{"id":6074,"date":"2019-06-29T14:26:55","date_gmt":"2019-06-29T12:26:55","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6074"},"modified":"2019-06-29T14:34:10","modified_gmt":"2019-06-29T12:34:10","slug":"lahteikko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6074","title":{"rendered":"L\u00e4hteikk\u00f6"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Isonauhasammal<\/p><\/div>\n

’Muutama vuosi sitten yll\u00e4tyin, kun Luopioisten alueen laidalta l\u00e4helt\u00e4 H\u00e4meenlinnan (ent. Lammi) rajaa l\u00f6ytyi pienen korpisuon laidasta l\u00e4hteikk\u00f6, jossa kasvoi harsosammalta<\/a> (Trichocolea tomentella). T\u00e4m\u00e4 harvinaisuus oli osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 vain voi l\u00f6yty\u00e4, kun tarpeeksi kulkee ja katselee. Sammal on edelleen suuri harvinaisuus Pirkanmaalla ja syy t\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyy sopivien kasvupaikkojen h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4. Korpil\u00e4hteik\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti huomaamatta ja tulevat tuhotuiksi ennen kuin l\u00f6ytyv\u00e4tk\u00e4\u00e4n. Mets\u00e4n kaikkinainen k\u00e4sittely l\u00e4hdealueilla on tuhoisaa l\u00e4hteikk\u00f6jen kasvillisuudelle. <\/em><\/span><\/p>\n

Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten palasin paikalle. Tarkoituksena oli tutkia harsosammalen kasvupaikkaa huolellisemmin. Olin oppinut vuosien saatossa, ett\u00e4 siell\u00e4 miss\u00e4 on harsosammalta, siell\u00e4 saattaa olla muutakin mukavaa. Niinp\u00e4 en oikeastaan edes osannut yll\u00e4tty\u00e4, kun kaivoin sammalten seasta m\u00f6yheit\u00e4, nauhamaisia versoja. Monelta muultakin harsosammalen kasvupaikalta oli l\u00f6ytynyt isonauhasammalta<\/a> (Aneura maxima). Sammal kasvoi l\u00e4hdeveden vaikutuspiiriss\u00e4 rahkasammalten seassa huppeluksissa. Se l\u00f6ytyi vain kaivamalla sammalia esiin vedest\u00e4. Muutamasta kohtaa kaappasin kourallisen sammalia ja jokaisessa oli nauhasammalta. N\u00e4in l\u00f6ytyi Luopioisten 395. sammallaji. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>Isonauhasammal oli monelle tuntematon laji viel\u00e4 kymmenkunta vuotta sitten. Kun sit\u00e4 opittiin etsim\u00e4\u00e4n, se alkoi my\u00f6s l\u00f6yty\u00e4 ja kasvupaikkoja merkittiin muistiin Etel\u00e4- ja Keski-Suomesta harvakseltaan. Aina se kasvoi hienossa l\u00e4hteik\u00f6ss\u00e4, usein jo suojellulla alueella, harjujen tyvell\u00e4, korpipainanteissa, l\u00e4hdepurojen varsilla rahkasammalten seassa piilossa. Viel\u00e4k\u00e4\u00e4n sammal ei ole kovin yleinen, vaan se luokitellaan vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Totuus sen yleistymisest\u00e4 voi olla joko siin\u00e4, ett\u00e4 se on opittu tuntemaan ja sen kasvupaikkoja on inventoitu ahkerammin tai sitten se on laajentanut kasvualuettaan viime vuosien aikana. Sen voi edelleen sekoittaa lettonauhasammaleeseen<\/a> (Aneura pinguis), joka on kaikin tavoin hennompi ja sen reunassa yksisoluista aluetta on vain muutaman solurivin verran, kun isommalla serkulla t\u00e4t\u00e4 aluetta on kymmenkunta rivi\u00e4.<\/em><\/span><\/p>\n

Nyt on Luopioisten sammalflooran tavoite 400 lajia taas askelen l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4. Toisaalta joudun todenn\u00e4k\u00f6isesti poistamaan yhden lajin listalta eli pikkutihkusammalen<\/a> (Oncophorus wahlenbergii). Tihkusammalten suku jaettiin \u00e4skett\u00e4in uudelleen ja kolmen lajin sijasta nyt lajeja on nelj\u00e4. Niinp\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ydetyt tihkusammalet ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti isotihkusammalta<\/a> (O. elongatus). En ole viel\u00e4 ehtinyt k\u00e4yd\u00e4 kaikkia aikaisempia l\u00f6yt\u00f6paikkoja tarkistamassa.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Muutama vuosi sitten yll\u00e4tyin, kun Luopioisten alueen laidalta l\u00e4helt\u00e4 H\u00e4meenlinnan (ent. Lammi) rajaa l\u00f6ytyi pienen korpisuon laidasta l\u00e4hteikk\u00f6, jossa kasvoi harsosammalta (Trichocolea tomentella). T\u00e4m\u00e4 harvinaisuus oli osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 vain voi l\u00f6yty\u00e4, kun tarpeeksi kulkee ja katselee. Sammal on … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[747,155,287],"class_list":["post-6074","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-lahdekorpi","tag-maksasammal","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6074","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6074"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6074\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6079,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6074\/revisions\/6079"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6074"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6074"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6074"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}