{"id":5865,"date":"2019-02-12T17:41:23","date_gmt":"2019-02-12T15:41:23","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5865"},"modified":"2019-02-12T17:48:01","modified_gmt":"2019-02-12T15:48:01","slug":"1793","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5865","title":{"rendered":"1793"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’En pid\u00e4 pohjoismaisista dekkareista niiden v\u00e4kivallan vuoksi. Usein kohteena ovat viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4osaiset ja se tuntuu pahalta. Raaka murha ja v\u00e4kivalta ei voi koskaan olla viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tartuin t\u00e4h\u00e4nkin kirjaan ep\u00e4illen ja jopa vastahakoisesti. Kirja sijoittuu kuitenkin historiaan parin sadan vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n, joten ajattelin sen lukemisen olevan v\u00e4hemm\u00e4n kuohuttavaa. Onko n\u00e4in? Voiko v\u00e4kivalta olla hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, kun se tapahtuu kaukana menneisyydess\u00e4? En tied\u00e4, en osaa antaa neuvoa. Minulle kaikki el\u00e4m\u00e4 on arvokasta, vaatimatonkin, rujo ja sairaskin. Siksi t\u00e4m\u00e4 kirja kosketti erityisesti, monella tapaa. Lukekaa se!’<\/em><\/span><\/p>\n

1700-luvun loppu oli Euroopan historian verisimpi\u00e4 aikoja. Ranskan vallankumous muutti ajatusmaailmaa, mutta karkasi lopulta k\u00e4sist\u00e4 ja samalla vapaus, veljeys ja tasa-arvo haihtuivat hetkeksi unholaan. My\u00f6s muualla sodittiin, elettiin k\u00f6yhyydess\u00e4 ja raakuudessa, ainakin nykymittapuun mukaan. Ruotsissa Kustaa III oli murhattu ja paroni Reuterholm hallitsi tiukasti valtakuntaa, joka oli t\u00e4ynn\u00e4 sodissa vaurioituneita ihmisi\u00e4. T\u00e4h\u00e4n kohtaan vanhan aatelissuvun j\u00e4lkel\u00e4inen sijoittaa dekkarmaisen tarinansa. Esikoiskirjastaan h\u00e4n sai Ruotsin dekkariakatemian palkinnon.<\/p>\n

Mickel Cardell on raakki eli Ruotsinsalmen taistelussa k\u00e4tens\u00e4 menett\u00e4nyt siveyspoliisi ja Cecil Winge on keuhkotautia poteva lainoppinut. Yhdess\u00e4 he alkavat tutkia vedest\u00e4 l\u00f6ydetyn raajattoman, kielett\u00f6m\u00e4n ja silm\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ruumiin alkuper\u00e4\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirjan tarina jakautuu nelj\u00e4\u00e4n osaan. Ensin kuvataan tutkimuksen alkuvaihetta, ruumiin l\u00f6ytymist\u00e4, tutkimusten alkua ja tutkijoiden taustoja. Toinen osa kertoo Kristofer Blixin tarinan, kuinka h\u00e4n jotuu tekem\u00e4\u00e4n sellaista mit\u00e4 ei halua. Kolmannessa osassa tutustutaan nuoren palvelustyt\u00f6n Anna Stina Knappin el\u00e4m\u00e4\u00e4n. H\u00e4n joutuu tahtomattaan Kehruutaloon, jonne raakit kokoavat kaikki siveett\u00f6m\u00e4t pakkoty\u00f6h\u00f6n ja valvojien mielivallan alle. T\u00e4m\u00e4n jakson lopussa Anna Stina pakenee ja tutustuu Blixiin. N\u00e4in n\u00e4m\u00e4 tarinat limittyv\u00e4t toisiinsa. Viimeisess\u00e4 osassa astuvat kuvaan taas Cardell ja Winge. Asiat saavat selvyyden ja oikeudenmukaisen tuomion. Onko se my\u00f6s vallitsevien lakien mukainen, se j\u00e4\u00e4 lukijan p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Niklas Natt och Dag<\/strong> on kirjailijan oikea nimi. H\u00e4nen kirjastaan tulee mieleen brittikirjailija C. J. Sansomin<\/strong> historialliset dekkarit Cromvellin ajalta. Niiss\u00e4 on samaa kuin t\u00e4ss\u00e4, vammautunut lakimies, Matthew Shardlake, ratkoo hallinnon v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja murhia. Siin\u00e4 miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kirjat kuvaavat raakuutta ja k\u00f6yhyytt\u00e4, menee ruotsalainen dekkari pitk\u00e4n harppauksen syvemm\u00e4lle kuvailussaan. Lukijalle tulee vastenmielinen olo ja tekee mieli laskea kirja k\u00e4dest\u00e4 ja vet\u00e4\u00e4 puhdasta ilmaa sis\u00e4\u00e4ns\u00e4. Toki tuo aika varmaankin oli raakaa, t\u00e4ynn\u00e4 sairautta, tuskaa, h\u00e4t\u00e4\u00e4 ja v\u00e4kivaltaa, mutta sen kuvaaminen n\u00e4in realistisesti ei tuntunut hyv\u00e4lt\u00e4. Kirja sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n on hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen, kun paadutti mielens\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Niin paljon nyky\u00e4\u00e4n puhutaan ja kirjoitetaan heikompien sorrosta, naisten hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja lasten h\u00e4d\u00e4st\u00e4. Jotenkin sen lukeminen n\u00e4in pelkistettyn\u00e4 raakuutena saa ajattelemaan, ett\u00e4 me el\u00e4mme hyvi\u00e4 aikoja ja ihmisten pit\u00e4isi olla tyytyv\u00e4isi\u00e4 vallitseviin olosuhteisiin. Kuinka ne raukat ovat pystyneet edes el\u00e4m\u00e4\u00e4n noina kirjan kuvaamina aikoina. En silti pit\u00e4isi kirjaa ep\u00e4uskottavana. Siin\u00e4 on tuore ote dekkarimaiseen kerrontaan. Vaikka tutkijat ovat raajarikko ja henkihieveriss\u00e4 oleva, niin he pystyv\u00e4t toimimaan j\u00e4rkev\u00e4sti ja selviytyv\u00e4t urakastaan kunnialla, vaikka toinen julistetaan jo kuolleeksi ja toinen rynt\u00e4\u00e4 happokylvynkin l\u00e4pi pelastamaan kurkkuaan viilt\u00e4v\u00e4\u00e4 lasta. Sellaisia on varmaan ennen el\u00e4nyt, eiv\u00e4t he ole mankuneet pienen haavan vuoksi eiv\u00e4tk\u00e4 j\u00e4tt\u00e4neet hommaa kesken mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 vastoink\u00e4ymisest\u00e4.<\/p>\n

Kirjalla on vankka historiallinen taustansa niin kuin nykykirjoilla tuleekin olla. T\u00e4ytyy kaikesta huolimatta nostaa hattua esikoiskirjailijalle h\u00e4nen saavutuksestaan pit\u00e4\u00e4 tarina kasassa ja mielenkiintoisena viimeiselle sivulle saakka.<\/p>\n

Niklas Natt och Dag: 1793. Jonny Kniga, 2018, suom. Kari Koski. 402 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’En pid\u00e4 pohjoismaisista dekkareista niiden v\u00e4kivallan vuoksi. Usein kohteena ovat viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4osaiset ja se tuntuu pahalta. Raaka murha ja v\u00e4kivalta ei voi koskaan olla viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tartuin t\u00e4h\u00e4nkin kirjaan ep\u00e4illen ja jopa vastahakoisesti. Kirja sijoittuu kuitenkin historiaan parin sadan … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[23,53,458],"class_list":["post-5865","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-dekkari","tag-historia","tag-ruotsi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5865","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5865"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5865\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5869,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5865\/revisions\/5869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5865"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5865"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5865"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}