{"id":6003,"date":"2019-05-05T18:04:29","date_gmt":"2019-05-05T16:04:29","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6003"},"modified":"2019-05-05T18:04:29","modified_gmt":"2019-05-05T16:04:29","slug":"uhanalaiset-ymparistot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6003","title":{"rendered":"Uhanalaiset ymp\u00e4rist\u00f6t"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Palsasuo on katoavaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 Lapissa<\/p><\/div>\n

’Alkukev\u00e4\u00e4st\u00e4 ilmestynyt Lajien punainen kirja puhuu p\u00e4\u00e4asiassa maamme eli\u00f6lajeista. N. 12 % lajeista on jollakin tasolla uhanalaisia. L\u00e4hes kokonaan ilman huomiota on j\u00e4\u00e4nyt luontotyyppien uhanalaisuus eli erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6jen harvinaistuminen jopa katoaminen. Jos ajatellaan lajien h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4, niin jokin on siihen syyn\u00e4. Edellisiss\u00e4 arvioissa painotettiin ihmisen toimintaa uhanalaisuuden syyn\u00e4, nyt puhutaan lajin katoamisen uhasta. Toki usein uhka tulee ihmisen suunnasta, mutta oleellista on my\u00f6s lajin kasvupaikan tai ymp\u00e4rist\u00f6n muuttuminen. <\/em><\/span><\/p>\n

Kun itse olin koulussa, luettiin biologiassa l\u00e4hes yksinomaan eli\u00f6lajien biologiaa, opeteltiin tuntemaan kasveja, nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4, kaloja, lintuja, hy\u00f6nteisi\u00e4. Silloin niit\u00e4 my\u00f6s osattiin, kiitos kasvien keruun ja luonnonmukaisemman el\u00e4m\u00e4ntyylin. Kun itse toimin opettaja ja kun siirryttiin peruskouluun, opetus muuttui enemm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n ja ekologian opettamiseksi, lajit l\u00e4hes unohdettiin. Nykysukupolvet eiv\u00e4t tunne kasveja, eiv\u00e4t hy\u00f6nteisi\u00e4, pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 ja katsovat Afrikan villiel\u00e4imi\u00e4 televisiosta. Kuitenkin luonnon tiet\u00e4mys ja sit\u00e4 kautta suojelu vaatii lajintuntemusta. Kuinka suojelet, jos et tunne? Tietenkin molemmat tarvitaan ja toivottavasti palataan viel\u00e4 laajempaan lajintuntemukseen, sill\u00e4 lajit muodostavat elinymp\u00e4rist\u00f6n, lajien avulla ne m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4nkin. <\/em><\/span><\/p>\n

Kun minun lapsuudessa tiedettiin, ett\u00e4 on havu- ja lehtimetsi\u00e4, soita kolmea tyyppi\u00e4: korpi, r\u00e4me ja neva, lis\u00e4ksi j\u00e4rvi- ja merivedet, nyt luontotyyppej\u00e4 l\u00f6ytyy satoja (n. 400) ja nekin voivat olla uhanalaisia. T\u00e4m\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt valitettavasti kovin v\u00e4h\u00e4lle huomiolle.\u00a0Selvityksess\u00e4 <\/a>vuonna 2018 todetaan, ett\u00e4 48 % luontotyypeist\u00e4 on uhanalaisia koko maassa. Selvitys tehtiin nyt toisen kerran ja vaikka selvitysten vertaaminen onkin vaikeaa, niin ainakaan parempaan suuntaan ei ole menty. Etel\u00e4-Suomessa prosenttiluku on suurempi kuin pohjoisessa. T\u00e4st\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ihmistoiminnalla on sormensa vankasti peliss\u00e4. Ruuhka-Suomessa ymp\u00e4rist\u00f6 k\u00e4rsii enemm\u00e4n. Yksitt\u00e4isist\u00e4 tyypeist\u00e4 voi lukea mietinn\u00f6st\u00e4, mutta selke\u00e4n h\u00e4lyytt\u00e4v\u00e4sti esiin nousevat perinnebiotoopit, lettosuot, virtaavat vedet ja lumenviipym\u00e4t. N\u00e4ill\u00e4 on my\u00f6s runsaasti uhanalaisia lajeja. <\/em><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 sitten tehd\u00e4? Keinoja on monia ja niit\u00e4 on k\u00e4ytettykin. Metsien k\u00e4sittelyn muutos, perinnebiotooppien hoito, uhanalaisten alueiden suojelu ja seuranta ovat hyvi\u00e4 keinoja. My\u00f6s koskien ennallistaminen, rantaniittyjen laiduntaminen ja yleens\u00e4kin luontotyyppien muokkaaminen vanhaan malliin auttavat. N\u00e4iden toteuttaminen tarvitsee enemm\u00e4n tahtoa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kuin rahaa. <\/em><\/span><\/p>\n

Yksityinen ihminenkin voi suojella esimerkiksi kosteikkoa, ketoa tai suota ja n\u00e4in vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 positiivisesti. Ilmastonmuutoksen ei ole todettu viel\u00e4 vaikuttavan maamme ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kovin radikaalisti. Ainoastaan Lapin lumenviipym\u00e4t ovat k\u00e4rsineet l\u00e4mpimist\u00e4 ajoista ja niill\u00e4 el\u00e4v\u00e4t lajit ovat uhanalaistuneet. Kettu on vaeltanut pohjoisemmaksi ja naali on h\u00e4vinnyt. Pienet kasvit j\u00e4\u00e4v\u00e4t rehev\u00e4mpien jalkoihin, vesien l\u00e4mpeneminen vaikuttaa joidenkien lajien lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Kun muutos torjutaan, ehk\u00e4 torjutaan my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6jen uhanalaistuminen. Jotain tarttis kuitenkin tehd\u00e4.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

Kurkisuo kuuluu Natura2000-suojeluun ja lis\u00e4ksi se on soidensuojeluohjelman kohde. Suot ovat uhanalaisia Etel\u00e4-Suomessa.<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Alkukev\u00e4\u00e4st\u00e4 ilmestynyt Lajien punainen kirja puhuu p\u00e4\u00e4asiassa maamme eli\u00f6lajeista. N. 12 % lajeista on jollakin tasolla uhanalaisia. L\u00e4hes kokonaan ilman huomiota on j\u00e4\u00e4nyt luontotyyppien uhanalaisuus eli erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6jen harvinaistuminen jopa katoaminen. Jos ajatellaan lajien h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4, niin jokin on siihen syyn\u00e4. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[631],"tags":[801,342,632],"class_list":["post-6003","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ymparisto","tag-lajit","tag-uhanalaisuus","tag-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6003","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6003"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6003\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6007,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6003\/revisions\/6007"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6003"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6003"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6003"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}