeet, ruosteet, h\u00e4rm\u00e4t. Pienikin voi olla vaarallinen suurelle puulle, kun se valtaa sen yhteyt\u00e4\u00e4v\u00e4t pinnat ja puu surkastuu pois. N\u00e4in on k\u00e4ynyt jo muutaman jalon lehtipuun kohdalla, joita uudet sienitaudit vaivaavat. Esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy muitakin. Kuinka k\u00e4y viljojemme, kun noet ja ruosteet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t? Tarvitaanko voimakkaampia kasvinsuojeluaineita? Niill\u00e4 vain on niin surkean huono maine. <\/em><\/span><\/p>\n

Luonto muuttuu ymp\u00e4rill\u00e4mme, l\u00e4mp\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyy, lajit vaihtuvat. Ihmisen on sopeuduttava t\u00e4h\u00e4n tai hillitt\u00e4v\u00e4 ilmastonmuutosta. Nykymenolla ei hyv\u00e4\u00e4 seuraa. Alakuva on viime kes\u00e4lt\u00e4. Luonto kukkii, l\u00e4mp\u00f6 hellii, el\u00e4m\u00e4 sykkii. T\u00e4llaiselta haluamme monen asian n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kun katselee yll\u00e4 olevaa kuvaa, tuntuu mahdottomalta, ett\u00e4 viime kes\u00e4n l\u00e4mp\u00f6 olisi koskaan hellinyt t\u00e4t\u00e4kin paikkaa. Parinkymmenen asteen pakkanen, pohjoisviima ja tykkylumipatjat puiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kertovat paitsi kylm\u00e4st\u00e4 niin my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n vaikeista olosuhteista t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoisessa. Miss\u00e4 on ilmastonmuutos kahden kolmen asteen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[631],"tags":[580,375,689,804],"class_list":["post-5835","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ymparisto","tag-ilmastonmuutos","tag-muutos","tag-saat","tag-vuodenajat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5835","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5835"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5835\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5838,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5835\/revisions\/5838"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5835"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5835"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5835"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}