{"id":5896,"date":"2019-03-09T19:28:37","date_gmt":"2019-03-09T17:28:37","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5896"},"modified":"2019-03-09T19:29:53","modified_gmt":"2019-03-09T17:29:53","slug":"uhanalaispaivitys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=5896","title":{"rendered":"Uhanalaisp\u00e4ivitys"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Eritt\u00e4in uhanalainen kangasraunikki vaatii pikaista suojelua<\/p><\/div>\n

’Perjantaina 8.3.2019 julkaistiin p\u00e4ivitys Punaiseen kirjaan eli maamme uhanalaisiin lajeihin. Edellinen versio on vuodelta 2010. Maamme arviolta 48 000 lajista t\u00e4ss\u00e4 tarkastelussa oli mukana n. 22 400 lajia eli n. 46 %. Edellisess\u00e4 versiossa todettiin uhanalaisia lajeja olevan 1505 lajia, nyt 2667 lajia eli m\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4hes kaksinkertaistunut. Kadonneiksi t\u00e4ll\u00e4 ajalla on merkitty 312 lajia. Huonompaan suuntaan siis ollaan menossa eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 varmaankaan ole mik\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys. Selitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ainakin ilmastonmuutosta, mutta my\u00f6s luonnon eli\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen muuttumista, luonnollista kantojen vaihtelua ja tarkempaa inventointia. <\/em><\/span><\/p>\n

Luonnon monimuotoisuus on el\u00e4m\u00e4n edellytys. Jokainen h\u00e4vi\u00e4v\u00e4 eli\u00f6 koskettaa jollakin tavalla my\u00f6s meit\u00e4 ihmisi\u00e4. Kun tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisia inventointeja, saadaan niiss\u00e4 tuntumaa siihen, mitk\u00e4 ovat seuraavana h\u00e4vi\u00e4misvuorossa. Jos jonkin eli\u00f6n luokitus kymmenen vuoden aikana on muuttunut esim. vaarantuneesta (VU) eritt\u00e4in uhanalaiseksi (EN), on se tulevaisuudessa h\u00e4vi\u00e4v\u00e4 laji, jollei asialle tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Kun kerran jokaisella lajeilla on olemassaolon oikeus, ei meill\u00e4 ihmisill\u00e4 ole oikeutta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Sen joutuminen uhanalaislistalle on jo merkki siit\u00e4, ett\u00e4 jotain on teht\u00e4v\u00e4, muuten luonnon monimuotoisuus kapenee taas l\u00e4hitulevaisuudessa yhdell\u00e4 lajilla. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

Aarnihiippasammal on vaarantunut ja suosii vanhoja metsi\u00e4<\/p><\/div>\n

Monimuotoisuuden kapeneminen on saatava pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n. Maamme tavoite on vuodessa 2020 eli ensi vuonna. Tilanne ei suinkaan n\u00e4yt\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 tavoitteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Edelleenkin meill\u00e4 on budjetissa h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4raha (n. 100 miljoonaa) k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 liki 50 000 lajin suojeluun, kun samalla yhden lajin suojeluun k\u00e4yt\u00e4mme kymmeni\u00e4 miljardeja (sosiaaliturvan menot). Ep\u00e4suhta on melkoinen. <\/em><\/span><\/p>\n

Mitk\u00e4 lajit sitten ovat uhanalaisia? Vastaus l\u00f6ytyy Punaisesta kirjasta<\/a>. Jos sielt\u00e4 noukkii ryhmi\u00e4, joissa on suurimmat osuudet uhanalaisia lajeja, niin t\u00e4ss\u00e4 muutama luku: Linnut 35 %, sammalet 34,5 %, matelijat ja sammakkoel\u00e4imet 20 %, putkilokasvit 18 %. Kaikista arvioiduista uhanalaisia on 11.9 %. <\/em><\/span><\/p>\n

Itse\u00e4ni kiinnostaa erityisesti sammalten korkea prosenttiluku. Tuskin n\u00e4it\u00e4 on sen tarkemmin tutkittu kuin muitakaan, mutta itsellenikin oli yll\u00e4tys, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n prosentti on toiseksi korkein. Se tiet\u00e4\u00e4 yli 300 lajia. Ne ovat p\u00e4\u00e4asiassa lahopuiden lajeja, ravinteisten soiden lajeja ja ikimetsien lajeja eli niiden biotooppien lajeja, jotka itsess\u00e4\u00e4nkin ovat joutuneet k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n ihmistoiminnasta, metsien hakkuista, soiden ojituksista ja lahopuun v\u00e4hyydest\u00e4. Jotta n\u00e4it\u00e4 lajeja voitaisiin auttaa, olisi Etel\u00e4-Suomeen perustettava runsaasti lis\u00e4\u00e4 suojelualueita, joissa n\u00e4m\u00e4 sammallajit saisivat rauhassa kasvaa ja menesty\u00e4. T\u00e4st\u00e4 on puhuttu varmaan kymmeni\u00e4 vuosia, mutta kovin hidasta t\u00e4m\u00e4 on ollut. Valtaosa suojelualueista on edelleen pohjoisessa. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen kantokinnassammal vaatii lahopuujatkumoa<\/p><\/div>\n

Sammalten uhanalaisuudessa on my\u00f6s uusi piirre. Uutena uhanalaisena biotooppina ovat tulleet tunturit. N\u00e4iden kohdalla eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 suojelualueet auta, sill\u00e4 Lapin tunturialueen harvinaiset sammalet ovat katoamassa ilmaston l\u00e4mpenemisen vuoksi. Ne kasvavat lakialueilla yleens\u00e4 lumenviipymill\u00e4 ja kun suurempi kasvillisuus valtaa tunturit ja lumi ei en\u00e4\u00e4 viivy pitk\u00e4lle kes\u00e4\u00e4n lakialueen painanteissa, eiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 sammaletkaan l\u00f6yd\u00e4 en\u00e4\u00e4 sopivaa kasvualustaa vaan katoavat. Miten n\u00e4it\u00e4 voitaisiin auttaa? En ainakaan min\u00e4 keksi siihen muuta keinoa kuin pist\u00e4\u00e4 ilmastonmuutos aisoihin. Se vain tahtoo olla kovin vaikeaa ja hidasta. <\/em><\/span><\/p>\n

Punainen kirja on siis ilmestynyt ja sen voi ladata\u00a0netist\u00e4<\/a>. Siihen kannattaa tutustua, mutta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ahdistumista. Yksitt\u00e4inen ihminen voi n\u00e4ist\u00e4 asioista puhua ja kirjoittaa, mutta se tahtoo valitettavasti olla meid\u00e4n ainoa tekomme. Voimat eiv\u00e4t tahdo mill\u00e4\u00e4n riitt\u00e4\u00e4 tuulimyllyjen kanssa taisteluun.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Perjantaina 8.3.2019 julkaistiin p\u00e4ivitys Punaiseen kirjaan eli maamme uhanalaisiin lajeihin. Edellinen versio on vuodelta 2010. Maamme arviolta 48 000 lajista t\u00e4ss\u00e4 tarkastelussa oli mukana n. 22 400 lajia eli n. 46 %. Edellisess\u00e4 versiossa todettiin uhanalaisia lajeja olevan 1505 lajia, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":0,"footnotes":""},"categories":[631],"tags":[801,810,342],"class_list":["post-5896","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ymparisto","tag-lajit","tag-punainen-kirja","tag-uhanalaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5896","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5896"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5896\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5903,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5896\/revisions\/5903"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5896"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5896"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5896"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}