{"id":5856,"date":"2019-02-10T10:06:57","date_gmt":"2019-02-10T08:06:57","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5856"},"modified":"2019-02-12T17:50:28","modified_gmt":"2019-02-12T15:50:28","slug":"puun-kasvu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5856","title":{"rendered":"Puun kasvu"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’Hyvin yleinen kompakysymys koskee puun pituuskasvua. Kysymyksen mukaan pit\u00e4isi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mill\u00e4 korkeudella puun runkoon sen nuoruudessa maalattu t\u00e4pl\u00e4 on viidenkymmenen vuoden kuluttua. Helposti ajattelee, ett\u00e4 kun puu kasvaa, niin t\u00e4pl\u00e4 siirtyy ylemm\u00e4ksi. N\u00e4inh\u00e4n ei ole, vaan t\u00e4pl\u00e4 on samalla korkeudella koko puun i\u00e4n ajan. Se ei siirry ylemm\u00e4ksi eik\u00e4 alemmaksi. \u00a0<\/em><\/span><\/p>\n

El\u00e4in kasvaa joka suuntaan, jalat pitenev\u00e4t, samoin k\u00e4det, p\u00e4\u00e4 suurenee samoin sis\u00e4elimet. N\u00e4in ei ole kasveilla. Puun latvassa, oksien k\u00e4rjess\u00e4 ja juurien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on kasvusolukkoa, joka kasvattava puun pituutta, oksien tuuheutta ja levitt\u00e4v\u00e4t juuriverkostoa maan alla aina vain laajemmaksi. Sanotaankin, ett\u00e4 puusta liki puolet on maan alla. Jos kasvusolukko jostain syyst\u00e4 (esim. pakkanen, taudit, katkeaminen) tuhoutuu, ottaa kasvi uuden alun. Puu kasvattaa uuden latvan, oksat jatkavat kasvua muiden oksien kautta, samoin juuret. <\/em><\/span><\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n on mietitty puun paksuuskasvua. Jos kerran puun kasvu tapahtuu vain latvasta, niin kuinka puun runko sitten vahvistuu vuosi vuodelta. Seh\u00e4n me tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 joka vuosi runkoon ilmestyy uusi vuosilusto ja niin runko on taas hieman paksumpi, mutta rungossa ei ole kasvusolkkoa, joka huolehtisivat t\u00e4st\u00e4 tapahtumasta. Onko kyse kasvien kantasoluista? <\/em><\/span><\/p>\n

Tiedelehti Naturessa julkaistiin \u00e4skett\u00e4in kaksi suomalaisten tekem\u00e4\u00e4 tutkimusta asiasta. T\u00e4st\u00e4 oli artikkeli HS-lehdess\u00e4<\/a> hiljattain. Ari Pekka M\u00e4h\u00f6sen\u00a0<\/strong>ty\u00f6ryhm\u00e4n tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 paksuuskasvu tapahtuu auksiini-hormoonin vaikutuksesta puun j\u00e4lsikerroksessa olevien kantasolujen avulla. N\u00e4in siis puu kasvaa muualtakin kuin vain latvasta ja saavuttaa sille tyypillisen paksuuden. Tutkijat totesivatkin, ett\u00e4 paksuuskasvu voi jatkua loputtomiin puun ja kuoren v\u00e4liss\u00e4. <\/em><\/span><\/p>\n

N\u00e4in on vanha probleemi ratkaistu ja tutkimus on saanut arvoisensa julkaisupaikan. Nature-lehti lienee alansa arvostetuimpia. Toinen artikkeli lehdess\u00e4 koski Yrj\u00f6 Helariutan<\/strong> ty\u00f6ryhm\u00e4n tutkimusta\u00a0kasvin alkuvaiheista eli miten paksuuskasvu tai yleens\u00e4 kasvin kasvu l\u00e4htee alkuun, mit\u00e4 siihen tarvitaan ja miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. <\/em><\/span><\/p>\n

Molemmissa tutkimuksissa koekasvina toimi lituruoho<\/a> (Cardaminopsis thaliana). T\u00e4m\u00e4 pieni ristikukkainen kasvi lienee kasvimaailman banaanik\u00e4rp\u00e4nen. Sit\u00e4 on hy\u00f6dynnetty tuhansissa kasvialan tutkimuksissa ymp\u00e4ri maailman. <\/em><\/span><\/p>\n

Onko t\u00e4llaisesta tutkimuksesta sitten mit\u00e4\u00e4n konkreettia hy\u00f6ty\u00e4? Useinhan ajatellaan, ett\u00e4 tutkimus ei johda mihink\u00e4\u00e4n. N\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa asia on p\u00e4invastoin. Nyt voidaan jalostaa kasveja, kun tietdet\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 saa kasvun aikaan. Puut voidaan keskitt\u00e4\u00e4 paksuina tietylle alueella ja n\u00e4in er\u00e4maata s\u00e4\u00e4styy luonnon monimuotoisuudelle. Samoin voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 puuainesta eri tavalla kuin ennen. Geenitekniikalla voidaan lis\u00e4t\u00e4 kasvin hiilensidontaa ja saada tuottamaan enemm\u00e4n biomassaa. My\u00f6s kasvien varastosolukoita voidaan suurentaa ja saada tuotto suuremmaksi. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4 geenimuokkauksen hyv\u00e4ksymist\u00e4 ja se voi olla kantona kaskessa uuden tutkimuksen edetess\u00e4. Mahdollisuusksia siis on. Kannattaa tutustua lehden artikkeliin ja miksei Nature-lehdess\u00e4 julkaistuihin<\/a> tutkimustuloksiinkin<\/a>.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Hyvin yleinen kompakysymys koskee puun pituuskasvua. Kysymyksen mukaan pit\u00e4isi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mill\u00e4 korkeudella puun runkoon sen nuoruudessa maalattu t\u00e4pl\u00e4 on viidenkymmenen vuoden kuluttua. Helposti ajattelee, ett\u00e4 kun puu kasvaa, niin t\u00e4pl\u00e4 siirtyy ylemm\u00e4ksi. N\u00e4inh\u00e4n ei ole, vaan t\u00e4pl\u00e4 on samalla korkeudella … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":110,"footnotes":""},"categories":[806,631],"tags":[610,306,807],"class_list":["post-5856","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-ymparisto","tag-kasvu","tag-metsa","tag-nature"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5856","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5856"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5856\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5870,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5856\/revisions\/5870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5856"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5856"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5856"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}